Huutonetistä

Minusta yksityishenkilö saa pyytää ihan mitä haluaa. Pakko ei ole ostaa ja jos joku ostaa, niin eihän myyjä silloin tyhmä ole. Itse laitan hinnan sellaiseksi, että sillä olen valmis tuotteesta luopumaan. Jos ei mene sillä hintaa kaupaksi, niin teen tuotteelle jotain muuta - annan tuttaville tai vien sellaiselle kirpparille, jolla minun ei tarvitse postitella tai lukea idioottien ostajien valituksia sähköpostistani.



Minusta paljon suurempi ongelma ovat nykyisin eräät hyväntekeväisyyskirpparit, jotka ovat alkaneet viime aikoina periä ihan ryöstöhintoja joistakin tuotteista. En niitä tietenkään osta, enkä oikein usko, että kukaan muukaan täysjärkinen, mutta tuntuu ihan hullulta, että kirpparilla pyydetään tavarasta enemmän kuin mitä uusi maksaa kaupassa. Myös lahjoittajana tuntuu hullulta, että tarvitseva ei enää saa tavaraa, vaan voittoa maksimoidaan. Toki se voittokin menee hyvään tarkoitukseen, mutta minusta hyväntekeväisyyskirpparien toinen ajatus on se, että tarvitseva saa tavarat kirpparilta edullisesti.

yleensähän nämä tämmöset jää ostamatta.

Tyhmä ei ole se joka pyytää vaan joka maksaa yleensähän nämä tämmöset jää ostamatta.

Arvasinkin että joku kohta tämän kommentin heittää. Mutta pointtini olikin että miten joku kehtaa pyytää? Pyytäjä ei ehkä ole tyhmä, mutta sivistymätön ja ahne.

- ap

Tyhmä ei ole se joka pyytää vaan joka maksaa yleensähän nämä tämmöset jää ostamatta.

Arvasinkin että joku kohta tämän kommentin heittää. Mutta pointtini olikin että miten joku kehtaa pyytää? Pyytäjä ei ehkä ole tyhmä, mutta sivistymätön ja ahne. - ap

Sinustako helsinkiläiset asunnonmyyjät ovat sivistymättömiä ja tyhmiä, koska vanhojenkin talojen asunnot maksavat Helsingissä tuplasti sen, mitä muualla maassa. Eikä hyvä hinta neliölle ole 1000 e eli miksi kukaan on niin ahne, että pyytää enemmän.

vaan rationaalisesta ajattelusta. Toki tässäkin korkeiden hintojen syitä voi olla eri ihmisillä paljonkin erilaisia.



Minulla varmaan on osassa tuotteista jonkun mielestä korkeat hinnat ja osan myyn halvemmalla. Kyse ei niinkään ole siitä, millä hinnalla minusta ostajan olisi kohtuullista tuote saada, vaan siitä, millä hinnalla minä haluan tuotteesta luopua ja minkälaisen vaivanpalkan haluan tuotteen toimittamisesta jne.



Jos minulla ei ole tuotteelle mitään käyttöä enkä tiedä ketään kellä sille olisi käyttöä ja jos tuote vielä sattuu viemään turhaan tilaa ja olemaan hankala säilytettävä, niin luovun siitä hyvinkin halvalla. Huutonetissä haluan lähinnä vaivanpalkan myymisestä ja toimittamisesta.



Jos sitten tuote on sellainen, että keksin sille itsekin käyttöä, mutta voin toisaalta luopuakin siitä ja ehkä jopa tiedän ja tunnen ihmisiä, jotka sen haluaisivat tai olisivat siitä valmiita jopa maksamaan, niin silloin en tietenkään myy tuotetta pilkkahinnalla tuntemattomalle. Saatan laittaa tuotteen huutonettiin ihan kokeilumielessä katsoakseni mitä siitä saisin. Jos saan hyvän hinnan, niin myyn. Jos en saa mielestäni asiallista hintaa, niin voin myydä tai antaa tuotteen jollekin tuttavalle tai säästää sen vaikka lapsille tai lapsenlapsille - tai viedä mökille, tms. Esim. lastenvaatteiden kohdalla olen huomannut, että erittäin hyväkuntoisista vaatteista saa osto- ja myyntiliikkeessä paljon paremman hinnan kuin huutonetissä, missä kannattaa myydä vain huonot ja kulahtaneet.



Myyjä ei siis ajattele hintaa, joka ostajan on kohtuullista maksaa, vaan hintaa, jolla on valmis tuotteesta luopumaan ja hintaa, jonka haluaa vaivanpalkaksi valokuvauksesta, tuotteen kuvauksesta, sähköpostin kyttäämisestä, tapaamisen sopimisesta, paketoinnista, postittamisesta jne. Minä en esimerkiksi pääsääntöisesti myy mitään alle 5 euron hintaista huutonetissä, koska vaiva on mielestäni liian suuri hintaan nähden (poikkeuksena suuret tuotteet, joiden kuljettaminen kaatopaikalle olisi vielä vaivalloisempaa ;-)

ja merkkitavaraa todellakin kunnon hinnoilla. Välillä laitan 0€ lähtöhinnaksi, ja sitten huutajia tulee ihan sikana eli paljon huomioarvoa. Ihmiset on oikeesti välillä ihan pimeitä siellä, etenkin tietynmerkkisten lastenvaatteiden huutajat. Jotain moloa ja po.pia saa myydyksi ihan sikahinnoilla. Mutta ei se ole mun vika, että maksavat. Kivahan se on, kun saan rahaa säästöön! ;)

Pyytäjä ei ehkä ole tyhmä, mutta sivistymätön ja ahne.

En kyllä käsitä mitä tekoa käytetyn tavaran hinnalla on sivistyksen kanssa mutta kumpi se ahne on:

- myyjä, joka ei halua luopua omastaan hyvään hintaan

vai

- ostaja, joka haluaa saada uudenveroista käytännössä ilmaiseksi?