Anoppi ei tunnu kuuntelevan

Yleensäkään sukulaisia ei kannata valjasta siihen päivittäiseen arkeen, koska se vain pilaa välit.



Anna käydä mummolassa harvakseltaan ja silloin sitten tekevät mitä lystäävät.

Mummolaan harvemmin ja kevyempää kotona vierailujen jälkeen. lapsi trposi aina vierailuilla, joita oli melko harakseltaan mutta kerralla esim. pitkä viikonloppu.

täytyy varmaan vaan harventaa sitten mummolla vierailuja. Harmi sinänsä, koska mummo asuu ihan muutaman kilometrin päässä ja tyttö olisi sinne useammin menossa. Ja sitten mummo nytkin päivittelee, miksi ei käy useammin...Ja mummokin on itse sanonut, että voi mielellään auttaa hoidossa, kun on eläkkeelläkin. Mutta en vain käsitä miksi hän ei voi olla samoilla linjoilla meidän kanssa. Miksi hän mieluummin näkee lapsenlastaan vähemmän kuin kuuntelee meidän toiveita syömisen suhteen. En tosiaan halua, että lapsi lihoo ja hampaat menee huonoksi. Mutta jos vaihtoehto se tai mummolla harvemmin, niin ehdottomasti se sitten täytyy mummolla kyläilyt vähentää.

Mummojen tehtävä on helliä, paapoa, passata jne. lastenlapsiaan. Tuskin tuo lapsi nyt kerkiää lihomaan, jos kotona kuitenkin normaalit ruokailut. Eikä se mummo kauaa kiinnosta, vaan kohta mennään suoraan koulusta kavereille jne.

että emme tarjoa lastenlapsille yhtään mitään ruokaa. Aina se on väärin. Tämä on myös hyvä tapa välttää joutumasta lapsenvahdiksi, sillä 1v kolmatta vuorokautta ilman ruokaa ei jostain syystä ole äidille mieleen.



Aidosti: mummolassa on mummolan tavat! Olen itse elänyt tuollaisen lapsuuden eli kaikkea kivaa oli aina saatavilla mummon luona. Silti en lihonut, koska sain itse säädellä syömiset.

Minun tyttäreni kyllä lihoi mummolavierailuilla merkittävästi. pakko oli aina ottaa kevyitä päiviä jälkeenpäin ja opettaa lapselle, että osasta on kieltäydyttävä.

niin silloin on painossa jo jotain vikaa. Joko lapsi on jo valmiiksi lihava tai sitten sä haluat laskea lapsesi joka ainoan luun ja kuopan ja vatsa hieman turvonneena se ei välttämättä onnistu.

Minusta on aika hurjaa jos tuollaisen syyn takia ei voi käydä mummolassa. En siis tarkoita etteikö syömisillä ole väliä vaan sitä, että tuollaisesta ei voi sopia. Oletteko yrittäneet puhumalla selvittää mummolle asian juurta jaksain. Kaikki tarinat mitä tuosta syömisestä seuraa, lihominen, oikea ruoka missä vitamiinit ei maistu jne. Ja sitten vielä sekin, että jos ei homma toimi niin lapsi ei voi sitten käydä. Niin ja sekin, että herkut eivät ole rakkautta ja että lapsi tykkää kyllä isovanhemmistaan ilman näitä mössöjä. Jos ei sittenkään juttu mene perille niin sitten ei kait auta muu kuin vähentää käyntejä. Ja minä kyllä laittaisin lapsen ennemmin ip-kerhoon kuin mummille. Lapsi viihtyy siellä tod näk paremmin ja voi sen mumminkin mielenkiinto hiipua, kun on joka iltapäivä kiinni.

jos mummolassa käydään usein ja mummo tunkee piirakkaa, kakkua, pullaa, jätskiä, suklaata jne.



Meillä lapset on laihoja, mutta se mikä minut sai raivon partaalle oli se, että _aina_ kun laitoin ruokaa, mummo haki kaapista sipsiä/suklaata/keksiä ja kirjaimellisesti syötti ne lapsille - ja sitten istui ruokapöydässä huokailemassa, kuinka meidän lapset on niiiiin laihoja ja kuinka en osaa tarjota oikeanlaista ruokaa, kun nämä eivät KOSKAAN syö mitään...

niin silloin on painossa jo jotain vikaa. Joko lapsi on jo valmiiksi lihava tai sitten sä haluat laskea lapsesi joka ainoan luun ja kuopan ja vatsa hieman turvonneena se ei välttämättä onnistu.

Lapsen paino oli todellakin normaalipainon ylärajoilla, joten jokaisen häntä hoitavan olisi pitänyt puhaltaa yhtee hiileen ja pitää herkuttelu järkevissä rajoissa.

vaan haluamme, että herkuttelu pysyy kohtuudessa. Tottakai mummolla on omat jutut, mutta haluan korostaa, että kyse on jatkuvasta napostelusta.Onko se täällä palstalla nyt puhuvien isovanhempien mielestä ok, että kolmen tunnin sisään tuputetaan koko ajan jääteleöä suklaata ja pullaa? Ja lapseni ei ole lihava enkä todellakaan kyttää lapseni kuoppia, niin kuin joku sanoi. Kyse on ihan tervyssyistä, koska lapsi kärsii ummetuksesta, niin jatkuva herkuttelu ei silloin tee hyvää ja lapsi voi myös huonosti kun ruokavalio mitä sattuu. Olemme selittäneet juurta jaksain nämä asia mummolle, mutta emme tunne saavan mitään vastakaikua asiaan. Eikö myös isovanhempien tehtävä ole tukea perhettä ja eikö tukeminen ole sitä, että yritetään silloin ymmärtää yhdessä näitä asioita eikä olla kuulevinaankaan.