Musta vois olla niin, että pakkoruotsi poistetaan niiltä, joilla äo on liian alhainen

Ei tarttis tälläkään palstalla noitten (persujen) vinkua miten kauheeta se on!

Tai ei äo vaan jos on englannista joku kutonen tai keskiarvo 6, niin saisi vapautuksen halutessaan.

Kyllähän se kuitenkin on niin, että vaikkei sitä ruotsinkieltä "tarvisi koskaan", sen opiskelu antaa hyvän pohjan monien muiden kielten ymmärtämiseen. Siis ymmärtämiseen ilman erillistä opiskelua, tai helpottaa opiskelua myöhemmin. Minusta on etuoikeus, että suomalaisena olen saanut jo lapsuusiässä tutustua useamman eri kieliperheen kieliin. Se on tietysti eri asia, mitä kukin arvostaa.

Olihan niitä, jotka ei oppineet edes suomea. Edellytyksiä ei ollut englannin tai ruotsin oppimiseen.

Olihan niitä, jotka ei oppineet edes suomea. Edellytyksiä ei ollut englannin tai ruotsin oppimiseen.

Meilläkin oli luokalla yksi, joka ei osannut vielä yläkoulussakaan lukea suoraan kirjasta äikäntunnilla. Oliko sitten hoitamaton lukihäiriö vai mikä. Tuskin meni muutkaan kielet hyvin.

Näkee muuten aika usein noitten kiivaimpien pakkoruotsinvastustajien kirjoituksista, että ne eivät osaa suomen kielen perussääntöjäkään. Yhdyssanat, isolla ja pienellä kirjoittaminen jne.

Tällaiset haaveilevat sitten, että olisivat muka helpon ruotsin sijaan kauheasti opiskelleet ranskaa, saksaa tai peräti venäjää. Oikeasti näillä ongelma on se, ettei ole kielipäätä. Ne joilla kielipäätä on, eivät jostain helposta suomenruotsista kuormitu JA opiskelevat ne muut kielet lisäksi.

Valitettavaa vaan on että yleensä päättäjät on niitä joille koulunkäynti ja vieraiden kielten opiskelu oli helppoa.



Aikaisemmin se huomioitiin sillä tavalla että oppilaat jaettiin vieraissa kielissä ja matematiikassa tasoryhmiin. Jokaisessa ryhmässä pystyttiin ottamaan huomioon ryhmän taso ja laittaa tavoitteet saavutettavalle tasolle. Ne lopetettiin aikoinaan koska ne olivat syrjiviä lukioon meneville. No ei ne huonosti kieliä oppivat vieläkään mene lukioon tai lopettavat sen ensimmäisenä syksynä.



Musta B-kielen tunnit pitäisi olla tarvittaessa vaihdettavissa äidinkielen- tai A-kielen tunteihin (tukiopetukseen) ihan koulumenestyksen pohjalta. Kun et osaa kunnolla äidinkieltäsi on todella vaikea oppia vieraita kieliä.

Musta B-kielen tunnit pitäisi olla tarvittaessa vaihdettavissa äidinkielen- tai A-kielen tunteihin (tukiopetukseen) ihan koulumenestyksen pohjalta. Kun et osaa kunnolla äidinkieltäsi on todella vaikea oppia vieraita kieliä.

Tosin kuitenkin olisi näitä kosmopoliittivanhempia, jotka nykyäänkin pakottavat sen hädin tuskin englannin tunneista selviävän lapsensa ottamaan ranskan tai saksan jo A2-kieleksi. Kun A2-kielen ryhmien pysyminen joissain kouluissa pyritään varmistamaan sillä, ettei kukaan edes saa lopettaa niitä kesken, niin soppa on valmis.

Kyllähän se kuitenkin on niin, että vaikkei sitä ruotsinkieltä "tarvisi koskaan", sen opiskelu antaa hyvän pohjan monien muiden kielten ymmärtämiseen. Siis ymmärtämiseen ilman erillistä opiskelua, tai helpottaa opiskelua myöhemmin. Minusta on etuoikeus, että suomalaisena olen saanut jo lapsuusiässä tutustua useamman eri kieliperheen kieliin. Se on tietysti eri asia, mitä kukin arvostaa.

Niin, samoin jos sen saman ajan käyttäisi vaikka ranskan tai kiinan opiskeluun.

Anakaraa provoiula... :-)

Valitettavaa vaan on että yleensä päättäjät on niitä joille koulunkäynti ja vieraiden kielten opiskelu oli helppoa.

Aikaisemmin se huomioitiin sillä tavalla että oppilaat jaettiin vieraissa kielissä ja matematiikassa tasoryhmiin. Jokaisessa ryhmässä pystyttiin ottamaan huomioon ryhmän taso ja laittaa tavoitteet saavutettavalle tasolle. Ne lopetettiin aikoinaan koska ne olivat syrjiviä lukioon meneville. No ei ne huonosti kieliä oppivat vieläkään mene lukioon tai lopettavat sen ensimmäisenä syksynä.

Ne tasoryhmät olivat hyvä asia, kunhan vain ei sattunut sitä virhettä että olisi tosiaan otettu liian alhainen ryhmä ja lukioon meno olisi estynyt. Kieliä ja matikkaa oli hyvä opiskella kun luokan kovikset (=häiriköt) olivat muualla. Ja matikka pienemmässä puolen luokan kokoisessa ryhmässä oli mukavampaa ja tehokkaampaa, ja se oli minulle vähän arempana hyvä asia. Eri ryhmissä kukin pääsi paremmin omaa vauhtiaan.

(tosin en tiedä, miten alemmissa ryhmissä meni)

Kyllähän se kuitenkin on niin, että vaikkei sitä ruotsinkieltä "tarvisi koskaan", sen opiskelu antaa hyvän pohjan monien muiden kielten ymmärtämiseen. Siis ymmärtämiseen ilman erillistä opiskelua, tai helpottaa opiskelua myöhemmin. Minusta on etuoikeus, että suomalaisena olen saanut jo lapsuusiässä tutustua useamman eri kieliperheen kieliin. Se on tietysti eri asia, mitä kukin arvostaa.

Niin, samoin jos sen saman ajan käyttäisi vaikka ranskan tai kiinan opiskeluun.

Anakaraa provoiula... :-)

Mutta tosiasia on, että ruotsi on helppoa, kun on englanti pohjalla. Saksa on sitten jo hiukan vaikeampaa ja ranska rakenteeltaan vielä siitä monimutkaisempaa. Sukukieliä kaikki, mutta ruotsi luo hyvän pohjan ja ääntäminen ei tuota ongelmia.

Kiina taas on täysin erilainen kieli, joka ei anna mitään pohjaa näiden em. kielten opiskelulle. Venäjässä on sama ongelma. Kyse on kielten rakenteista, ei pelkistä kirjoitusmerkeistä.

äo riittävän alhaiseksi.

Kyllähän se kuitenkin on niin, että vaikkei sitä ruotsinkieltä "tarvisi koskaan", sen opiskelu antaa hyvän pohjan monien muiden kielten ymmärtämiseen. Siis ymmärtämiseen ilman erillistä opiskelua, tai helpottaa opiskelua myöhemmin.

jonka osaamisesta olisi hyötyä?

Ei tarvisi sitten kuunnella tunnilla kuinka tyhmät vinkuu miten huono opettaja on, ja miten sitä ruotsin kieltä ei opi ikinä, tai miten vaikeaa se on, ja miten sillä kielellä ei tee yhtään mitään.



Sais vain rauhassa oopiskella.

Kyllähän se kuitenkin on niin, että vaikkei sitä ruotsinkieltä "tarvisi koskaan", sen opiskelu antaa hyvän pohjan monien muiden kielten ymmärtämiseen. Siis ymmärtämiseen ilman erillistä opiskelua, tai helpottaa opiskelua myöhemmin.

jonka osaamisesta olisi hyötyä?

Ei joku alakoululainen ja hänen vanhempansa voi tietää, mistä sille lapselle on lopulta hyötyä. Siksi perusopetussuunnitelmat on rakennettu todennäköisyyksien varaan.

Kielten kohdalla todennäköisyyteen vaikuttaa aika paljon se, missä maassa lapsi asuu, koska ehdottomasti suurin osa jää kotimaahansa aikuisenakin kaiken todennäköisyyden mukaan. Siinä tulee sitten mukaan huomioitavaksi se, mitkä ovat naapurimaat, onko kielillä jotain aluepoliittisia painotuksia, mikä on niiden merkitys maailmanpolitiikan foorumeilla ja taloudessa.

Vieraan kielen syntyperäisten puhujien lukumäärä ei ole se mittari, jolla voisi arvioida, miten todennäköisesti joku kieltä tarvitsee aikuisena. Muuten kaikki opiskelisivat kiinaa ja hindiä. Mutta näiden kielten merkitystä opiskelukielenä vähentääkin juuri se, että niitä ei kuitenkaan käytetä maailmanpolitiikan ja talouden foorumeilla yhteisenä kielenä vaan englantia.

Ranskaa ja saksaa on käytetty EU:ssa paljon, mutta niidenkin käyttöä on vähennetty ja käytetty yhä enemmän englantia.

Kyllähän se kuitenkin on niin, että vaikkei sitä ruotsinkieltä "tarvisi koskaan", sen opiskelu antaa hyvän pohjan monien muiden kielten ymmärtämiseen. Siis ymmärtämiseen ilman erillistä opiskelua, tai helpottaa opiskelua myöhemmin.

jonka osaamisesta olisi hyötyä?

Ei joku alakoululainen ja hänen vanhempansa voi tietää, mistä sille lapselle on lopulta hyötyä. Siksi perusopetussuunnitelmat on rakennettu todennäköisyyksien varaan.

Kielten kohdalla todennäköisyyteen vaikuttaa aika paljon se, missä maassa lapsi asuu, koska ehdottomasti suurin osa jää kotimaahansa aikuisenakin kaiken todennäköisyyden mukaan. Siinä tulee sitten mukaan huomioitavaksi se, mitkä ovat naapurimaat, onko kielillä jotain aluepoliittisia painotuksia, mikä on niiden merkitys maailmanpolitiikan foorumeilla ja taloudessa.

Kun toisen naapurimaan kieltä puhuu 10 miljoonaa ihmistä ja toisen naapurimaan kieltä puhuu 165 miljoonaa ihmistä, niin millä ihmeen logiikalla se 10 miljoonan ihmisen kieli määrätään pakolliseksi?lukea tätä kieltä?

Musta vois olla niin, että pakkoruotsi poistetaan niiltä, joilla äo on liian alhainen

Miten tähän logiikkaan sopii se, että esim. Itä-Suomen kunnat ovat toistuvasti (mutta turhaan) anoneet lupaa tarjota oppilaille mahdollisuus valita halutessaan ruotsin tilalle venäjä?

Ja miten tähän logiikkaan ylipäätään sopii se, että pakkoruotsin poistamista kannattavat ovat aina korostaneet, että opiskeltavien kielten määrää ei vähennettäisi, vaan ruotsin tilalla olisi sitten pakko lukea jotain muuta kieltä.

Mutta tosiasia on, että ruotsi on helppoa, kun on englanti pohjalla. Saksa on sitten jo hiukan vaikeampaa ja ranska rakenteeltaan vielä siitä monimutkaisempaa. Sukukieliä kaikki, mutta ruotsi luo hyvän pohjan ja ääntäminen ei tuota ongelmia.

Totta ihmeessä nuorena pitäisi opiskella vaikeita ja eri ryhmien kieliä. Ruotsin opiskelun voisi jättää niille tyhmimmille, muut voisivat opiskella venäjää ja muita haasteellisia kieliä.

Musta vois olla niin, että pakkoruotsi poistetaan niiltä, joilla äo on liian alhainen

Miten tähän logiikkaan sopii se, että esim. Itä-Suomen kunnat ovat toistuvasti (mutta turhaan) anoneet lupaa tarjota oppilaille mahdollisuus valita halutessaan ruotsin tilalle venäjä?

Ja miten tähän logiikkaan ylipäätään sopii se, että pakkoruotsin poistamista kannattavat ovat aina korostaneet, että opiskeltavien kielten määrää ei vähennettäisi, vaan ruotsin tilalla olisi sitten pakko lukea jotain muuta kieltä.

Mitäs logiikkaa siinä on, että vaadit ap:tä olemaan samaa mieltä asioista kuin joidenkin aiempien pakkoruotsin poistamista kannattavien? Kai ap:llä saa olla ihan oma mielipide asioista. Naurettavaa natinaa.

koska HE todennäköisesti oppivat myös puhumaan suomea. Suomalaiset taas ovat liian tyhmiä oppimaan mitään muuta kuin suomea (eikä sitäkään kovin hyvin).

avaajan kanssa. Ruotsista tuntuvat todella valittavan paljon ne, jotka eivät muitakaan kieliä opi!