Millainen nainen ei halua miestään mukaan synnytykseen?

Mä en oo tajunnu yhtään syytä miksi miehen pitäis olla mukana (oli esikoisesta). Mä otin ystävän mukaan kolmeen seuraavaan.

joka ei usko miehensä olevan hyvä tuki synnytyksessä. Ei usko miehen jaksavan hieromisia jne vaan olevan enemmän jaloissa tai jopa ärsyttävän huonolla huumorilla/jatkuvalla kyselemisellä, "insöörimäisellä otteella". Olen kuullut useammankin kertomuksen, jossa isä on aiheuttanut äideille lähinnä mielipahaa tai ollut niin hermostunut, että äidin on ollut vaikea pysyä itse rauhallisena.



Ei siis että mies ei tahtoisi hyvää, vaan että hän ei luonteensa vuoksi osaisi olla tilanteessa rauhallisena, tukevana ja rauhoittavana hahmona.



Eli nainen, joka uskoo jaksavansa synnytyksen paremmin yksin tai jonkun muun tukihenkilön kanssa.

Onneksi meillä mieskään ei halunnut mukaan, vaan koki lähinnä helpotukseksi ettei tarvitse niin kivuliasta ja veristä puuhaa nähdä. Sanoi itsekin että tuskin hänestä siellä apua on.



Mulla pääsyy etten halunnu miestä on se, etten oikein kestä kivuissa ja tuskissa ketään muita ihmsiiä lähelläni. Haluan kärsiä yksin. Kätilön seurastahan ei toki eroon synnytyksessä pääse mutta yhtään ylimääräistä en sinne halua. En minä jaksa synnyttäessäni keskittyä muuhun kuin oman kehoni toimintaan synnytystapahtumassa, mitä minä siinä toisella ihmisellä tekisin. Joutuisin vaan vielä itse synnytyksen lisäksi murehtimaan sitäkin että mitenhän tuo mies pärjää, ja esim. peittelemään kivunilmauksiani ettei hän huolestu ihan liikaa.

eikä miehen hyvinvointiin..



oma mieheni ravasi tupakalla hermostuksissaan, yritti vitseillään pitää yllä jotain ihme tekohuumorintajuista tunnelmaa, kertoi siis niitä vitsejä kätilöille, jotka puolestaan yrittivät kommunikoida mun kanssa. Kätilöt joutuivat monasti kohteliaasti sanomaan miehelleni, että odotas kuule vähän, me nyt halutaan vähän kysellä sun vaimolta vointia/tuntemuksia tai vauvan sydänääniä jne..jne..

Mun miehessä tai käytöksessä ei todellakaan mitään vikaa, mutta silti harkitsen meneväni toiseen synnytykseen yksin. Syy: Odotettavissa niin nopea synnytys, että ei siellä miehellä ole mitään tekemistä. En tarvitse mitään tukea enkä sanoja häneltä, eikä hän oikein siinä ponnistuksen tuskassa osaa mitään sanoakaan. Ymmärrän miehen läsnäolon, kun synnytys kestää, ja siinä on joku rooli miehellä, esim. hieroa selkää tai tuoda kaurapussia. Eka synnytykseni oli niin raju ja kivulias, että oma käytökseni meni vähän holtittomaksi, en halua, että kukaan tuttu näkee minua siinä tilanteessa. Musta olis täysin käsittämätöntä raahata joku kaveri sinne, hävettäisi!



Toisaalta, en halua olla synnyttäessä yksin, joten jos päädyn menemään isoon sairaalaan, mies on otettava mukaan. Jos menen pieneen, siellä on kätilöitä ympärillä, sinne voisin mennä yksin. Tai voisin ainakin rajuimmassa kohdassa häätää miehen käytävään. Mä uskon, ettei sellaista kukaan oikeasti halua nähdä, kun mä huudan ja parun tuskissani, ja mistään ei tule mitään...

en halunnut ja minusta mulla oli oikeus päättää kuka tulee vai tuleeko kukaan mukaan.

Kolmanteen synnytykseen menen yksin. Ekalla kertaa mukana äitini ja mieheni ja päätin, ettei kenenkään tartte tulla mukaani.



En halua kenenkään näkevän mua "siinä tilassa" vaikka itse lapsen syntymä on kaunis ja ihana tapahtuma.

Yksikin äijä oli pyörtynyt jolloin hoitajien aika meni miehen paapomiseen ja äiti sai selvitä yksinään.

Pelkää ottaa minua mukaan, on vastentahtoinen. Haluaisi siskonsa mukaan..

Pelkää ottaa minua mukaan, on vastentahtoinen. Haluaisi siskonsa mukaan..

Muutenkaan en usko että oikea kysymys olisi "millainen nainen?" vaan ennemminkin "millaista miestä ei haluta synnytykseen?"

eikö se ole likaista puuhaa ja kaikki näkyy, mitään ei peitellä. haju vielä...

vaikka on kuinka likasta puuhaa yms. se on kuitenkin elämän todellisuutta ja sitä puhtaimmillaan ja avoimimmillaan.

Haluan olla ihan rauhassa siinä tilanteessa, en todellakaan miestä siihen vierelle kyselemään vointia saati "tukemaan". Neljästi on mennyt loistavasti ilman "tukea" ja viidennenkin kerran saa mies tulla lapsensa luo kun tämä on syntynyt.