Muutin "korpeen" ja olen ihan varma, että saastutan vähemmän kuin ennen
Tarvitsen kyllä autoa päivittäin työmatkaan, mutta niin tarvitsin ennenkin. Asuin pk-seudulla, mutta minun ja mieheni työpaikat olivat aivan eri puolilla kaupunkia. Tarvitsin kaikesta julkisesta liikenteestä huolimatta oman auton, koska minun työpaikalleni ei ollut suoraa yhteyttä (julkisilla matkaan kului 1,5h). Varaa ei ollut asua kantakaupungissa, vaikkei mitään köyhiä ollakaan.
Työmatkani oli tuolloin n. 30km ja niin on nytkin. Mutta kun aiemmin aikaa kului 45min, johon kuului paljon ruuhkassa seisomista ja kaupunkiajoa, nyt matkaan kuluu 25 min ja se on pääasiassa matka-ajoa.
Olen täysin varma, että henkilökohtaiset päästöni ovat pienentyneet huomattavasti haja-asutusalueelle muuton jälkeen, vaikka aina väitetään, että kaupungissa asuminen olisi ekologisinta. Autoilu on suurin saastuttava tekijä, mutta minun kohdallani päästöt ovat pienentyneet. Lisäksi kaikki muukin kulutus on vähentynyt - energia, vesi, ruoka, tavara.
Kommentit (31)
koulu ja hoitopaikka ovat työmatkani varrella.
Sitä paitsi vaikka kulkisivatkin, se ei varsinaisesti lisää päästöjä, koska taksi joka tapauksessa kulkee meidän ohi.
Mielestäni kaupungissa asumisen ekologisuus on pitkälti teoriaa ja riippuu nimenomaan siitä, missä pystyy asumaan ja käymään töissä. Kaikki eivät suinkaan pysty kulkemaan pyörällä tai julkisilla, vaikka kuinka haluaisivat. ap
ja monempien työmatkat alle 5km.
Pyörällä pääsee hyvin.
Tavaroiden valmistushan vie tunnetusti energiaa. Moni turhake puuttuu maalaismarketin hyllyltä.
keskimäärin kaupunkilainen kuluttaa enemmän kuin maalla asuva. Kaupunkiasumisessa ekologisuutta lisäävät tekijät ovat lähinnä mahdollisuus käyttää joukkoliikennettä ja se, että kaukolämpö on tehokas tapa lämmitykseen. Tämän lisäksi eroon vaikuttaa se, että kaupunkilainen asuu yleensä ahtaamin, mutta ei tämäkään ole välttämätöntä. Oscar.
Kaupunkilaisten keskimäärin korkeampi energian kulutus johtuu siitä että he ovat nuorempia ja elävät aktiivisempaa elämää kuin maalaiset.
Jos kaupungit purettaisiin Suomesta ja kaikki pakotettaisiin asumaan maaseudulla tai pienissä kylissä niin syntyisi DDR-tyylinen yhteiskunta jossa ei olisi ravintoloita eikä mitään muuta nuorille aikiusille tarkoitettua kivaa, ainoa viihde tulisi sähköisten medioiden kautta ja mitä niissä näytettäisiin kontrolloisi yhteiskunta.
Ihmiset olisivat ehkä keskimäärin terveempiä koska joutuisivat liikkumaan enemmän mutta haittapuolena olisi mielenterveysongelmat kun joka kylässä olisi joku piällysmies pomottamassa ja vahtimassa tekemisiäsi etkä pääsisi valtarakenteita pakoon millään. Yleinen tyytymättömyys ja apaattisuus kasvaisi ja se purkautuisi lopulta hallitsemattomana maastamuuttona tai jos sitä yritetäisiin estää, sisällissotana.
Itse puolustan kaupungissa asumista sillä että kaupungissa on paikkoja jossa voin purkaa ja eheyttää itseäni. maala minulal olisi yksinäistä kun en sopeutuisi joukkoon. Tietenkin pyrin kaupunfgissakin kuluttamaan mahdollsimman vähän energiaa kulkemalla julkisilla tai pyörällä töihin, sen teen ihan vapaaehtoisesti.
pahoinvointi lisääntyisi samalla tavalla. Slummiutuvat lähiöt ja työmatka-autoilu lisääntyisivät, tulisi lisää yksinäisiä, mielenterveysongelmat lisääntyisivät koska osa ihmisistä ei voisi toteuttaa itseään kaupungissa vaan kokisivat olevansa suljettuna betonihäkkiin narkkarinaapurien keskelle.
keskimäärin kaupunkilainen kuluttaa enemmän kuin maalla asuva. Kaupunkiasumisessa ekologisuutta lisäävät tekijät ovat lähinnä mahdollisuus käyttää joukkoliikennettä ja se, että kaukolämpö on tehokas tapa lämmitykseen. Tämän lisäksi eroon vaikuttaa se, että kaupunkilainen asuu yleensä ahtaamin, mutta ei tämäkään ole välttämätöntä. Oscar.
Kaupunkilaisten keskimäärin korkeampi energian kulutus johtuu siitä että he ovat nuorempia ja elävät aktiivisempaa elämää kuin maalaiset.
Jos kaupungit purettaisiin Suomesta ja kaikki pakotettaisiin asumaan maaseudulla tai pienissä kylissä niin syntyisi DDR-tyylinen yhteiskunta jossa ei olisi ravintoloita eikä mitään muuta nuorille aikiusille tarkoitettua kivaa, ainoa viihde tulisi sähköisten medioiden kautta ja mitä niissä näytettäisiin kontrolloisi yhteiskunta.
Ihmiset olisivat ehkä keskimäärin terveempiä koska joutuisivat liikkumaan enemmän mutta haittapuolena olisi mielenterveysongelmat kun joka kylässä olisi joku piällysmies pomottamassa ja vahtimassa tekemisiäsi etkä pääsisi valtarakenteita pakoon millään. Yleinen tyytymättömyys ja apaattisuus kasvaisi ja se purkautuisi lopulta hallitsemattomana maastamuuttona tai jos sitä yritetäisiin estää, sisällissotana.
Itse puolustan kaupungissa asumista sillä että kaupungissa on paikkoja jossa voin purkaa ja eheyttää itseäni. maala minulal olisi yksinäistä kun en sopeutuisi joukkoon. Tietenkin pyrin kaupunfgissakin kuluttamaan mahdollsimman vähän energiaa kulkemalla julkisilla tai pyörällä töihin, sen teen ihan vapaaehtoisesti.
pointtini oli se, että ap voi täysin oikeassa oman ekologisuutensa suhteen.
Mitä tulee kaupungissa asumiseen, niin ihan hyvä vaihtoehto sekin on. Eikä sen TARVITSE olla epäekolgoisa - mutta ei se ekologisuutta takaa. Ekologinen elämäntapa riippuu monista muistakin valinnoista kuin siitä asuuko kaupungissa vai korvessa.
Oscar.
Tavaroiden valmistushan vie tunnetusti energiaa. Moni turhake puuttuu maalaismarketin hyllyltä.
jos oletetaan, että tulotaso on sama, niin mihin maalaiset käyttävät rahansa, jos eivät osta turhakkeita? Mikä on se ekloginen kulutuksen muoto, johon rahat menevät vai lahjoitetaanko turhakkeissa säästyneet rahat WWF:lle?
Oscar.
Tämän voi lukea ihan sähkö- ja vesilaskusta. Myös bensaa kuluu vähemmän. ap
Asun 60 neliöisessä kaukolämpöön liitetyssä kerrostalossa kävelymatkan päässä töistä, harrastuksista, kaupoista. En omista autoa, enkä edes matkakorttia. Kuljen kaikkialle kävellen tai pyörällä. Sähkönkulutus asunnossamme on alle 1500 KWh vuodessa.
Tästä ei paljon ekologisemmaksi asumismuoto muutu :)
Tavaroiden valmistushan vie tunnetusti energiaa. Moni turhake puuttuu maalaismarketin hyllyltä.
jos oletetaan, että tulotaso on sama, niin mihin maalaiset käyttävät rahansa, jos eivät osta turhakkeita? Mikä on se ekloginen kulutuksen muoto, johon rahat menevät vai lahjoitetaanko turhakkeissa säästyneet rahat WWF:lle?
Oscar.
Toiseksi ei ole sellaista kilpavarustelua vaatteissa ja kulutustarvikkeissa kuten kaupungeissa. Mihin ne rahat sitten menevät, sasse ;) Ehkä kalliimpaan ruokaan.
ekologisuus ei suoraan riipu asuinpaikasta vaan niistä henkilökohtaisista valinnoista. Sekä maalla että kaupungissa voi elää ekologisesti, molemmissa voi myös elää erittäin epäekologisesti. En minäkään varmasti elämäntavallani maailmaa pelasta, mutta omalla kohdallani muutto korpeen oli ainakin parannus aiemmasta. Jotainhan sekin jo on.
ap
muuttanut pienempään tai paremmin eristettyyna asuntoon. Näillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa asuuko kaupungissa vai ei. Luultavasti ap:n kulutus on edelleen suurta, mutta toki hyvä että suunta on pienempään päin!
pahoinvointi lisääntyisi samalla tavalla. Slummiutuvat lähiöt ja työmatka-autoilu lisääntyisivät, tulisi lisää yksinäisiä, mielenterveysongelmat lisääntyisivät koska osa ihmisistä ei voisi toteuttaa itseään kaupungissa vaan kokisivat olevansa suljettuna betonihäkkiin narkkarinaapurien keskelle.
kun kaupunkien lähitöt mrakennettiin mahsdolisimman niukoiksi ja halvalla, nykyään on ihan eri meinikni, ja nuoret haluavat ihan omasta tahdostaan kaupunkeihin. Ainoastaan erakkoluontoiset jäävät maalle.
joiden ei ole pako käydä töissä voivat toteuttaa eko-unelmansa maalla, mutta se tapahtuu aina työssäkäyvien veronmaksajien kustannuksella.
kun kaupunkien lähitöt mrakennettiin mahsdolisimman niukoiksi ja halvalla, nykyään on ihan eri meinikni, ja nuoret haluavat ihan omasta tahdostaan kaupunkeihin. Ainoastaan erakkoluontoiset jäävät maalle.
Joskus 60-luvulla nuoriso ehkä halusikin muuttaa kaupunkeihin. Nykyään on toisin. Moni ei halua muuttaa kaupunkiin ensinkään ja kun esim. yliopisto-opiskelijoilta on kysytty asiaa, suurin osa haluaisi työllistyä lähelle asuin-/opiskelupaikkaansa. Joskus 60-luvulla maalla asumiseen haluttiinkin tehdä hajurakoa ja hylätä kaikki entinen.
On ihan sinun oma mielipiteesi, että kaupungissa viihtyy paremmin. Moni ei viihdy.
joiden ei ole pako käydä töissä voivat toteuttaa eko-unelmansa maalla, mutta se tapahtuu aina työssäkäyvien veronmaksajien kustannuksella.
Ei ole kyse mistään eko-unelmasta. Työskennellä ja elää voi muuallakin kuin Helsingissä, jotkut jopa ekologisemmin. Ei asiat ole niin suoraviivaisia, että kaupunki=ekologinen, maaseutu=saastuttava. Kaupunki-ekoilussa on todella paljon viherpesua.
Nykyään on toisin. Moni ei halua muuttaa kaupunkiin ensinkään ja kun esim. yliopisto-opiskelijoilta on kysytty asiaa, suurin osa haluaisi työllistyä lähelle asuin-/opiskelupaikkaansa.
Minulle on uutta tuo että maalla on yliopistoja! Olin aiemmin luullut että ne ovat kaupungeissa, pienimmät joissa sellanien on taitaa olla Rovaniemi tai Lappeenranta. Itsekin olen opiskellut muualla kuin Helsingissä ja olisin voinut jäädä kyseiseen kaupunkiin asumaan jos olisin sanut töitä mutta tulin Helsingin seudulle työn (ja naisen) perään.
Se on valitettavasti niin että varsinaien maaseutu ei työllistä muita korkeasti koulutettuja kuin lääkäreitä, elläinlääkäreitä, opettajia ja metsänhoitajia. Se että asuu maalla ja kulkee kymmeniä kilometreja töihin autola lähimpään kaupunkiin ei ole ekologista. On totta että on kaupunkilaisiakin jotka autoilevat paljon muttea heillä on sellaiset ammatit tai mielihalut jotka pakottavat autoilemaan paljon, läheskään kakiilla ei ole. meidän perheemme pärjää yhdellä vanhahkola autola jonka matkamittariin tulee vuodessa 10.000 km, suurin osa mökki ja sukulaismatkoja.
Lisäksi yksi asia jota arvostan Helsingissä: täällä on naisia n 100.00 enemmän kuin miehiä eli silmänruokaa riittää ja jos välit menisi poikki nykyisen kanssa nin uusi löytyisi suht. nopeasti. Maalla nais-mies suhde on toiseen laitaan kallellaan, siellä jos mieshenkilä jää ilman nin se on konkreettista!
Me muutimme omakotitalosta kaupungin keskustaan, ja elämme nyt ekologisemmin.
- Kerrostalossa huomattavasti pienempi sähkölasku
- Emme tarvitse enää autoa, työmatkat sujuvat pyörällä/julkisilla nopeammin kuin autolla (työmatka suunnilleen sama) varsinkin kun täällä ei keskustassa ole parkkipaikkoja.
- Emme ole ennen emmekä nytkään ostaneet turhakkeita
- Täällä on parempaa tavaraa kirpputoreilla kuin korvessa, ostan itselleni ja lapsilleni tarvittavat kamat suurimmaksi osaksi nyt käytettyinä
- Kauppa niin lähellä ettei sinnekään tarvitse lähteä autolla
Minulle on uutta tuo että maalla on yliopistoja!
Se on valitettavasti niin että varsinaien maaseutu ei työllistä muita korkeasti koulutettuja kuin lääkäreitä, elläinlääkäreitä, opettajia ja metsänhoitajia. Se että asuu maalla ja kulkee kymmeniä kilometreja töihin autola lähimpään kaupunkiin ei ole ekologista. On totta että on kaupunkilaisiakin jotka autoilevat paljon muttea heillä on sellaiset ammatit tai mielihalut jotka pakottavat autoilemaan paljon, läheskään kakiilla ei ole.
Aika iso joukko tuossa jo on korkeastikoulutettuja. Otetaan mukaan vielä kirjanpitäjät, yhteiskuntatieteen maisterit, sosiaalityöntekijät, kunnan insinöörit, lastentarhanopettajat, löytyy noita kauppatieteen maistereita ja juristejakin.
Tietenkään autoilu ei ole ekologista, mutta esim. ap:n tapauksessa autoilu oli maalla vähemmän saastuttavaa kuin kaupungissa.
Otetaan mukaan vielä kirjanpitäjät, yhteiskuntatieteen maisterit, sosiaalityöntekijät, kunnan insinöörit, lastentarhanopettajat, löytyy noita kauppatieteen maistereita ja juristejakin.
Eräs kaverini joka on juristi muutti perheensä kanssa tosi pieneen kaupunkiin ja oli tarkoitus perustaa asianajotoimisto. Bisnes ei kannattanut kun ei ollut asiakkaita, paikkakuntalaiset olivat uskollisia paikkakunnallla jo ennestään toimivalle asianajotoimistolle. Hän on myös yrittänyt saada virkoja kuten nimismiejhen, syyttäjän tms paikkakunnalta mutta vanhat jäärät istuva tvirkojensa päällä kuin tatit. Hänen vaimonsa oli onneksi hoitoaln koulutus mutta ei niillä kovin hyvin mene kun ostivat ison kämpän jne ja sittten pitää ketkutella koko perhe lähihoitajan palkalla.
Maalle ei kenenkään kannata muuttaa jos ei ole hoito- opetus- maatalous- tai metsäsalalla. Ne jotka ennestään asuvat siellä ja joilla on koulutus vievät suhteilla muut virat ja istuvat niiden päällä.
keskimäärin kaupunkilainen kuluttaa enemmän kuin maalla asuva.
Kaupunkiasumisessa ekologisuutta lisäävät tekijät ovat lähinnä mahdollisuus käyttää joukkoliikennettä ja se, että kaukolämpö on tehokas tapa lämmitykseen. Tämän lisäksi eroon vaikuttaa se, että kaupunkilainen asuu yleensä ahtaamin, mutta ei tämäkään ole välttämätöntä.
Oscar.