Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
3 v.alkanut agressiiviseksi, mitä ihmettä teen tuon kanssa kun mikään ei auta?
19.08.2012 |
Uhmaa on ollut 2 v. saakka, ja vilkas sekä voimakastahtoinen on luonteeltaan. Mutta nyt noin 4 vk sitten alkoi ihan uusi juttu- käyttäytyy agressiivisesti sekä meitä vanhempiaan, että muita lapsia kohtaan. Tilanteita ei edellä mitään, siis saattaa olla ihan rauha maassa, yhtäkkiä saattaa alkaa läpsimään, tönimään, lyömään, paiskelemaan leluja, kirkumaan. Päiväkodissa ollut samaa. Sieltä kyselin heidän toimintatapojaan, mitä käyttävät ja mitä suosittelevat.Lopettavat touhun alkuunsa, pitävät puhuttelun ja vievät jäähylle, samaa olen sitten soveltanut. Mutta se ei auta ollenkaan!! Esim. tänään olen sisällä ja ulkona vienyt jäähylle hänet rauhoittumaan jo 7 kertaa ja selittänyt selittämästä päästyäni ettei noin saa tehdä, korottanut ääntäkin. Silti tekee sitä vähän väliä.
Enää ei lapsen lekkikaveritkaan uskalla tulla meille.Nyt meillä on eilisestä saakka ollut kaverini 7 kk vanhempi poika hoidossa, häntä tuuppii ja läpsii ihan jatkuvasti,sekä heittelee leluilla, olen ihan hermoraunio kun jatkaa sitä samantien kun jäähyltä tulee, siis ihan jatkuvasti.
Pitääkö lapsi viedä lääkäriin että saisi lähetteen jonnekin tutkimuksiin, eihän tuo voi olla normaalia? En ole todellakaan lepsuillut, eikä päiväkodissakaan, silti lapsi ei vaan lopeta tuota touhuaan pysyvästi, ja viikkoja jo kestänyt.
Mikä ihme neuvoksi?
Kommentit (35)
Lapsesi on ilmeisesti jo pitkään istunut vaikeiden tunteiden päällä yksin.Nyt ei ilmeisesti enää niitä pysty tukahduttamaan siksi eivät nuo ympäristön "tukahduttamisyrityksetkään auta.Kyllä sinuna hakisin apua perheneuvolasta jossa pystyisitte ,miettimään mitä lastasi painaa.Ei kukaan muuteen vaan ala egressiiviseksi.
Tilasin ajan alkuviikosta, ja se on tosiaan 11.9, eka vapaa aika.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haloo,tarinan lapsi on kolmevuotias.Ei kai kukaan 3v katso telkkaria?
Jos katsoo niin voisitteko kertoa miten saatte ne katsomaan kun mun poika ei vilkaisekaan telkkariin vaikka pyydettäis.
Lapsesi on ilmeisesti jo pitkään istunut vaikeiden tunteiden päällä yksin.Nyt ei ilmeisesti enää niitä pysty tukahduttamaan siksi eivät nuo ympäristön "tukahduttamisyrityksetkään auta.Kyllä sinuna hakisin apua perheneuvolasta jossa pystyisitte ,miettimään mitä lastasi painaa.Ei kukaan muuteen vaan ala egressiiviseksi.
Tilasin ajan alkuviikosta, ja se on tosiaan 11.9, eka vapaa aika.
Hyvä!Parasta mitä voit tässä tilanteessa tehdä.Mitä nopeammin niihin lapsen tunteisiin yhdessä päästään ja niiden kanssa autetaan sitä nopeammin myös tlanne laukeaa.
Haloo,tarinan lapsi on kolmevuotias.Ei kai kukaan 3v katso telkkaria? Jos katsoo niin voisitteko kertoa miten saatte ne katsomaan kun mun poika ei vilkaisekaan telkkariin vaikka pyydettäis.
Joo minäkin vähän tuota ihmettelin, että näyttääkö joku oikeasti tuon ikäiselle aikuisten ohjelmia. meillä poika katsoo korkeintaan pikkukakkosta eli ikäänsä sopivia lastenohjelmia. Aikuisten ohjelmia katsotaan iltaisin kun lapsi on nukkumassa, menee viikolla jo ajoissa nukkumaan kun on aikainen herätys. Ja mies tosiaan itsekseen joskus kuulokkeilla katsoo tv:tä eri huoneessa.
Lapsesi on ilmeisesti jo pitkään istunut vaikeiden tunteiden päällä yksin.Nyt ei ilmeisesti enää niitä pysty tukahduttamaan siksi eivät nuo ympäristön "tukahduttamisyrityksetkään auta.Kyllä sinuna hakisin apua perheneuvolasta jossa pystyisitte ,miettimään mitä lastasi painaa.Ei kukaan muuteen vaan ala egressiiviseksi.
Tilasin ajan alkuviikosta, ja se on tosiaan 11.9, eka vapaa aika.
Hyvä!Parasta mitä voit tässä tilanteessa tehdä.Mitä nopeammin niihin lapsen tunteisiin yhdessä päästään ja niiden kanssa autetaan sitä nopeammin myös tlanne laukeaa.
Toivotaan että auttaisi!! Kun tilasin aikaa ja kerroin tilanteesta, vastaaja oli sitä mieltä että hyvä kun otin heihin yhteyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myös opettaa mitä voi tehdä jos oikein suututtaa, vaikka lyödä tyynyyn. Se tietty pitää opetella ja harjoitella normaalissa tunnetilassa.
Joo tota pitää ehdottomasti kokeilla!! Ja muutenkin yrittää opettaa purkamaan negatiivisia tunteita ilman että satuttaa toisia, tai paiskoo esineitä.
kyllä äidille kertominen on parempi vaihtoehto ja yhdessä harjoittelu antaa sanoja tunteille ja ajatuksille jotka häiritsevät. Ei se tyynyjen pahoinpitely paljoakaan auta jos ei tiedä mikä suututtaa.
lapsi ei riehu ilkeyttään
(eli rankaisijoille tällaisessa tilanteessa voit sanoa piutpaut ja myös näille "Meidän Lassi uskoo kun napakasti sanoo")
kuten joku sanoi, lapsi oireilee jotain pahaa oloaan
(korvatulehdus, pääkipu tms. ei välttämättä ole kaukaa haettua) tai jotain mitä on sattunut RIIPPUMATTA SIITÄ onko sattumus ollut AIKUISEN MIELESTÄ sellainen että sillä olisi iso vaikutus lapseen.
Hyvä että varasitte ajan perheneuvolaan.
Vyyhti voi alkaa purkautua sillä että yrittää asettua lapsen asemaan ja miettiä sitä kautta mikä painaa - koska lapsella ei ole sanoja joilla sanoittaa oloaan, hän oireilee näin.
Ja ihan hyvä varmasti tsekata myös lääkärin kautta ettei ole kipuja tms. fyysistä sairautta.
Rangaistusketju ei toimi, ymmärtämisen kautta lähestyminen toimii (mikä tilanteessa harmittaa, sen sanoittaminen, läsnäolo lapselle, syli)- ja tilanteiden ennakoiminen (myös nälkä, pissahätä, väsymys) ennen isomman avun saamista.
tämä näin lyhyesti...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapsi ei riehu ilkeyttään (eli rankaisijoille tällaisessa tilanteessa voit sanoa piutpaut ja myös näille "Meidän Lassi uskoo kun napakasti sanoo") kuten joku sanoi, lapsi oireilee jotain pahaa oloaan (korvatulehdus, pääkipu tms. ei välttämättä ole kaukaa haettua) tai jotain mitä on sattunut RIIPPUMATTA SIITÄ onko sattumus ollut AIKUISEN MIELESTÄ sellainen että sillä olisi iso vaikutus lapseen. Hyvä että varasitte ajan perheneuvolaan. Vyyhti voi alkaa purkautua sillä että yrittää asettua lapsen asemaan ja miettiä sitä kautta mikä painaa - koska lapsella ei ole sanoja joilla sanoittaa oloaan, hän oireilee näin. Ja ihan hyvä varmasti tsekata myös lääkärin kautta ettei ole kipuja tms. fyysistä sairautta. Rangaistusketju ei toimi, ymmärtämisen kautta lähestyminen toimii (mikä tilanteessa harmittaa, sen sanoittaminen, läsnäolo lapselle, syli)- ja tilanteiden ennakoiminen (myös nälkä, pissahätä, väsymys) ennen isomman avun saamista. tämä näin lyhyesti...
Joo tuo on aika loogista. Ja vaikka poika on ollut aina vilkas, ilkeä hän ei ole ollut, helppoa olisi siis ajatella ettei ilkeyttään riehuisi nytkään.
Kannattaisikohan tuo jäähytouhu lopettaa,kun ei auta ollenkaan, vaan riehuminen siitä yltyy vaan? Päiväkodin esimerkistä olen sitä käyttänyt, kun he tekevät niin ja sitä suosittelivat, sanoivat että on hyvä jos on yhtenäinen käytäntö kotona ja hoidossa.
Hellyyttä annamme pojalle paljon, ja hän tykkää esim. sylissä olosta paljon. Jotenkin paha olla hänellä taitaa olla. Korvissa ei tosiaan ole ollut vikaa kun niitä on juuri tuon epäilyn takia tutkittu.Eikä tosiaan mitään ihmeellistä ole lapselle tapahtunut.
No, ehkä tämä asia ratkeaa jollain tavalla perheneuvolassa, olen todella helpottunut että pääsemme sinne. Haluaisin mieluusti oman hyväntuulisen ilopillerimme takaisin.
Vielä, jos joku tietää, niin voisi kertoa että saako perheneuvolan kautta lähetteen tutkimuksiin jos katsovat että niihin on tarvis, vai pitääkö pyytää lääkäriltä? Molempien suvussa AD/HD:tä, tosin meistä kummallakaan ei ole, tai ei ainakaan ole koskaan kummallekaan ehdotettu mitään tutkimuksia, sen verran "normikamaa" olemme olleet. :-)
Itse olin rauhallinen, helppo lapsi, ja mitä juttelin juuri tässä eräänä päivänä anoppini kanssa, poikamme on paljon haastavampi kuin mieheni oli lapsena. Poika on ollut anopin luona välillä hoidossa muutaman tunnin kerrallaan, ja sielläkin on välillä ihan yhtäkkiä alkanut riehua, lyödä mummiaan, heittelemään tavaroita tms.
Ja tuo toruminen ja jäähy siis vain pahentavat, eivätkä todellakaan auta ollenkaan. Olisiko mitään järkeä lopettaa ne, ja kokeilla ymmärtävää lähestymistapaa, eli aina kun lapsi riehuu, ottaa syliin vaikka Holdingiin, silitellä ja puhua rauhallisesti tyyliin että sinulla on nyt paha mieli, mutta kaikki on hyvin, äiti rakastaa sinua, ei mitään hätää jne. Tosin päiväkodissa todennäköisesti jatkavat tuota rankaisujuttua.
Olisiko fiksua siis koklata tuota, kun rankaisu vaan pahentaa?
Tosin, pereneuvolasta meinaan tuota kysyä myös, siellä ainakin varmasti osaavat neuvoa, mikä olisi viisaintapa menetellä.
Poika on meille kaikki kaikessa, ja yritämme ihan kaikkemme että onnistumme kasvattamaan hänestä mahdollisimman tasapainoisen ihmisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että puhutte asiasta tosiaan siellä perheneuvolassa. He voivat sitten tarvittaessa suositella jatkotutkimuksia,jos asia ei muuten ratkea eikä tuo käytös lopu.
Kurin lisäämisestä ei kyllä tosiaan ole enää hyötyä,suosittelisin kokeilemaan pehmeämpiä keinoja,kyllä kuri olisi jo auttanut jos häneen olisi tehotakseen.
Samaa mieltä. Nyt ei ole tavallisesta rajojen kokeilusta kyse, negatiivinen rangaistuskierre kannattaa katkaista.
että puhutte asiasta tosiaan siellä perheneuvolassa. He voivat sitten tarvittaessa suositella jatkotutkimuksia,jos asia ei muuten ratkea eikä tuo käytös lopu.
Kurin lisäämisestä ei kyllä tosiaan ole enää hyötyä,suosittelisin kokeilemaan pehmeämpiä keinoja,kyllä kuri olisi jo auttanut jos häneen olisi tehotakseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä luulen kanssa että rangaistukset voivat vaan pahentaa tilannettta.
Voiko kyseessä olla joku lisäaineallergia? Muutenkin voi olla ruokavaliojuttu. saattaisi olla järkeä pitää päiväkirjaa, jossa kuvaat ateriat, unet ja käytöksen. Sitä kautta voisi jotain alkaa ratkeamaan.
Myös opettaa mitä voi tehdä jos oikein suututtaa, vaikka lyödä tyynyyn. Se tietty pitää opetella ja harjoitella normaalissa tunnetilassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myös opettaa mitä voi tehdä jos oikein suututtaa, vaikka lyödä tyynyyn. Se tietty pitää opetella ja harjoitella normaalissa tunnetilassa.
Joo tota pitää ehdottomasti kokeilla!! Ja muutenkin yrittää opettaa purkamaan negatiivisia tunteita ilman että satuttaa toisia, tai paiskoo esineitä.
Alue: Aihe vapaa
Lapsesi on ilmeisesti jo pitkään istunut vaikeiden tunteiden päällä yksin.Nyt ei ilmeisesti enää niitä pysty tukahduttamaan siksi eivät nuo ympäristön "tukahduttamisyrityksetkään auta.Kyllä sinuna hakisin apua perheneuvolasta jossa pystyisitte ,miettimään mitä lastasi painaa.Ei kukaan muuteen vaan ala egressiiviseksi.