kolmevuotiaani ei puhu. Mikä mahtaa olla vialla?

Meillä poika 7. Puhe on epäselvää mutta yrittää kovasti. Alkoi puhu käytännössä vasta 5 vuotiaana.

Nyt puhe on ehkä 5 vuotiaan tasolla. Osaa melekin lukea ja toivon, että se kehittäisi puhetta nopeammin

Hieno ketju tämä! Loistavaa ap että olet palannut päivittämään tilannetta. Moni saa tästä toivoa.

Hieno ketju tämä! Loistavaa ap että olet palannut päivittämään tilannetta. Moni saa tästä toivoa.

Hieno ketju tämä! Loistavaa ap että olet palannut päivittämään tilannetta. Moni saa tästä toivoa.

Hieno ketju tämä! Loistavaa ap että olet palannut päivittämään tilannetta. Moni saa tästä toivoa.

2

2

Meidän tyttö ei kolmevuotiaana sanonut sanaakaan. Diagnoosi on dysfasia, nyt nuorena aikuisena ongelmaa ei ulkopuolinen edes huomaa.

Hyvältä näyttää, uskon että ammattikoulusta valmistuttuaan hänellä on hyvät mahdollisuudet pärjätä työelämässä ja muutenkin elämässään.

Ei ole mitään ongelmaa. Lapsesi on poikkeuksellisen viisas ja ymmärtää, että maailma on paska.

[quote author="Vierailija" time="21.10.2014 klo 01:30"]Meidän tyttö ei kolmevuotiaana sanonut sanaakaan. Diagnoosi on dysfasia, nyt nuorena aikuisena ongelmaa ei ulkopuolinen edes huomaa.

Hyvältä näyttää, uskon että ammattikoulusta valmistuttuaan hänellä on hyvät mahdollisuudet pärjätä työelämässä ja muutenkin elämässään.
[/quote][quote author="Vierailija" time="21.10.2014 klo 01:31"]Ei ole mitään ongelmaa. Lapsesi on poikkeuksellisen viisas ja ymmärtää, että maailma on paska.
[/quote]
Hahaa. Ehkä ymmärtää enemmän, kuin me puheesta huolestuneet vanhemmat :)

Nyt unille ja vastaan mielelläni huomenna kysymyksiin, kunhan ehdin koneelle.

-ap

luulisi, että asiantuntijat olisivat havainneet.

tiedän pojan joka oppi puhumaan vasta 5-vuotiaana.

Luulivat ettei oppisi puhumaan mutta yllätti kaikki.



Heikkolahjainen on, ei akateemisesti tule menestymään. Liikunnallinen.



Uskon että ihan hyvä työmies siitä kuitenkin tulee.

Neuvolan kautta pitäisi päästä puheterapiaan ensin arvioitavaksi ja sittemmin myös seurantaan ja hoitoonkin jos on tarvetta.



Suualueen jäykkyys voi myös vaikeuttaa lapsen puhetta ja siihen löytyy suujumppaohjeita. Myös pillien käyttö vahvistaa suualueen lihaksistoa.



Tukiviittomat sekä kuvat auttavat varmasti lasta viestimään, mutta kannattaa varmasti sanoittaa lapselle hänen viestejä (niinkuin varmasti teettekin).

Lapsella taitaa olla sensorisen integraation häiriö. Eli asiat alkavat selvitä pikkuhiljaa.

ap täällä taas. Nyt on alkanut tulla parin sanan lauseita ja melkein mikä tahansa yksittäinen sana menee oikein. Olen niin iloinen! Toimintaterapiasta on selvästi ollut apua ihan puhumisen kannalta. Muutama pidempikin lause pääsee joskus suusta, melkein vahingossa. Esim. "Isi tulee kohta", "Nälkä ei oo", "Tuu leikkii tähän maton päälle"... Nolo juttu on, että herkuille perso tyttönen saattaa kaupassa huutaa: "Haluu appelsii pillu!" (Pillimehu)

Tyttö osaa myös seisoa yhdellä jalalla ja on kiinnostunut piirtämisestä. Jonkinlaisia ihmishahmoja yrittää jo taiteilla.

ap

Hei huippua että ootte päässeet toimintaterapiaan ja puheterapiaan! Selkeästi viiveistähän tuo puhelu nyt on mutta tärkeintä että edistyy. Sama ihana lapsi se on, oli diagnoosia tai ei. Diagnoosilla vaan voi sitten saada kaikkea lisäapua jatkossakin. Mitä aiemmin saatte näitä terapioita, sitä tasaisempi tulee olemaan tie jatkossa. Itselläni on kokemusta vastaavista lapsista työni kautta ja tukea tarvitsevat, mutta siellä ne menevät muiden joukossa kuitenkin ja ihan ihania muksuja ovat. Tsemppiä!

[quote author="Vierailija" time="10.05.2013 klo 21:44"]

Hei huippua että ootte päässeet toimintaterapiaan ja puheterapiaan! Selkeästi viiveistähän tuo puhelu nyt on mutta tärkeintä että edistyy. Sama ihana lapsi se on, oli diagnoosia tai ei. Diagnoosilla vaan voi sitten saada kaikkea lisäapua jatkossakin. Mitä aiemmin saatte näitä terapioita, sitä tasaisempi tulee olemaan tie jatkossa. Itselläni on kokemusta vastaavista lapsista työni kautta ja tukea tarvitsevat, mutta siellä ne menevät muiden joukossa kuitenkin ja ihan ihania muksuja ovat. Tsemppiä!

[/quote]

Kiitos! Tosiaan sensorisen integraation häiriöstä on vahva epäilys, mutta diagnoosin tekemiselle ei kuulemma ole tarvetta. Itse olen pikkuhiljaa alkanut miettiä myös adhd:n mahdollisuutta. kaikki on hyvin, jos on tekemistä ja jatkuvaa liikkumista, haasteita ym. paikoillaan olo on tuskaa ja purkautuu helposti häiriköintinä ja lapsi myös menee hyvin helposti ylikierroksille.

Sama ihana lapsi on tosiaan, oli diagnoosia tai ei. Älykäs ja herkkä, mutta haastava persoona.

ap

Meillä poika ei puhunut kolmevuotiaana vielä juuri mitään ja olimme tosi huolissamme. On nyt 4,5-vuotias ja puhe on muuten ikäisensä tasolla, mutta lapsen on edelleen vaikea tuottaa joitakin äänteitä. Osaa esimerkiksi sanoa kakku, mutta ei kassi (sanoo assi).  Lapsi saa itsensä muuten ymmärretyksi, mutta jännittää nykyään tilanteita joissa pitäisi sanoa oma nimi, koska siinä on hänelle ihan ylivoimaisia äänteitä. Lapsi on tutkittu eikä mitään isompaa ole vialla, hänen on vaan vaikea muodostaa äänteitä, ja hän ei uskalla niitä edes muodostaa, koska pelkää ettei kuitenkaan onnistu. Puhuminen vaatii lapselta paljon suurempia ponnistuksia kuin muilta lapsilta, hänen täytyy erikseen aloittaa puhe, keskittyä siihen ja tuottaa sitä. Kaikeksi onneksi lapsella on hyviä kavereita, jotka ymmärtävät hänen puhettaan, ja näiden seurassa lapsi rentoutuu ja puhekin menee eteenpäin.

Tsemppiä vaan, voihan olla että puhe alkaa piankin sujua. :)

Meillä 3v3kk, joka puhuu huonosti. Ongelmana tuntuisi olevan jonkinlainen laiskuus yrittää, pelko epäonnistumisesta (koska kehitys viivästyi, niin on huomannut olevansa huonompi kuin muut) ja jonkinlainen suun huono motoriikka. Sen sijaan ymmärrys erinomaista. Esimerkiksi neuvolassa täti antoi kynän ja sanoi, että "piirrä siihen sellainen samanlainen ympyrä kuin paperin yläkulmassa", niin poika piirsi ympyrän paperiin heti. Testattu on tuota ymmärrystä paljonkin ja se on kuulemma hyvää, täysin ikätasoista ja oikeastaan parempaakin, koska pystyy noudattamaan kaksiosaisia ohjeita kerran kuultuaan. (jos nyt uhmalta aina haluaa...) Fyysisesti on kehittynyt hyvin. Käveli 10kk, ajaa pyörää jo niin hyvin, että apupyörät saa pian ottaa pois. Juoksee, pomppii jne. Taitava käsistään, ruuvailee, vääntää pullot auki. Hahmotuskyky erinomainen: löytää työkalupakista heti oikean meisselin, osaa neuvoa reitin jokaiseen tutumpaan paikkaan kaupungissa ja hahmottaa risteykset "väärästäkin" suunnasta, vaikka ei välttämättä sitä kautta edes jatkuvasti kuljeta. Osaa suunnistaa marketeissa, osaa ohjata reitin tästä mummulaan, vaikka kävellen mennään vain ehkä kerran kuussa ja autolla reitti on vähän toinen.

Mutta se puhe... Olen oikeasti huolissani.

Meillä poika ei 3-vuotiaana puhunut kuin yksittäisiä sanoja, ei minkäänlaisia lauseita. Kävimme puheterapeutin arviossa, jonka mukaan kaikki on ihan kunnossa ja pojan ymmärryskyky ja jopa sanavarasto keskimääräistä PAREMMAT. Nyt 4-vuotiaana puhuu ihan normaalisti monimutkaisiakin lauseita. Edelleen tosin puuttuu joitakin äänteitä, ei sano esim. L:ää eikä R:ää, mutta siihen määrätty vain kielijumppaa. Eli kyllä se puhe voi käynnistyä ihan yhtäkkiä ja vasta myöhemminkin! :) Tiedän tunteesi ap, minäkin luulin, ettei poika opi puhumaan ikinä...