Lue keskustelun säännöt.
Tiedättekö, että tiedot terveyskeskuskäynneistänne tilastoidaan ilman lupaa?
02.09.2012 |
Professorit: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL rikkoo perustuslakia
THL kerää tietoja kaikkien suomalaisten terveyskeskuskäynneistä lainvastaisesti. Tilanne saattaa johtaa rikosoikeudelliseen arviointiin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on alkanut kerätä rekistereihinsä tietoja kaikkien suomalaisten terveyskeskuskäynneistä. Arkaluonteisten tietojen kerääminen ja käsittely pohjautuvat vanhentuneeseen lainsäädäntöön, joka ei täytä nykyisen henkilötietolain eikä perustuslain vaatimuksia.
Meneillään on valtava hanke. Rekisteriin kertyy vuosittain tietoja lähes 50 miljoonasta tapahtumasta. Tiedot yksilöidään hyvin tarkasti: rekisteriin kirjautuu kaikkien suomalaisten kaikkien terveyskeskuskäyntien sisältö. Niistä käy ilmi asiakkaiden henkilötunnus, käynnin syy, toimenpiteet, lääkitys sekä jatkohoito.
Varsinaisten lääkärikäyntien lisäksi rekisteriin kirjataan lukuisia tietoja muista palveluista, kuten neuvolakäynneistä, kouluterveydenhuollosta sekä mielenterveys- ja päihdetyöstä.
Kyse on THL:n avohoidon ilmoituksesta, Avohilmosta, johon potilastietoja toimitetaan päivittäin sähköisesti ja suoraan terveyskeskusten omista potilastietojärjestelmistä. Tiedonkeruu aloitettiin vuonna 2011, ja se on kaikkien kuntien julkista terveydenhuoltoa velvoittava. Suomalaisten terveyskeskuskäynneistä ei ole aikaisemmin kerätty yksilötasoisia tietoja THL:ään.
Hälytyskellot soivat
Hallinto-oikeuden professorin Olli Mäenpään mukaan tietojen luovuttamiselle ei ole perustuslain mukaisia edellytyksiä. Ongelma on se, että tietojen kerääminen perustuu erittäin väljään lakiin ja vanhoihin asetuksiin. Ne ovat peräisin 1980- ja 1990-lukujen vaihteesta. Tiedonkeruu niiden perusteella ei ole sallittua. Perustuslaki ja henkilötietolaki edellyttävät, että rekisterinpidon on perustuttava täsmälliseen ja tarkkarajaiseen lakiin.
”Tämä on vakava laillisuuskysymys. Viranomainen ei saa soveltaa lakia tai asetusta, joka on perustuslain vastainen. Tällä perusteella tietojen luovuttaminen THL:lle on lainvastaista. Perustuslaki ei salli näin väljää ja täysin rajoituksetonta tiedonantamisvelvollisuutta viranomaisten välillä. Tilanne saattaa olla jopa rikosoikeudellisesti arvioitava”, toteaa Olli Mäenpää.
”Selkeästi pitäisi myös määritellä, mitä tietoja voidaan luovuttaa, mitä THL saa tehdä niillä ja mikä on potilaan oikeusturva. Hankkeen mittavuus on keskeinen asia, koska tämä koskee koko väestöä. Ja kaikki on tapahtunut ilman julkista keskustelua.”
Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professorin Tuomas Ojasen mukaan tietojen luovuttaminen ja käsittely eivät perustu riittävän täsmällisiin ja yksiselitteisiin lain tasoisiin säädöksiin.
”Hälytyskellot soivat jo siitä syystä, että lakiperusta vuodelta 1989 on niin vanha. Uudemmatkaan lait eivät ole syntyneet perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella. Eli valiokunta ei ole edes ottanut kantaa niiden sopusointuun henkilötietojen suojan tai yleensä perustuslain kanssa”, Ojanen korostaa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen osastojohtaja Päivi Hämäläinen myöntää, että lainsäädäntö ei ole ajan tasalla.
”Me olemme jämähtäneet 1990-luvun maailmaan. Tämä on asia, joka on ehdottomasti saatava selkeäksi. Asian kiireellisyydestä on informoitu sosiaali- ja terveysministeriötä suullisesti ja kirjallisesti toistuvasti. Mutta emme me voi yhtäkkiä keskeyttää kaikkien rekisterien toimintaa ja alkaa odottaa, että ministeriössä tehdään lainsäädäntöä”, Hämäläinen sanoo.
Sietoraja on ylitetty
Sosiaali- ja terveysministeriön lainsäädäntöneuvos Pekka Järvinen toteaa, että lainsäädäntö ei ole ajanmukainen. Mutta tulkinta on ollut se, että perustuslain uudistuksesta riippumatta vanhat säännökset on voitu pitää voimassa.
”Meillä on olemassa 1990-luvun alusta laki terveydenhuollon henkilörekistereistä ja siihen liittyvä asetus, jossa säädetään hoitoilmoitusrekistereistä. Ne on säädetty ennen nykyistä perustuslakia ja minun henkilökohtainen tulkintani on, että sen perusteella on mahdollista kerätä tällaista terveydenhuollon henkilörekisteriä. Mutta THL on itse tehnyt päätöksen tiedonkeruun aloittamisesta”, Järvinen sanoo.
Henkilötietolaki edellyttää, että henkilötietojen käsittelystä säädetään lailla. Asetustaso ei ole riittävä. Rikkooko THL lakia?
”Ehkä joku voi sanoa niin. Minä en sanoisi”, Järvinen toteaa.
Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio on niin ikään tietoinen lainsäädännössä olevista aukoista ja on keskustellut asiasta ministeriön kanssa.
”Koko kenttä odottaa nyt, että ministeriö pystyisi saattamaan laillisuusohjauksen nykypäivän edellyttämälle tasolle”, Aarnio sanoo.
THL:n päämäärä on sinänsä hyvä. Tavoitteena on väestön terveysongelmien seuraaminen, hoitoonpääsytietojen kerääminen, terveydenhuollolle annettujen tehtävien seuranta ja tilastointi.
Tuomas Ojasen mukaan tilanteessa ei kuitenkaan voi soveltaa ajatusta, jonka mukaan tarkoitus pyhittää keinot.
”Se on pidemmän päälle hyvinkin vaarallinen ajatus, jota ei voi hyväksyä loputtomiin perustuslain kannalta. Uuden perustuslain voimaantulosta on kulunut 12 vuotta, mutta edelleen nojataan 1980-luvun säädöksiin. Sietoraja on jo ylitetty”, Ojanen painottaa.
”Terveydenhuollon virkamiehellä on oma-aloitteisesti jopa velvollisuus jättää soveltamatta tällaista asetusta, jos se on ristiriidassa perustuslain kanssa.”
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/professorit-terveyden-ja-hyvinv…
Kommentit (3)
Ja aika uskomaton juttu, juu.
Itselläkin on kokemusta siitä, että tiedot eivät "tietoturvasyistä" siirry terveydenhuollossa minnekään. Yhdessä paikassa sanotaan, että siirtyvät ja sitten toisessa paikassa sanotaan, että eivät näy jne. Ja näin, vaikka mitä lappuja kirjoittaisi.
Viimeksi kävi niin, että kesämökkipaikkakunnalla otettiin röntgenkuvat. Pyysin niitä mukaan ja sanoivat lähettävänsä sähköisesti Helsinkiin. Lähettivät kuvat HUS:iin, mutta minunpa piti mennä terveyskeskukseen eivätkä ne kuvat tietenkään siellä näkyneet! Lääkäri selitti, että HUS:ssa otetut kuvat kyllä näkyvät heillä jos allekirjoitan suostumuksen, mutta muualta HUS:iin lähetettyjä kuvia he eivät näe, koska tietokoneeseen ei pysty syöttämään sellaista lupaa, että kaupungin lääkäri saisi katsoa perähikiällä otettuja kuvia HUS:n järjestelmästä.
Ihan kiva sitten, että kaikki tiedot kuitenkin siirretään ilman lupaa jonnekin tilastoitavaksi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tietoa ei keskitetä. Se toki avaa aikamoisen valtapelin jollekin, mutta se se hyöty juuri on. Kuinka paljon terveydenhuollossa menee resurssia, kun ei vasen käsi tiedä, mitä oikea tekee? Ihmiset käy hoidattamassa samaa sairautta monessa paikassa, piilottelevat aikaisempia käyntejä jne. Lopputuloksena menee hirveästi hukkaan aikaa ja rahaa. Samoin tämä sähköinen reseptipuoli: ilman lupaa ei saa nähdä, mitä aikaisempia reseptejä on. Minä en ymmärrä, miksei saisi nähdä. Sehän se idea on, että olisi joku kokonaiskuva ja vääriin tarkoituksiin ei lääkkeitä haettaisi.
Ja kyllä, minusta on asiallista myös rekisteröidä terkkarikäynnit. Nytkin se toimii jo meidän terveyskeskuksessa. Kun ei käy siellä jokaisesta nuhatipasta, niin aikojakin on saanut hyvin. Sitten nämä "nuhanarisijat" valittaa, kun heille ei aikoja tipu. Mahtaisiko johtua siitä, että koneelta näkyy jatkuva käyminen siellä turhan takia?
Kaikki terveyskeskukset on velvoitettu toimittamaan THL:lle nämä tiedot henkilötunnuksineen, diagnooseineen, resepteineen jne.
Potilas ei voi mitenkään estää tietojensa keruuta ja tilastointia - hänelle ei edes kerrota siitä, vaan tiedot menevät automaattisesti terveyskeskuksen koneelta. Henkilökunta ei edes pysty estämään tietojen lähettämistä, vaan kone lähettää ne automaattisesti. Tämä tilastointi on puhtaasti THL:n omia tilastoja ja "seurantaa" varten. Sillä ei ole mitään hoidollista merkitystä potilaalle.
Uskomatonta mutta totta!
Potilastietojen salassapito on muuten hyvin tarkkaa ja säädeltyä. Mitään tietoa mistään ei voi siirtää minnekään ilman potilaan allekirjoittamaa lupaa. Monesti tämä jopa hankaloittaa potilaan hoitoa, koska terveydenhuollon tietojärjestelmät toimivat niin, että ne olettavat automaattisesti, että lupaa ei ole. Näitä lupia on vaikea koneelle syöttää ja monesti hoito hankaloituu siksi, ettei esim. edellisten käyntien tekstejä, röntgenkuvia, laboratoriovastauksia jne. saada koneelta ulos - varsinkaan jos käynti on tapahtunut toisessa yksikössä.