Mistä voisin tietää jos minulla olisi paranoidi skitsofrenia?

Vierailija kirjoitti: Sivusta seuranneena ne voi alkaa pikkuhiljaa tai pamahtaa yhtäkkiä. Yleisemmin alkaa ihan vainoharhoista ja aistimusharhoista, esim kuvittelee, että ihmiset seuraavat sinua tai puhuvat jatkuvasti sinusta. Saatat kuulla puhetta oven ulkopuolella, vaikka ei ole. Koputuksia ja muita ääniä. Sitten alkaa uskomukset, että esim. netissä oleva teksti on juuri sinulle kirjoitettu tai jokin videopätkä on juuri sinua varten tehty. Pian alkaa pelko, että esim. joku kuuntelee sinua tai katselee sinua laitteiden kautta. Voi myös olla, että esim oma perhe yrittää myrkyttää. Kun tälläinen ihminen puhuu tai kirjoittaa varsinkin pitkästi, niin ne on todella sekavaa ja epäloogista. Mutta heille itselleen se kuulostaa 100% loogiselta ja paikkaansapitävältä. he harvoin tunnistavat olevansa sairaita.

Ja kun välähdyksenomaisesti oivaltaa, että on täysin harhojen ja pelkojen vallassa. niin vetäytyy kauhuissaan omiin oloihinsa. Vaan se ei pidemmän päälle onnistu

Just because you are paranoid, doesnt mean they arent after you

Narsisti hoveineeen mustamaalaa uhrinsa skitsofreenikoksi, jotta kukaan ei uskoisi tätä. Tahallaan syöttää uhrilleen kaikenlaisia ideoita vainomis- ja gang stalking -jutuista, vakoiluohjelmista ja piilokameroista. Olen nähnyt ihan livenä, miten tällaiset ihmiset toimivat, kun ovat kiusanneet tarkoituksella jotain, jota ovat ensin huijanneet ja joutunut istumaan tämän seurana. Täysin vastuuta toisen terveydellä leikkimistä. Toivottavasti saavat ansionsa mukaan. Yli 20 vuotta jatkaneet samoja kuvioita.

Mua oksettaa kun ilkeät ihmiset nauraa sairastuneelle. Tekisi mieli toivoa pilkan käyvän omaan nilkkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On sellaisia psykooseja, että kuvittelee ja aistii päättömyyksiä, ja tajuaa nämä harhoiksi. Mutta toisessa tilanteessa voi ottaa kaikki harhat todesta. Joistakin psykooseista ei jälkikäteen muista mitään, usein muistaa pätkiä tai tapahtumia sieltä täältä. Kaikkein pelottavin on se tila, kun tajuaa olevansa psykoosin reunalla, eikä pysty estämään mielen hajoamista. Ap, voi olla että tietäisit, tai sitten et. Puhun omasta kokemuksesta.

 

Miten nämä erottaa mielikuvituksesta? Milloin harha on harha ja milloin pelkkää mielikuvitusta?

 

Voin kertoa skitsofreniaa sairastavana Mielikuvitusjuttuihin ei usko tosissaan niin kuin harhoihin uskoo. Ne ovat totta itselle, varsinkin kun äänet kuulee oikeasti ja ne kertoo tarinaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On sellaisia psykooseja, että kuvittelee ja aistii päättömyyksiä, ja tajuaa nämä harhoiksi. Mutta toisessa tilanteessa voi ottaa kaikki harhat todesta. Joistakin psykooseista ei jälkikäteen muista mitään, usein muistaa pätkiä tai tapahtumia sieltä täältä. Kaikkein pelottavin on se tila, kun tajuaa olevansa psykoosin reunalla, eikä pysty estämään mielen hajoamista. Ap, voi olla että tietäisit, tai sitten et. Puhun omasta kokemuksesta.

 

Miten nämä erottaa mielikuvituksesta? Milloin harha on harha ja milloin pelkkää mielikuvitusta?

 

Voin kertoa skitsofreniaa sairastavana Mielikuvitusjuttuihin ei usko tosissaan niin kuin harhoihin uskoo. Ne ovat totta itselle, varsinkin kun äänet kuulee oikeasti ja ne kertoo tarinaa. 

Sama. Harhoihin uskon enemmän. 

Etädiagnoosi ei ole mahdollista.
Itse diagnoosit ovat usein virheellisiä, etenkin psyykkisten sairauksien osalta.

Vain lääkäri voi tehdä diagnoosin, kun menet hänen vastaanotolleen.
 

Raskas sairaus josta kärsii

Onpas vanha ketju. Vastaan ohiksena silti. Kullannupulit, menkääs nyt ja hommatkaa sellainen geenitesti. Skitsofrenia on sairaus silloin kun se on löydettävissä verenkuvan dna:sta. 

Näinhän syövänkin kohdalla toimitaan. Otetaan näyte, joka on joko negatiivinen tai positiivinen.

Helppoa.

harhaluuloisuushäiriö kirjoitti:

Minulla on diagnisoitu harhaluuloisuushäiriö, jossa ainoana oireena on, että alitajuisesti kuvittelen että joku viranomainen kuuntelee puheluitani ja on kiinnostunut minusta. Minua ystävät ja läheiset pitää selvääkin selväjärkisempänä ja olen haastavassa työssä ja ihmiset hämmästelevät miten minulla voi olla sellaisia ajatuksia, kun se ei näy minusta ulospäin mitenkään. En ole koskaan ollut psykoosissa ja syön hyvin pientä annosta lääkettä vaivaan. Käyn epäsäännöllisen säännöllisesti juttelemassa terapeutin kanssa aina kun tunnen tarvetta. Nämä diagnoosit ovat hankalia tehdä kun samanlainen oireilu voi viitata erilaisiin mielenterveyshäiriöihin.Minulla vaiva on ollut jokapäiväistä jo 17 vuotta, eikä kukaan tietäisi, jos en puhuisi ongelmasta avoimesti. Jos epäilee mielenterveyttään, kannattaa hyvissä ajoin käydä hakemassa apua ja keskustelemassa ongelmastaan. 

Eikö tämä haittaa avun saamista fyysisiin vaivoihin?

Jos sairastuminen esim psykoosiin ei johdu geeneistä, niin sitten se johtuu ympäristöstä. Sitten voi selvitellä asioita sen mukaisesti.