G : Elätkö köyhyydessä, miten se ilmenee ja mitä ostat

Ja kaupasta ostan vain ja ainoastaan ruokaa.

Muuhun ei ole varaa.



Pahemminkin voisi olla.

Minäkin ostan vain ruokaa. Ja sitäkin niukasti. aika ravinneköyhää ruokaa. Paha sinänsä, kun on lapsikin.

se ilmeni niin, että kaikki rahankäyttö piti suunnitella euron tarkkuudella. Kaupasta ostin halpoja perusruoka-aineita (perunaa, juureksia, jauhelihaa, pakasteseitä jne.) sekä ne vaatteet lapsille, joita en onnistunut saamaan jostain tai tekemään jostain sellaisesta, mitä kotona jo oli. Ostin myös sunlight-palasaippuaa ja hammastahnaa ja vastaavia hygieniatarpeita kun oli pakko, mutta esim kuukautissiteisiin rahat ei riittänyt: tein itse kestositeitä vanhoista college-vaatteista.



Tai no, oikeasti mä ehkä en ollut todellinen köyhä. Olin väliaikaisköyhä ja tiesin, ettei se vaihe varmaankaan kestä puolta vuotta pidempään. Mulla oli omistusasunto, tosin lainanlyhennykset piti panna tauolle, jonka takia pystyin tuon ajan asumaan halvemmalla kuin olisin vuokralla voinut asua. Mutta ei kai kukaan, jolla on omistusasunto, voi olla todella, oikeasti köyhä...

on omasta syystään köyhiä?? Eli ovat hankkineet enemmän lapsia kuin olisi varaa/lapsia väärään aikaan (esim työttömänä/kesken opiskelujen jne), ja/tai ottaneet liian ison asuntolainan yms..??

se ilmenee siten, että käytän paljon aikaa budjetointiin ja liikun kaupassa laskimen kanssa. Ostan terveellistä perusruokaa, paljon kasviksia ja hedelmiä. Suosin kotimaista perinneruokaa, ei siis mitään eksoottista kokeilevaa keittiötä.



Sosiaalisesti köyhyys rajoittaa hieman. Ei huvita kutsua ketään kylään kun ei ole mitään, mitä tarjota. Toisten luo hävettää mennä, kun ei ole mitään viemisiä. Kahvilassa ei voi kuvitellakaan käyvänsä.



Posiitiivista köyhyydessä on se, että köyhinä kausina panostan laatuun. Pidän kodin siistinä ja viihtyisänä, teen kivoja asioita lapsen kanssa ja käytän enemmän aikaa ruoanlaittoon. Teen kaikkeni, ettei köyhyys olisi yhtä kuin kurjuus. Luulen, että lapsi ei ainakaan kärsi näistä köyhistä jaksoista, vaikka itselleni nämä on aika työläitä kun joutuu kaiken niin tarkkaan miettimään.

halusin tehdä väitöskirjan loppuun, vaikka rahoitus loppuikin ennen kuin piti (projektista otettiinkin rahaa ihan muuhun kuin oli sovittu). Toisaalta sit nimenomaan se, että väitöskirja tuli vääneettyä loppuun myös mahdollisti köyhyyden loppumisen.