Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko muita, jotka inhoavat poikansa tyttöystävää?
20.08.2012 |
Minulla on 15-vuotias poika, jolla on nyt elämänsä ensimmäinen tyttöystävä. Kutsutaan häntä vaikkapa Mariksi. Seurustelu on jatkunut kohta puoli vuotta, ja on teinien mittapuun mukaan siis jo melko vakavaa. Poikani on pyytänyt minulta jo useamman kerran, että antaisin Marin yöpyä meillä. Tähän mennessä olen kieltäytynyt, vedoten tytön alaikäisyyteen. Todellinen syy on kuitenkin se, että en voi sietää Maria.
Tunnistan tytössä nimittäin sellaisia piirteitä, joita minussa oli saman ikäisenä. Olin teininä aivan samanlainen manipuloiva hyväksikäyttäjä, kuin mitä olen Marista aistivinani. Poikani ei tietenkään tätä näe, sillä elämänkokemustahan hänelle ei ole juurikaan kertynyt.
Olen itse aikoinani käyttäytynyt todella huonosti ja särkenyt monta sydäntä (ja tartuttanut sukupuolitaudin silloiselle poikaystävälleni!). En halua poikani joutuvan kohtaamaan samaa kuin mitä nämä ressukat, joiden tunteilla aikoinaan itse leikin.
Poikani on aika herkkä, ehkä hieman naismainen(tai ei ole vielä miehistynyt), enkä haluaisi joutua katsomaan vierestä, kuinka selvästä kokeneempi tyttö vie häntä kuin pässiä narussa.
Tähän mennessä en ole tehnyt asian eteen mitään, sillä olen toivonut, että tällainen nuoruusiän ihastus tulee ja menee nopeasti. Mari tuntuu nyt roikkuvan kuvioissa, eikä mitään vihjettä siitä, että olisi johonkin katoamassa ole.
Olen ihan ajatusleikkinä miettinyt sitä, kuinka saisin Marin savustettua ulos poikani elämästä niin, että siitä aihetuisi mahdollisimman vähän tuskaa pojalleni.
Onko teillä mitään hyviä vinkkejä antaa, tai onko joku muu ollut samassa tilanteessa itse?
Kommentit (31)
en puutu lasteni kumppanivalintoihin. Jos suhde ei toimi niin kyllä se tyrehtyy aikanaan itsestään.
Kieltämisestä ei koidu mitään hyvää. Oma ex-anoppi on ollut sellainen ettei kukaan poikansa seurustelukumppani ole ollut riittävän hyvä tai oikea valinta hänen pojalleen.
Nyt yli nelivitosena ex ei uskalla äidilleen edes sanoa asuvansa naisen kanssa.
Toiminnallasi saat sielultaan vammautuneen pojan jos puutut hänen seurusteluihinsa. Jokaisen pitää tehdä valintansa itse, osa niistä on oikeita ja osa vääriä. Tämä on elämää. Emme voi elää toisten elämää vain ja ainoastaan omaamme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta sun pitää ymmärtää, ettei tuohon soppaan kannata lusikkaa tunkea. Rakenna hyvät välit poikaasi, älä moiti Maria hänelle äläkä yritä erottaa heitä. Järkevintä mitä voit tehdä on olla helposti lähestyttävä ja tukeva vanhempi, jotta voit tarvittaessa tukea poikaasi.
He voivat erota ihan mikä tahansa päivä - tai olla loppu elämänsä yhdessä. Jos alat nahistelemaan pojan tai tytön kanssa, menetät lapsesi kokonaan. Tai saat miniän jonka kanssa olet huonoissa väleissä. Se myrkyttää sinun elämäsi ja tulisit sitä katumaan.
Yritä kestää ja jaksaa. Sinä voit sanoa pojalle ettet hyväksy yökyläilyä noin nuorena. Sen pitää riittää. Jos suhde kestää pitempään niin toki sinun pitää jossain vaiheessa antaa lupa yökyläilyyn, mutta kenties tyttökin on siinä vaiheessa jo aikuistunut ja tullut fiksummaksi. Ja jos suhde kestää, ei hän ole täyttä myrkkyä pojallesi ollut.
Sinun pitää oppia arvostamaan poikasi valintoja. Ja poikasi tunteita ja rakkautta.
Paitsi että kyseessä on tyttäreni (kutsutaan vaikka Mariksi). Hän seurustelee oikein mukavan pojan kanssa. Ainoa ongelma on pojan äiti, joka haluaisi puuttua nuorten suhteeseen. Olemme yhdessä sekä tyttäreni, että hänen poikaystävänsä kanssa päivitelleet tilannetta. Poika on kertonut äitinsä olevan manipuloiva ja hallitseva noita-akka. Haluamme erottaa pojan äidistään, rikkoa suhteen ja päästä eroon tästä isosta lutkasta. Onko sulla neuvoja, kuinka pääsemme tyttäreni anopista eroon? Otammeko pojan asumaan meille?
Ehkä "Marin" toiminta näyttäytyy vain sinulle päsmäröintinä? Jos on oikeasti manipuloiva kirkastuu asia pojallesikin ennemmin tai myöhemmin. Jos lähdet nyt puuttumaan asiaan tulee sinusta tarinan pahis.
Alaikäiset eivät yövy toistensa luona, siis tyttö- ja poikaystävä. Sitten kun ovat 16 voi asiaa harkita. Pidäthän kuitenkin huolen että poikasi huolehtii ehkäisystä. Olet muuten kohta kokonaan pääsemättömissä "Marista"...
Te ette nyt ymmärrä; se on oikeasti sen sortin pikkuhutsu, että tulee varmasti käyttämään poikaani hyväksi. Jokainen aikuinen mies ymmärtäisi sen, mutta pojallani ei ole vielä kokemusta naisista, eikä se tiedä kuinka kavalia ne voi olla. Sillehän minä en voi mitään, että koulussa ja harrastuksessa tapaavat, mutta en mä voi katsoa vierestä sitä meillä kotona. En vaan ole keksinyt millä perusteella (poikani on aika hyvä väittelemään ja ajaa mut välillä ahtaalle vaatimalla perusteluja päätöksilleni)voisin kieltää tytön oleskelun meillä silloin kun en ole itse paikalla.
Miten se käyttää poikaasi hyväksi. Antamalla sille pillua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Alaikäiset eivät yövy toistensa luona, siis tyttö- ja poikaystävä. Sitten kun ovat 16 voi asiaa harkita."
Moni elää tässä harhassa.
Ei kai Mari ihan kauhea voi olla, kun on poikaasi ihastunut ja sinun poikasi häneen? Ehkäpä erehdyt hänen suhteensa tai vaikka hän olisikin hyväksikäyttäjä, hän voi muuttua suhteenne aikana. En minäkään mikään täydellinen tyttöystävä ole ollut, mutta minulle on annettu mahdollisuus kasvaa ihmisenä suhteissani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
aikuinen sinusta on tullut? Jos näet Marissa omia piirteitäsi. Voisiko hän sittenkin kasvaa kunnon naiseksi? Salli hänenkin tehdä nuoruudessaan oman virheensä mistä voi oppia.
minun äidiltäni.
Hänenkin mielestään kaikki kaverini ja ystäväni pyrkivät vain manipuloimaan minua tai jollakin tavoin hyötymään minusta.
Siispä hän on keskittynyt manipuloimaan minua aivan kaikkia ystäviä ja tuttavia moittimalla.
Aika lahjakkaasti hän saikin minut eristettyä jopa lähisukulaisista omituisilla puheillaan.
Itse en manipulointia lapsena huomannut, tai en ymmärätänyt.
Siinä vaiheessa aloin ihmettelemään kun muutin pois lapsuuskodistani ja äitini alkoi arvostelemaan naapureitai samalla tavalla kuin kavereitani.
En vaan enää jaksanut uskoa, että kaikki kohtaamani ihmiset olisivat niin pahoja ja huonoja kuin äitini väittää.
Samaa manipulointia yrittää nyt lasteni kavereiden suhteen harrastaa.
Lapseni ovat 4-8-vuotiaita.
En voi sanoa että minulla olisi mitenkään läheiset välit äitini kanssa.
Lapsilleni olen kertonut ettei mummon höpötyksistä pidä välittää. En minäkään niistä välitä.
Viime aikoina olen alkanut vittuilemaan päin naamaa kun puheensa menevät kovin törkeiksi.
Yhteyttä häneen pidän vain säälistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kai kukaan aikuinen nainen voi sietää noita tyttöystäviä.
Alue: Aihe vapaa
kannat sitten itse seuraukset! Turha tulla tänne itkemään jälkipyykkiä, ja eikös niin, että kaikki vika on sitten siinä "pikkuhutsussa" sinussa ei mitään, vai mitä???