Eikö minuun voi luottaa?
Meillä menee ihan hyvin. On rakkautta ja luottamusta. Mutta jollakin tavalla eilen sattui tapaus joka satutti.
Ihan asioiden sujuvuuden vuoksi pyysin mieheltäni lainaksi hänen korttiaan ja tunnuslukuaan. Hän vain totesi, että tunnuslukua ei anna KENELLEKÄÄN.
No, itkuhan siinä tuli. Siis minä olen kuin kuka tahansa! Minäkö olisia lukua väärinkäyttämässä. Tuli tyhjä olo. Siis tätä se luottamuson!
Onko teilä vastaavia kokemuksia?
Kommentit (17)
Mutta kukaan muu kuin te ette tiedä mitä merkitsette toisillenne...
Itse olisin antanut tunnusluvun siskollemi, mutta hän ei sitä kyllä ottanutkaan kun ei tarvinnutkaan.
Miehesi tililiikenteessä on jotakin, jota hän ei halua sinun tietävän. Tarkkaile, ettei vain olisi muita naisia!
Ei varmaan ole siitä luottamuksesta kiinni. Mun mielestä on ihan ok pitää jotkut asiat henkilökohtaisina. En mäkään antaisi omalle miehellini pankkitunnuksiani tms. Ei tommosesta asiasta nyt kannata itkeä!
Mullakin on rinnakkaiskortti miehen luottokorttiin, mutta miehen puhelimeen en saa koskea. Sen koskemattomuus on pyhä. Joskus olen vitsillä alkanut muka katsomaan, niin mies saa raivokohtauksen. Muuten todella rauhallinen ihminen. Periaate kuulemma. Itse kyllä räpeltää minun puhelintani.
ihan turhasta suutuit. Mitään käyttöoikeuksia ja salasanoja ei saa jakaa eteenpäin. Nämä on ihan tietoturvan perusasioita eikä mitään luotettavuuden mittareita.
Meillä kyllä toimii molemmin puolin kortin lainaaminen ja esim. rahan nostaminen jos tarve vaatii.
Mutta miksei ap pyytänyt miestään sitten hakemaan hänelle käteistä?
miehesi korttia ja tunnuslukua, on hänellä velvollisuus takavarikoida kortti, ja kortilta veloitetaan n.160€ (en nyt muista) takavarikoinnista.
En minäkään haluaisi antaa tunnuslukuani poikaystävälleni, vaikka luotankin häneen täysin.
Minulla on ollut aikaisemmin rinnakkaiskortti mutta nyt en sitä tarvitse.
Vain miehellä on visa ja sitä käytämme ulkomailla ja tiedän siis tunnusluvun ihan sen takia jos miehelle sattuu jotain niin voin nostaa rahaa pankkiautomaatista.
Nettipankissa näkyy molemmille kaikki tilit, saldot ja tilitapahtumat...ei ole mitään synkkiä salaisuuksia tai outoa rahankäyttö mitä pitäisi salailla.
Pankkitunnuksilla voi tehdä muutakin kuin tsekata tilit nettipankissa. Voi rekisteröityä erinäisiin palveluihin, joihin vaaditaan tunnistautumista.
Ei siinä välttämättä ole kyse luottamuksesta.
En minäkään haluaisi rikkoa hyväksymiäni sopimusehtoja luovuttamalla henk. koht. korttini tietoja kenellekään toiselle. Oli sitten äitini tai rakastajani.
Pankki voi ottaa sen kortin pois mikäli saa tietoonsa, että miehesi on antanut kortin tai tunnusluvun jollekin muulle. Niitä EI saa antaa, ei edes vaimolle, ei vaikka tämä itkisi. Pankkikortti tunnuslukuineen on henkilökohtainen, niitä ei anneta muille. Siinä ettei miehesi anna niitä sinulle ei ole kyse luottamuksesta vaan siitä että miehesi on tajunnut että on tehnyt sopimuksen pankkinsa kanssa ja pitää siitä sopimuksesta kiinni.
Minä antaisin korttini miehelle vain jos olisi kyse elämästä ja kuolemasta. Enkä saisi hepulia vaikken mieheni korttia saisikaan, en kyllä sitä edes kysele.
vaikka nostaisin miehen kortilla rahaa pankkiautomaatista koska meillä on täysi käyttöoikeus toistemme tileihin... ihan on siellä pankissa sovittu.
Voin esim maksaa laskuni nettipankissa omalta tililtäni tai miehen tililtä tai vaikka siirtää miehen rahat omalle tililleni ym.
Minä kyllä antaisin miehelleni kortin ja tunnuksen, JOS hän pyytäisi, mutta todella ihmettelisin MIKSI hän pyytäisi. Ehkä syy tosiaan on ap:ssä...
Mulla on jopa mieheni täysin omasta aloitteesta hankittu rinnakkaisluottokortti hänen luottokortilleen. Kyllä mäkin varmaan loukkaantuisin tuollaisesta, jos on siis kyse vuosien parisuhteesta, yhteisestä perheestä!