Hei oikeasti koiraihmiset: Onko koirat teille samanarvoisia (tai jopa tärkeämpiä) kuin lapsenne?!
Viikonloppuna kahvittelin kahden kaverini kanssa. Toisella lapsia, toisella lapsi ja koira. Tuli puhetta nukkumisjärjestelyistä.
Koiraton kaverini on miettinyt koiran hankintaa, koska lapset sitä kovasti haluaisivat. Koiranomistajakaveri hymähti, että sängyssä voi ainakin tulla ruuhkaa, jos kolmen lapsen kanssa sänkyyn ilmestyy vielä koiranpentu (sanoi tämän siis puoliksi vitsillä). Koiraton kaveri vähän hämmästyi ja tokaisi aika tomerasti, että no eihän se koira sänkyyn tule nukkumaan, sille laitettaisiin oma paikka vaikka aluksi kylppäriin ja sitten esim. olohuoneeseen. Että hän ei kyllä ala koiran kanssa nukkua samassa sängyssä!
Tästä seurasi kiivas keskustelu siitä, miksi lapset saavat eri oikeuksia kuin koirat. Koirallisen mielestä siis lapset ja koirat ovat tällaisessa(kin) asiassa ihan yhtä tärkeitä, molemmilla tulisi olla samat oikeudet!
En vaan voi ymmärtää tällaista ajatusmaailmaa, laittaa nyt koirien, eläinten, hyvinvointi samalle viivalle kuin lasten! Itelläni ei ole minkäänlaisia lemmikkejä, mutta sanoohan sen nyt maalaisjärkikin, että koirat on eläimiä, ei niitä samasteta ihmisiin, ei niiden paikka ole ihmisten rinnalla vaan tulevat "laumassaan" aina ihmisten jälkeen! Koiranomistajakaveriani tällainen ajatusmaailma tuntui loukkaavan kovasti. Tuntui, että lapsi se koira on siinä kuin oikeakin lapsi!
Eikö tässä mennä vähän mönkään koirankasvatuksessa?
Kommentit (125)
Esim. meillä koirilla kyllä selvästi on keskenään arvojärjestykseen liittyviä käytöksiä ja kiipimistäkin, mutta ihmisiä kohtaan ne eivät koskaan osoita mitään sellaisia eleitä.Mutta eikö tämä kerro siitä, että teidän koiranne ymmärtävät paikkansa laumassaan? Ymmärtävät (aikuisten) ihmisten olevan laumanjohtajia eivätkä siis kapinoi arvojärjestystä vastaan? Minä pidän tätä siis onnistuneena koirankasvatuksena.
ap
se onnistunutta koirankasvatusta toki on, mutta eri asia haluaako asiaa tulkita sen laumajärjestysteorian kautta, joka on muodostettu vankeudessa elävien susien käytöstä tarkkailemalla ja jonka soveltuvuus kotikoiran ja ihmisen suhteeseen on varsin kyseenalainen.
Mutta se nyt on lähinnä teoreettinen kysymys että tulkitseeko asian laumajärjestysteorian kautta, käytännössä pääasia on että ihmiset osaavat saada koiransa käyttäytymään kuten toivovat eikä ongelmia esiinny. Toisinaan johtajuusteoriaan uskominen kyllä johtaa epämiellyttäviin lopputuloksiin, jos ihminen uskoo että koiran ongelmakäytökset katoavat esim. selättämällä ja alistamalla, kun tosiasiassa sellainen ei koiralle mitään opeta vaan ne halutut käytökset pitäisi sille ihan viitsiä kouluttaa.
Itse käytän palkkioihin ja ehdollistamiseen perustuvaa positiivisen vahvistamisen menetelmää kouluttamisessa - sitä samaa mitä esim. delfiinien koulutuksessa käytetään. Se toimii erinomaisen hyvin myös ns. miellyttämishaluttomiin ja itsenäisiin rotuihin joita omat koirammekin ovat, sillä koiran motivaatio rakennetaan siinä sen oman hyödyn kautta, ei sen kautta että koiran pitäisi itsestään haluta totella ihmistä tai tehdä jotain tämän kanssa.
t. kasvattaja
olemme opiskelleet ja toteuttaneet juuri tuollaista kasvatusta. Rotu on pieni mutta itsenäinen ja koirasta on kasvanut aivan ihana! En olisi uskonut että koiran kasvattaminen on näin antoisaa:)
Meillä koirat nukkuvat kodinhoitohuoneessa, ne eivät saa tulla sänkyyn eivätkä edes sohville tai nojatuoleille, niillä ei ole myöskään lupa mennä yläkertaan jossa on siis makuuhuoneet.
Silti meillä hoidetaan koirat hyvin ja niitä arvostetaan, varmasti ovat onnellisia mutta niillä on oma paikkansa perheessä eikä se ole meidän ihmisten kanssa sama.
Mitä mieltä olette esim. metsästyksestä, lihansyönnistä ja karjankasvatuksesta? Saako kalan pyydystää, tappaa ja syödä? Voiko tuhohyönteisiä myrkyttää, nekin ovat eläimiä? Madot ovat myös eläimiä ja siten tasa-arvoisia, ettehän vaan syötä koirillenne matokuureja??
Vai meneekö se niin, että vain suloiset pörröiset eläimet ovat tasa-arvoisia?
mennee ehdottomasti omat koirani toisten lasten edelle, ei tarvitse edes kahta kertaa miettiä, enkä ruoski tästä itseäni
Mulle taas on erittäin tärkeää että koirani oppii kunnioittamaan muiden lapsia ja he koiraa. Koiranomistajana katson että olen siinä mielessä eläinten asialla, että lapset oppisivat kunnioittamaan eläimiä. jos en itse kunnioita lapsia, eihän se ole mahdollista. Jos mun pitäisi pelastaa kuolemalta vieras lapsi tai koirani, kyllä sen lapsen pelastaisin. toivottavasti ei tarvii koskaan valita. Ja toivottavasti sun lapsesi ei koskaan tarvitse apua koiranomistajalta, jonka rekun päiväkävelyä ei muiden lasten ongelmat saa häiritä.
En ole tuo, jolle vastasit, mutta en käsitä? Eihän tuo missään vaiheessa kirjoittanut, etteikö kunnioittaisi lapsia ja opettaisi koiriaankin niin tekemään? Hän kirjoitti vain ja ainoastaan priorisoinnista.
Minä opetan koirani kunnioittamaan niin lapsia kuin aikuisiakin, ja opastan lapsia siinä miten koirien kanssa tulee käyttäytyä. Mutta silti pelastaisin ensin omat koirani ja sitten vasta vieraat lapset.
edes miettiä tällaista, mutta minä pelastaisin ensin omat lapset, ja jos nyt pakko olisi valita vieras lapsi vai omat koirat, valitsen omat koirat, enkä ole sairas mieleltäni, olen ottanut koirat elämääni joten se riittää syyksi, olen sitoutunut huolehtimaan ja hoitamaan ne loppuun asti, joten niiden hyvinvointi on minun vastuullani, ja kyllä ne pesevät vieraiden muksun mennen tullen
Meillä on kaksi koiraa, toinen 10 v ja toinen vasta alle vuoden. Vanhin koira on siis hankittu ennen lapsia. Meidän perheessä lapset tulevat kyllä ensin eivätkä koirat ole saman arvoisia kuin lapset. Nehän ovat eläimiä. Tottakai ovat osaa meidän perhettä ja rakastamme niitä, mutta ei niillä kuitenkaan ole asiaa meidän sänkyihin. Meillä on myös kissoja eivätkä nekään nuku meidän kanssa vaikka haluaisivat.
edes miettiä tällaista, mutta minä pelastaisin ensin omat lapset, ja jos nyt pakko olisi valita vieras lapsi vai omat koirat, valitsen omat koirat, enkä ole sairas mieleltäni, olen ottanut koirat elämääni joten se riittää syyksi, olen sitoutunut huolehtimaan ja hoitamaan ne loppuun asti, joten niiden hyvinvointi on minun vastuullani, ja kyllä ne pesevät vieraiden muksun mennen tullen
Eli jos sinulla olisi hoidossa naapurin vauva, ja koti syttyisi palamaan ja olisit tosiaan siinä tilanteessa että yhden asian ehtisit talosta pelastaa mukaasi, sen vauvan tai koirasi, niin oikeasti jättäisit sen vauvan liekkeihin?
Mitä mieltä olette esim. metsästyksestä, lihansyönnistä ja karjankasvatuksesta? Saako kalan pyydystää, tappaa ja syödä? Voiko tuhohyönteisiä myrkyttää, nekin ovat eläimiä? Madot ovat myös eläimiä ja siten tasa-arvoisia, ettehän vaan syötä koirillenne matokuureja??
Vai meneekö se niin, että vain suloiset pörröiset eläimet ovat tasa-arvoisia?
Taitaa vaan jäädä vastausta vaille.
Te, joilla omat koirat menee toisten lapsien edelle: teillä ei varmaan ole omia lapsia? Eli olisiko tässä kyse siitä, että koirat ovat teillä "korvaamassa" lasta ja siksi ajattelette noin?
ap
En pysty ymmärtämään, miten tämä asia käytännössä näkyisi arjessa. Koirani ovat minulle kyllä tärkeämpiä kuin jotkut tuntemattomat lapset.
Vai tarkoitetaanko tällä, että pelastaisinko palavasta talosta tuntemattoman lapsen vai oman koirani? Vai käytänkö vapaa-aikaani koirani kouluttamiseen vai vapaaehtoistyössä syrjäytyneiden lasten hyväksi. Vai jätänkö tuttavan lapsen nimipäiväjuhlat välistä, jotta koirani ei joutuisi olemaan 10 tuntia yksin?
Mielestäni kysymys on täysin teoreettinen, eikä sillä saada aikaa kuin riitaa.
Ja minulla on sekä lapsia että koiria.
Mitä mieltä olette esim. metsästyksestä, lihansyönnistä ja karjankasvatuksesta? Saako kalan pyydystää, tappaa ja syödä? Voiko tuhohyönteisiä myrkyttää, nekin ovat eläimiä? Madot ovat myös eläimiä ja siten tasa-arvoisia, ettehän vaan syötä koirillenne matokuureja??
Vai meneekö se niin, että vain suloiset pörröiset eläimet ovat tasa-arvoisia?
Kyllä KAIKKI eläimet ovat samanarvoisia, kaikkia tulee kunnioittaa ja kohdella hyvin. Se että jonkun paikka on ravintoketjussa tulla syödyksi on ihan eri asia, se on ihan luonnonvalintaa. Mutta jokaisen elämä on eläossa ollessa arvokas. Jos kohtaan koiran, ihmisen, linnun, vaikka käärmeen- ei mun olemassaoloni siinä ole yhtään sen arvokkaampi kuin sen vastapuolenkaan. Se on lähtökohtainen ajatus. Mutta niinkuin kaikki eläinlajit puolustavat jälkeläisiään vaaroilta tai syövät itselleen sopivaa ravintoa, niin minäkin. Putkiaivotko sulla on, vai mikset ymmärrä asioiden eroa?
Miten joku voi sanoa että pelastaisi koiransa ennemmin kuin vieraan lapsen?? Sairasta! Kyllä minä koiranomistajana pelastaisin ensin kaikki lapset olivat sitten kenen tahansa! Sit on eri asia pelastaako koiransa vai rapajuopon tai narkkarin ensin...
edes miettiä tällaista, mutta minä pelastaisin ensin omat lapset, ja jos nyt pakko olisi valita vieras lapsi vai omat koirat, valitsen omat koirat, enkä ole sairas mieleltäni, olen ottanut koirat elämääni joten se riittää syyksi, olen sitoutunut huolehtimaan ja hoitamaan ne loppuun asti, joten niiden hyvinvointi on minun vastuullani, ja kyllä ne pesevät vieraiden muksun mennen tullen
Itketään kun kukaan ei välittänyt Eerikasta, mutta eipä kukaan välitä hänestä vieläkään. Kyllä, olette mieleltänne sairaita. Lisäksi myös toimintanne olisi rikollista, sillä olisitte olleet kykeneviä pelastamaan lapsen mutta jätitte sen tekemättä. Kyseessä on siis heitteellejättö.
Jos todellinen tilanne tulisi, jokainen maalaisjärjellä tai edes jonkinlaisella ajattelukyvyllä oleva ihminen pelastaisi sen lapsensa. Koiralla olisi muutenkin hyvät mahdollisuudet selvitä ja toimia vaistonvaraisesti, lapsi taasen ei välttämättä osasi edes kääntyä mahalteen.
Ihan oikeasti.. jos nämä koiranpelastajat ovat tosissaan, he ovat sairaita.
mutta tärkeitä ne mun top 10 -listalla ovat. Ja kyllä omat koirat tulee ennen monia muita lapsia... Se on selvä mulle. En ole älyttömän lapsirakas. Tulipalo -korttia ei mulle kannata esittää, sillä en voi tietää varmasti, ketä pelastan ja ketä en.
edes miettiä tällaista, mutta minä pelastaisin ensin omat lapset, ja jos nyt pakko olisi valita vieras lapsi vai omat koirat, valitsen omat koirat, enkä ole sairas mieleltäni, olen ottanut koirat elämääni joten se riittää syyksi, olen sitoutunut huolehtimaan ja hoitamaan ne loppuun asti, joten niiden hyvinvointi on minun vastuullani, ja kyllä ne pesevät vieraiden muksun mennen tullen
Eli jos sinulla olisi hoidossa naapurin vauva, ja koti syttyisi palamaan ja olisit tosiaan siinä tilanteessa että yhden asian ehtisit talosta pelastaa mukaasi, sen vauvan tai koirasi, niin oikeasti jättäisit sen vauvan liekkeihin?
Tämän kiroittajalla ei ole kaikki palikat ihan kohdallaan. Vaikka itsekin olen koiraihminen, niin mukaan mahtuu näitä aggressiovammaisia jotka purkavat jotain traumojaan juuri väheksymällä muita KOIRANSA vuoksi. Näitä on ihan lähipiirissäkin; kun ei ole pokkaa olla itse jotain mieltä tai tehdä jotain, niin katsokaas kun se koira sitä ja tätä. Koirasta tulee vastuuttomuuden ja korviketoiminnan väline. Ja myös aggressioväylä, kaikki koiraa koskeva saa elämää suuremmat raivot liikkeelle. Toisaalta ehkä on hyvä että tällaisilla ihmisillä on se koira, jonka kautta päteä, ei kerry niin suuret patoutumat
edes miettiä tällaista, mutta minä pelastaisin ensin omat lapset, ja jos nyt pakko olisi valita vieras lapsi vai omat koirat, valitsen omat koirat, enkä ole sairas mieleltäni, olen ottanut koirat elämääni joten se riittää syyksi, olen sitoutunut huolehtimaan ja hoitamaan ne loppuun asti, joten niiden hyvinvointi on minun vastuullani, ja kyllä ne pesevät vieraiden muksun mennen tullen
Eli jos sinulla olisi hoidossa naapurin vauva, ja koti syttyisi palamaan ja olisit tosiaan siinä tilanteessa että yhden asian ehtisit talosta pelastaa mukaasi, sen vauvan tai koirasi, niin oikeasti jättäisit sen vauvan liekkeihin?
Mitä mieltä olette esim. metsästyksestä, lihansyönnistä ja karjankasvatuksesta? Saako kalan pyydystää, tappaa ja syödä? Voiko tuhohyönteisiä myrkyttää, nekin ovat eläimiä? Madot ovat myös eläimiä ja siten tasa-arvoisia, ettehän vaan syötä koirillenne matokuureja??
Vai meneekö se niin, että vain suloiset pörröiset eläimet ovat tasa-arvoisia?
Kyllä KAIKKI eläimet ovat samanarvoisia, kaikkia tulee kunnioittaa ja kohdella hyvin. Se että jonkun paikka on ravintoketjussa tulla syödyksi on ihan eri asia, se on ihan luonnonvalintaa. Mutta jokaisen elämä on eläossa ollessa arvokas. Jos kohtaan koiran, ihmisen, linnun, vaikka käärmeen- ei mun olemassaoloni siinä ole yhtään sen arvokkaampi kuin sen vastapuolenkaan. Se on lähtökohtainen ajatus. Mutta niinkuin kaikki eläinlajit puolustavat jälkeläisiään vaaroilta tai syövät itselleen sopivaa ravintoa, niin minäkin. Putkiaivotko sulla on, vai mikset ymmärrä asioiden eroa?
kyllähän se karju tai leijonakin söisi minut. vaikka elämämme yhtä arvokkaita ovatkin.
on tekopyhää väittää, että pelastaisi mieluummin kenet tahansa vieraan ihmisen, kuin oman koiransa. Uskoisin, että tositilanteessa ihminen toimii tunteella, eikä järjellä. Eli taatusti mukaan lähtisi oma perheenjäsen (koira), eikä vieras lapsi. Ja vieraalla tarkoitan nimenomaan vierasta, enkä esim. jotain naapurin kakaraa, johon siihenkin on jonkinlainen tunneside.
Sairasta vetää Eerikan tapaus tällaiseen keskusteluun mukaan, mutta sekin kieltämättä osoittaa, että ihmiset eivät vieraiden lasten hyvinvoinnista tosiasiassa välitä.
Minä pystyn rehellisesti myöntämään, minulle ovat omat koirani tärkeämpiä kuin vieraat lapset. Ja ei, en ole lapseton henkilö.
kirjoitin viestin jota kommentoit,
viet asian äärimmäisyyksiin.. huoh..
mutta pidän kantani, kunnioitan ihan siinä samassa ihmisiä kuin eläimiä, pointtini on, että olen ottanut vastuulleni koirat, joista minulla on velvollisuus huolehtia, niin että ne voivat hyvin ja saavat turvallisen kodin, jolloinka jos jotain tapahtuu on VELVOLLISUUTENI pitää ne turvassa..
tämä on sellainen keskustelu johon ei ole sellaista vastausta joka miellyttää kaikkia, ihan yhtä typerää on kysyä että pelastaisitko tulipalosta isäsi vai äitisi, vai siskosi vai veljesi, vai mummisi vai ukkisi, vai tyttäresi vai poikasi, vai pupusi vai marsusi.. ja vain yhden saa valita..
ja tähän mitä kysyttiin metsästyksestä jne.. ravintoketjuun me kaikki päädymme, meidätkin syödään jos arkussa multaan menemme, emmekä tuhkaukseen..
mennee ehdottomasti omat koirani toisten lasten edelle, ei tarvitse edes kahta kertaa miettiä, enkä ruoski tästä itseäni
taas menee oma autoni sinun piskiesi edelle kevyesti.
Mulle taas on erittäin tärkeää että koirani oppii kunnioittamaan muiden lapsia ja he koiraa. Koiranomistajana katson että olen siinä mielessä eläinten asialla, että lapset oppisivat kunnioittamaan eläimiä. jos en itse kunnioita lapsia, eihän se ole mahdollista. Jos mun pitäisi pelastaa kuolemalta vieras lapsi tai koirani, kyllä sen lapsen pelastaisin. toivottavasti ei tarvii koskaan valita. Ja toivottavasti sun lapsesi ei koskaan tarvitse apua koiranomistajalta, jonka rekun päiväkävelyä ei muiden lasten ongelmat saa häiritä.