Lue keskustelun säännöt.
Mikähän tekee kissasta sylissä viihtyvän?
24.08.2012 |
Meillä eli maatiaiset 18v ja 19v. Kumatkaan eivät olleet sylissä viihtyviä, muuten kyllä ihmisrakkaita, ihania!
Nyt tää meidän uusi tyllerö joka täytti 3v on ollut ihan pennusta saakka ihan kamalan kova syliin tulija. Nytkin rellottaa mun vatsan ja tietsikan välissä.
Kaikki kissat on otettu luovutusikäisinä. Tää sylikissa tuli 5kk ikäisenä.
On ne ihania olioita!
Kommentit (4)
issa ei taas tykkää yhtään olla sylissä,vaikka paijaamisesta tykkääkin. sänkyyn kyllä tulee viereen. eipä sen emäkään ollut sylikissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on ollut aika runsas maatiaiskissojen tuotanto aikoinaan ja pennut ovat olleet tosi haluttuja. Puskaradion kautta on tieto kulkenut kun ovat olleet niin "koiramaisia" luonteeltaan, siis tosi seurallisia sylikissoja. Mukaan ei ole mahtunut vuosien varrella kuin ehkä yksi tai kaksi "outoa kissaa", jotka kaiketi ovat vaan normaaleja kissoja kun ovat olleet varautuneempia, arkoja ja ei niin seurallisia. Veikkaan seurallisten pentujen saaneen jo geeneissä emoiltaan seuraallisuuden perintönä, sen verran säännöllisen seurallisia sylikissoja ovat olleet.
Yksi vaihtoehto on tietysti sekin, että niitä on käsitelty paljon pienestä asti. Siis ihan syntymästä asti ollut silittelijöitä. Eli ovat tottuneet ihmisten läheisyyteen syntymästään asti. Tämä on mahdollista kun emot ovat olleet myös niin luottavaisia (tai vaihtoehtoisesti sisätiloissa) että eivät ole kuljettaneet pentuja "turvaan" ihmisiltä niin kuin suht vapaana kuljeskelevilla maatiaiskissoilla on usein tapana.
lasten koulukirjojen päällä, kun yrittävät tehdä läksyjä ja toisen lapsen sivulla, päällä mutta kokoajan lähellä:)