Tiedätkö ketään kenen lapsi syntymään olisi tarvittu imukuppia?

mutta minut itseni on autettu maailmaan imukupilla ja hyvin voin.

vaan eipä tullut silläkään, vaan vasta sektiolla.

Aika yleistä on.

kriittinen tilanne.

kahta erilaistakin :) ei oikeen auttaneet...

miksi kysyit?

Sydänäänet laskivat äkillisesti ja poika piti saada nopsaan ulos.

ei tullut hätäsectio tehtiin, oli otsatarjonta!!!!!!!!!pöntöt hoitajat sen paremmin kun lääkäritkään eivät tunnistaneet otsa tarjontaa...........

Sydänäänet laski, joten...eikä ollut niin kamalaa, mitä olin etukäteen pelännyt, ei edes tikkejä tullut sitten jälkeenpäin ja istuin normaalisti jo tunnin päästä synnytyksestä.

Pojalla otsassa kirkkaanpunainen pläsi muistona siitä imukuppikokeilusta pitkään... :( Onneksi meillä meni kuitenkin ihan ok, poika hyväkuntoinen ja terve ja itsekin selvisin vain henkisin kolhuin ;)



9

apuna imukuppia, kun sydänäänet laskivat ja kohtu lakkasi " toimimasta" tarkoituksenmukaisesti. Ajattelin, että siitä aiheutuu hirveät alapään traumat, mutta paranin nopeammin kuin esikoisen normaalisynnytyksestä. Ei siis lainkaan kamala kokemus, päinvastoin, saatiin lapsi vihdoin ulos pitkän ponnistusvaiheen jälkeen.

joo kyllä näyttää olevan epäpätevää lääkäriä muuallakin, missä synnytit??

epäinhimillistä on antaa äidin ponnistaa tuloksettomasti 2 tuntia!

itse jo rukoilin leikkausta mutta eipä kuunneltu... vauva ei laskeutunut yhtään ja ei välähdä lääkäreillä et on tarjontavirhe.....sisätutkimuksessa kyllä olis pitänyt tuntea....

mun vauvalla oli kanssa ihan hirveen iso hematooma otsalla...oli hurjan näkönen. mä oon nyt vuoden itkenyt sitä.. se oli kauheeta tuntuu pahalta kun oma vauva joutui kärsimään ihan syyttä lääkäreiden huolimattomuudesta...onneksi vauva vaikuttaa terveeltä.

itseltä kohtu repes ja verta meni, hirveen iso haava pystysä mahalla..

ja kaikki turhaa kidutusta, kun olisivat olleet huolellisempi...

Miksi kysyt? Eiköhän tuo ole aika yleistä.

en paljasta, missä synnytin, koska en itse asiassa tiennyt, että jonkun olisi pitänyt tilanne huomata aiemmin... kätilö(t) kävivät kyllä juttelemassa ja kertaamassa tapahtuneen läpi useampaankin kertaan ja sanoivat, että voin käydä juttelemassa jälkeenpäinkin jos tuntuu siltä... Itse olin kai vaan niin helpottunut että kaikki päättyi kuitenkin onnellisesti etten ole miettinyt olisiko henkilökunnan pitänyt toimia toisin -itse asiassa muistan kysyneeni vain, olisiko minun sittenkin pitänyt vain jaksaa vielä ponnistaa. Se olisi kuulemma ollut aivan turhaa, lapsi ei olisi syntynyt alateitse kuitenkaan. Mieheni on kyllä jossain vaiheessa vähän moitiskellut kätilön toimintaa (mies oli synnytyksessä mukana), sillä vielä synnytyssalissa sain käynnistysmuruja kahdesti kielen alle -ja ponnistustarpeen lopulta ollessa kovimmillaan ja tilanteen toivottomuuden paljastuttua minua kielletään ponnistamasta :O



Joo, on " vähän" jäänyt kaivelemaan... ;) Tapahtunut mikä tapahtunut. Ei sitä syyttely miksikään muuttaisi. Ja syntyihän meille lopulta ihana, terve lapsi :)

kamalaa, että synnytyksestä jäi sinulle näin pahat fiilikset :( Onneksi kuitenkin olette kunnossa, sinä ja lapsi, lukuunottamatta tuota henkistä tuskaa :((( Oletko selvitänyt asiaa potilasasiamiehen kanssa -hoitovirheethän ovat ilmeisesti heidän alaansa? Toivon sinulle ja lapsellesi mitä parhainta jatkoa!

vaatii niin paljon tilaa....sisätutkimusta tehdessä kätilön niinikään lääkärin olisi pitänyt tuntea ettei vauvan aukileet ole niin kuin piätisi olla, eli otsassa ei ole aukileita joten niitä ei siis tunnu olleskaan kun sisätutkimusta tekee, sitävartenhan ne tutkii kokoajan... ja jos on jo tuntikin ponnisteltu ja vauva ei laskeudu niin herätyskellon pitäis kätilöllä soida, miksi ei laskeudu onko ahdas lantio vauva hirmu iso tai tarjontavirhe.......koskaan ei saisi imukuppia käyttää otsatarjonnassa tai jos ei ole varma tarjonnasta....

virheitä toki voi sattua.......

kohtuus kuiteskis olisi muistettava ja äidin tuntemukset huomoida.itse tiesin jo tunnin ponnistamisen jälkeen ettei vauva tule alateitse, kukaan ei kuunnellut minua.....

tein virheilmoituksen.......

vaikkei se tapahtunutta muuta mutta ehkäpä ne ihmiset ei ihan heti tee samaa virhettä.....ja näin joku vauva ja äiti välttyy siltä kidutukselta...

Poika oli niin iso ja oli syntymässä käsi rinnan päällä koukussa, että jäi kiinni kanavaan. 1h50min sitä ähkin ulos, mutta juuttunut mikä juuttunut. Lopulta saatiin lääkäri sektiosta paikalle ja imukupilla vauva ulos.



Kamalaa oli, mutte en onneksi revennyt kun tehtiin episiotomia.



ä + p11kk

Imukuppi irtosi 4 kertaa, mutta aina kiinitettiin uudelleen.

lapset on autettu ulos imukupilla. Minun tapauksessani kätilö käytti silkkikuppia eikä päähän tullut minkäänlaista jälkeä.

Ja lähti myöskin useesti irti, en muista monesti, muistan vaan että kipeetä teki!