Missä vaiheessa päiväkodista tuli hysteerinen lasten kyttäyslaitos, sen sijaan..
Että se olisi lasten turvallinen "säilytyspaikka" vanhempien työ- / opiskeluajan, niin kuin sen kuuluisi olla?
Onko se sitä, että täytyy ammatillisen pätemisen nimissä keksiä tikusta asiaa ja päteä diagnosoimistaidoillaan (johon ei rehellisyyden nimissä minkäänlaista pätevyyttä ole) - ja siinä samassa aiheuttaa lapsille ja vanhemmille suurta (ja monesti aivan turhaa) huolta?
Kommentit (39)
Kas kun ne oli salassapidettävää myös minulta. Kyseesssä oli siis tarhassa itsenäisesti tehty "tutkimus" sen jälkeen, kun LS kieltäytyi yhteistyöstä heidän kanssaan ja minä myös. Oletan, että minua infotaan, jos lastani tutkitaan päiväkodissa. Ja toki olivat kaikkien nähtävillä, luuletko etten selvittänyt?
Meinaatko, että ko papereita esiteltiin esimerkiksi toisten lasten vanhemmille, jos ne olivat "kaikkien" nähtävillä? Vaikka niissä luki "salassapidettävä"? En usko...
Jos siellä on joka akan nimi paperissa, niin eiköhän ne ole asioista tietoisia.
Siis papereissa luki, ketkä kaikki ne olivat nähneet ja ne näytettiin myös sinulle, kun pyysit.
Että missä vaiheessa meistä vanhemmista tuli niin hampaattomia lampaita tämän systeemin edessä, että annamme itsellemme tällaista tapahtua?
Ap.
vaan varhaiskasvatuskeskuksiahan ne yleensä ovat. Tiesitkö muuten, että myös neuvoloissa harrastetaan tätä lapsen seurantaa? Mistäs muusta kunnon diktatuurin tunnistaisi kuin kansalaisten kyttäyksestä. Paska maa kun meillä se aloitetaan heti synnäriltä alkaen.
Olen ollut kotiäitinä ja vain sivusta ihmetellyt päiväkodin kehityskeskusteluja, kiertäviä erityislastentarhanopettajia, diagnooseja sun muuta. Meidän neuvolan th:lle lähes kaikki on normaalia, ja joskus olisin kaivannut jotain muutakin palautetta kuin kerran vuodessa nlakorttiin kirjoitettu "kasvaa ja kehittyy normaalisti". Toisaalta esikoiseni on vähän outo lintu, joka nyt alakoululaisena on sopeutunut kouluun ihan mukavasti ja vaikuttaa onnelliselta, mutta mitä olisi käynyt, jos hänet olisin vienyt 1-vuotiaana päiväkotiin? Hän oli todella arka, vierasti valtavasti, ei kiinnostunut muista lapsista juurikaan ennen kuin 6-vuotiaana (vaikka heitä näki kerhoissa ja puistoissa), oppi monia "teoreettisia juttuja" (lukeminen, laskeminen ym.) tosi pienenä. Voin vain kuvitella sitä paperin määrää, mitä asiantuntijat olisivat saaneet hänestä aikaiseksi.
kun en ole asiaa noin koskaan kokenut. Liekö sitten sattunut meille hyvät päiväkodit ja lapset, joilla ei ongelmia. Mutta jos ongelmia olisi, niin toki toivoisin, että päiväkodissa niihin puututtaisiin, siellä kun sitä ammattitaitoa on enemmän kuin minulla.
Jos mun lapsella epäiltäisiin jotain häiriötä kehityksessä niin mua ei haittais mitkään tutkimukset sitten pätkääkään. Mieluummin yksi turha diagnoosi, kuin toisinpäin.
Jos mun lapsella epäiltäisiin jotain häiriötä kehityksessä niin mua ei haittais mitkään tutkimukset sitten pätkääkään. Mieluummin yksi turha diagnoosi, kuin toisinpäin.
Diagnoosi johtaa aivan liian usein lääkitykseen, lääkitykseen, joka on keholle myrkkyä ja rasittaa pienen elimistön munuaisia ja maksaa. Lääkkeillä on AINA haittavaikutuksia.
Lisäksi me kaikki olemme ihmisiä; myös ne lastentarhanopettajat ja lääkärit, hekin toimivat vain parhaan ymmärryksensä varassa. Mistä voit tietää, että oman lapsesi kohdalle osuvat vain ne parhaat ammattilaiset? Ja, että juuri sinun kohdallasi (muuten niin erehtyväiset ihmiset) eivät erehtyneet?
Neuvolassakin toki tätä "kyttäystä" harrastetaan, mutta siellä sentään edes perustetaan toiminta lääketieteelliselle osaamiselle. Minusta päiväkodin taholta on hämärtynyt sen todellinen tarkoitus ja asema. On suorastaan pelottavaa ajatella, miten moni meistä vanhemmista saadaan vakuutettua lapsen 'erityisyydestä' (huom. laimeat kiertosanat, joiden merkitys on hyvin laajasti tulkittavissa) ja ohjailtua erityislapsen reitille, josta on hyvin vaikea (jos ei mahdoton) palata.
Ap.
ennen kuullut noin outoa suhtautumista päiväkotiin! Ei kenestäkään lapsesta tehdä mitään diagnooseja, jos ei ole tehty tarkkoja tutkimuksia. Lapset saavat olla erilaisia ja persoonallisia; ei mitkään resurssit riittäisi turhiin tutkimuksiin.
Mutta jos ilmenee esim. kehitysviivästymää, on lapsen etu saada kuntoutusta mahdollisimman varhain. Liian usein vaikeudet tunnistetaan/tunnustetaan vasta koulussa!
Kammottava ajatus, että päiväkoti olisi vain säilytyspaikka ja sinne kelpaisi töihin kuka tahansa.
Päiväkodissa voidaan seurata lapsen kehitystä ja huomata jos lapsen kehityksessä on poikkeavaa. Mutta
varsinaiset tutkimukset ja diagnoosit tehdään terveydenhuollossa, eikä diagnoosia voi tehdä kukaan muu kuin lääkäri.
Lapsen kuntoutusta voidaan sitten päiväkodissa suunnitella ja toteuttaa tämän diagnoosin pohjalta.
voisitko edes kuvitella ajttelevasi päiväkotia yhteistyötahona, joka haluaa lapsillesi vain parasta?
Ei kenestäkään lapsesta tehdä mitään diagnooseja, jos ei ole tehty tarkkoja tutkimuksia
Niin ihanteellisessa maailmassa. Todellisuudessa lapsia hoitajien taholta tarkkaillaan, ja erityisesti silloin lisätään tarkkailua, jos edes hieman epäillään jotakin. Ja nykyään epäillään paljon, sillä pyritään varhaiseen puuttumiseen.
Inhimillinen ihminen ja yksilöllinen kasvu eivät kuitenkaan toimi näillä lainalaisuuksilla; varhaisen puuttumisen ihanne mahdollistaa yhä tihenevät virhediagnoosit, kun ei kasvulle ja luonnolliselle, lapsentahtiselle kypsymiselle anneta enää riittävästi tilaa ja aikaa.
Lapset saavat olla erilaisia ja persoonallisia; ei mitkään resurssit riittäisi turhiin tutkimuksiin
Luuletko näin todella? Oletko tutustunut alaan sisäpiiristä käsin? Olen itse terveydenhuoltoalalla; paljon tutkitaan turhaan, voin kertoa sen sinulle.
Kansainvälisestikin ollaan huolissaan suomalaislasten lääkitsemisestä vahvoilla psyykenlääkkeillä (ja todellakin; usein jopa turhaan):
http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT+WQ+E-2…
Mutta jos ilmenee esim. kehitysviivästymää, on lapsen etu saada kuntoutusta mahdollisimman varhain..
Kehitysviivästymän suhteen onkin asia eri, niissä tapauksissa tukitoimet ovatkin usein tarpeen, eikä niillä aiheuteta vahinkoa lapselle.
Kammottava ajatus, että päiväkoti olisi vain säilytyspaikka ja sinne kelpaisi töihin kuka tahansa
No joo; tottakai sen pitää olla laadukas hoitopaikka. Ja ei, ei hoitajaksi kelpaa kuka tahansa.
Mutta samalla tulisi vanhempienkin pitää mielessä se, että kasvatustieteet eivät yksin anna valmiuksia käsitellä ihmisen terveyttä tai sairautta. Puhumattakaan kasvatustieteiden lähes kyseenalaistamattomasta asemasta tieteiden joukossa.
Kyllä sitä tapahtuu. Tarha sai kuulla, että meillä on tukiperhe, joka tarkoitti heille samaa kuin lastensuojelu. Yhtä äkkiä lapsia oli tentattu tarhassa, todettiin kehityksen viivästyneen, tytöllä ad/hd, tehtiin jotkin salaiset kansiot lastenuojelulle (niissä luki oikeasti salassa pidettävää), kyselivät l.suojelusta ihan kirjallisesti, että onkohan lasten äiti jo työllistynyt kun ei meille kerro, suuttuivat kun sain paperin (konsultointipyynnön) nähtäväkseni, ne tiedot ei kuulema kuulu mulle (!!!), poikani on mahdollisessti tulevaa koulukiusaaja.... jnejnejne.
Tätä kesti vuosia. Lastensuojelu puolusti minua, meni resursseja hukkaan jonkun tarhan takia hirveästi.
Lapsilla ei ollut mitään ongelmaa, ovat koululaisia nykyään ja poikakin tuntuis siskoaan joskus kiusaavan, että ei ne tarhan tädit ihan väärässä.
voisitko edes kuvitella ajttelevasi päiväkotia yhteistyötahona, joka haluaa lapsillesi vain parasta?
Jos ja kun päiväkodin työntekijöiden taholta minuun vanhempana suhtauduttaisiin varteenotettavana kasvatuskumppanina ja tasavertaisena, sekä pääasiallisena lapsensa asiantuntijana.
(En väitä, että juuri minuun olisi jollakin muulla lailla suhtauduttu, mutta tiedän, että moneen vanhempaan on.)
Ap.
Erittäin mielenkiintoinen artikkeli alla kenen tahansa lettavaksi!!
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/hukassa-huostassa
tuli joku lakimuutos muutama vuosi sitten.
Naapurin pappi vaan puhui tästä aiheesta joskus keväällä, jäi mieleen. En sen kummemmin pohtinut asiaa.
Ehkä teillä on sitten ollut jotain epätyypillistä, mä en ole koskaan kuullut yhdeltäkään tuttavalta, että kokisivat noin suurta epäluottamusta päiväkotia kohtaan, aina ovat asiat sujuneet hyvin, jopa silloin, kun on erityistä tukea tarvitsevista lapsista kyse. Ehkä se oma asennoituminenkin ja epäluulo vaikuttaa kokemuksiin...
Mun mielestä systeemistä vikisee vain ne, jolla on jotain salattavaa
Jos mun lapsella epäiltäisiin jotain häiriötä kehityksessä niin mua ei haittais mitkään tutkimukset sitten pätkääkään. Mieluummin yksi turha diagnoosi, kuin toisinpäin.
Olisit menestynyt todella hyvin Neuvostoliitossa! Sillä juuri tällä asenteellahan sielläkin mentiin.
Omalle maalle ja sen stalinismille tai diktatuurimaisille piirteille vain ollaan täällä oudon sokeita. Silmät vain kiinni, vaikka suuret määrät ihmisiä kärsii. Jopa kuolee. Kun Viranomainen.
Mulla ainakin on paljonkin salattavaa. Ts. asioita, jotka eivät todellakaan kuulu kaikille. Eivät edes viranomaisille.
Olen huolissani minäkin päiväkotien ja miksei koulujenkin kehityssuunnasta.
Päiväkotien ongelma on se, etteivät piiat tyydy olemaan piikoja! Lastenhoitajat lastenhoitajia. Vaikka pitäisi olla niin, että jos haluaa haastavampaa, etsikööt muuta työtä. Ihan oikeasti täällä on menneet emännän ja piian paikat täysin sekaisin, kun äidit ja vanhemmat ylipäätään pelkäävät lastensa hoitajia ja sitä valtaa, mikä heillä on viranomaisyhteyksien kautta.
Mun mielestä systeemistä vikisee vain ne, jolla on jotain salattavaa
Jos mun lapsella epäiltäisiin jotain häiriötä kehityksessä niin mua ei haittais mitkään tutkimukset sitten pätkääkään. Mieluummin yksi turha diagnoosi, kuin toisinpäin.
Olisit menestynyt todella hyvin Neuvostoliitossa! Sillä juuri tällä asenteellahan sielläkin mentiin.
Omalle maalle ja sen stalinismille tai diktatuurimaisille piirteille vain ollaan täällä oudon sokeita. Silmät vain kiinni, vaikka suuret määrät ihmisiä kärsii. Jopa kuolee. Kun Viranomainen.
Mulla ainakin on paljonkin salattavaa. Ts. asioita, jotka eivät todellakaan kuulu kaikille. Eivät edes viranomaisille.
Olen huolissani minäkin päiväkotien ja miksei koulujenkin kehityssuunnasta.
Päiväkotien ongelma on se, etteivät piiat tyydy olemaan piikoja! Lastenhoitajat lastenhoitajia. Vaikka pitäisi olla niin, että jos haluaa haastavampaa, etsikööt muuta työtä. Ihan oikeasti täällä on menneet emännän ja piian paikat täysin sekaisin, kun äidit ja vanhemmat ylipäätään pelkäävät lastensa hoitajia ja sitä valtaa, mikä heillä on viranomaisyhteyksien kautta.
Erittäin hyvin sanottu asiasta, emännän ja piian paikat ovat tosiaan menneet sekaisin.
Aika naiivia myös selostaa jotain "vai onko teillä salattavaa" -juttuakin, arvaas kuule kun salaan senkin onko vai ei, varsinkin kun minulla on yksityisyydensuoja.
Kas kun ne oli salassapidettävää myös minulta. Kyseesssä oli siis tarhassa itsenäisesti tehty "tutkimus" sen jälkeen, kun LS kieltäytyi yhteistyöstä heidän kanssaan ja minä myös. Oletan, että minua infotaan, jos lastani tutkitaan päiväkodissa. Ja toki olivat kaikkien nähtävillä, luuletko etten selvittänyt? Jos siellä on joka akan nimi paperissa, niin eiköhän ne ole asioista tietoisia.
Nyt koulussa ovat saaneet vain kehuja (nämä lapseni siis), molemmat pärjää hyvin, eikä kukaan syyttele mistään.