Maistraatissa vihille menneet

kun siinä vähän emmittiin! :D Sitten vihkijä kätteli ja onnitteli ja poistuimme.

Sanotte, että kyseessä ei ole mikään kahvitilaisuus, vaan että vaan tulisi tiistaina ruokatuntinsa jälkeen vihkimään teidät.



Kotona vihkiminen on ihan tavallinen tapa hoitaa homma.

Se tuomari vain luki paperista, sanottiin tahdon ja se oli sit siinä. Tampereella ainakin se vihkimistila on sit avioparin käytössä hetken (oliko joku 30 min??) mutta ei sinne mikään pakko ole jäädä. Tuomari häipyi välittömästi vihkimisen jälkeen. Ei ollut juhlallinen tilaisuus millään muotoa.

Itse asiassa kahdesti, koska vihkijän mielestä eka suukko oli liian nopea, vieraat eivät ehtineet ottaa kuvia =D



Sitten vihkijä kätteli ja onnitteli ja pyysi kirjoittamaan nimensä kirjaan, johon ilmeisesti kaikki vihittävät laittavat nimensä. Vähän niin kuin vieraskirja. Muistan, kuinka vihkijä muistutti minua kirjoittamaann uuden sukunimeni (otin siis miehen sukunimen). Kaikki morsiamet meinaavat aina kirjoittaa tyttönimensä.



Sitten vihkijä jätti meidät ja vieraat keskenämme. Otettiin kuvia ja juteltiin jne. Huone oli siis varattu tunniksi joten jäi hyvin aikaa kertoa esim. ohjeet, miten pääsee juhlapaikalle.

paperit allekirjoitettiin, virkailiaja luki liirun laarumit ja totesi meidät aviopuolisoiksi, sitten suudeltiin ja kiitettiin virkailijaa ja todistajia ja lähettiin jatkamaan päivää :)

Sanoin etukäteen, että "ei sitten mitään Saatte Suudella-läppää" , eikä sellaista siksi sanottu.

Meillä ei ollut vielä virallisia sormuksiakaan, joten tuomari ei myöskään sanonut, että "voitte laittaa sormukset".

Toimitus oli lyhyt ja ytimekäs, hauskakin vähän.

Kun olimme sanoneen "tahdon" - tuomari julisti meidät aviopuolisoiksi ja toivoi elämämme jatkuvan mukavana ja mielenkiintoisena:). Siinä kaikki.



Todistajina olivat omat lapsemme, vanhempamme ja ihan parhaat ystävämme.

Tilaisuus oli kiva ja rento, vihkimistila oli yllättävän kiva myös; kivempi kuin maistraatissa ( kuvien perusteella ollaan vertailtu kavereiden kesken).



Tilaisuuden jälkeen menimme syömään ja juomaan pari lasia shampanjaa. Sitten kävin ostamassa itselleni törkeän kalliit korkokengät ja menimme kotiin.

Vanhempani jäivät meille yöksi ja illalla katsoimme perheen kanssa pari hyvää leffaa, pelattiin lautapelejä, teimme ruokaa jne.



Se oli meille just sopiva hääpäivä.