Olen katsonut totuutta silmiin avioliitossani

Minulla oli pitkään taipumus kaunistella tosiasioita, mutta ei enää. Mieheni on ystävällinen vain, jos itse olen ollut paljon - siis todella paljon - ystävällisempi. Jos olen sairas, hän ei ole huolestunut minusta eikä pyri hoivaamaan millään tavalla vaan ärtyy vain. Olen valvonut kaikki lasten valvottamiset, hänen tukensa on ollut tasolla "Älä aina valita olevasi väsynyt." En olekaan enää vuosiin valittanut kerrassan mistään. Alkuvuosina sanoin kauniita asioita, hän tuijotti vain viileänä.

Ehkä myöhemmin otan eron, mutta en nyt pienimmän ollessa vielä kovin pieni. Miehestä on kuitenkin apua lastenhoidossa, vaikka suurin vastuu onkin minulla. Yksin en pystyisi samaan hoidon tasoon ainakaan vielä.

Siskoni yritti itsemurhaa ja minä olin tietenkin peloissani. Kun sisko pääsi viimein sairaalaan, mies alkoi mulle huutamaan miten en ole huomioinut häntä tarpeeksi! Pyysi myöhemmin antaaksi, mutta jäi tunne että en voi koskaan tukeutua häneen hädän hetkellä...

onneksi kuitenkin olet asian jo huomannut.

Minulle se vain tuli täytenä yllätyksenä 25v jälkeen. Tuki ja apu mitä olisin mieheltäni tarvinnut johtui meidän yhteisestä vakavasti sairaasta lapsesta. Mies kävi vieraissa juuri silloin kun eniten tukea olisin tarvinnut.

Hullu ja tyhmä kun olin niin uskoin tukea saavani kun sitä todella tarvitsin.

Itse olen kyllä ollut tukena miehelle aina. Mieskin myöntää sen ettei olisi ilman minua selvinnyt.

Nyt kerään itselleni voimia erota sekä odottelen lasten kasvamista. En tarvitse enkä halua tuollaista miestä.

Mitä nopeammin päätätte, sitä nopeammin saatte elämän kuntoon

"Elämän saaminen kuntoon" ei ole sitä että on joku, johon ripustautua. Se on sitä, että tunnistaa tosiasiat ja suunnittelee elämänsä niiden mukaan.



Mieheni tukee minua päivittäisissä kodin asioissa, mutta ei koskaan esimerkiksi sairastuessani tai kun olen ollut masentunut. Hän jätti minut silloin täysin yksin. Ja jos hänellä itsellään on jokin kriisi, hän ei auta senkään vertaa mitä tavallisesti.



Olen kuitenkin järjestänyt elämästäni hyvää tämän tosiseikan ympärille. Ostan tukea, kun tarvitsen sitä. Kyse on vähän samasta kuin siivouksessa: ei mieheni osaa siivotakaan, joten olen tyytyväinen, kun hän maksaa meille siivoojan. Paremminhan ammattilainen työnsä tekee. Ammattilainen osaa myös paljon paremmin auttaa ja tukea minua kriiseissä kuin mieheni.



Tukeudun myös yhteen hyvään ystävään, jonka kanssa minulla on vastavuoroinen tukisuhde.



Mieheni kanssa vietän mukavaa vapaa-aikaa. Hän on mestari keksimään kivoja retkiä ja muuta ohjelmaa, joka kiinnostaa meitä molempia, ja lapsiperhevaiheessa tietysti koko perhettä. Nyt meillä on lapset jo niin isoja, etteivät aina tule mukaan.



Ei yksi ihminen useinkaan pysty täyttämään toisen kaikkia tarpeita. Silti hän voi rakastaa ja olla rakas.

Mieheni kuuluu sarjaan, että jos laiva uppoaisi, hän uisi turvaan mutta minä jäisin pelastamaan laspet ja itseni. Tämän olen tiennyt jo kauan ja ihan vain päätellyt kaikesta miehen käytyöksestä.

Aiemmin olen elänyt asian kanssa mutta nyt kun aviovuosia jo lähes 20v niin asia rassaa vuosi vuodelat enemmän. Halauaisin olla ylpeä miehestäni mutta en ole. Se syö avioliittoamme sisältäpäin koko ajan.

Nyt kun erostani on jo vuosia aikaa ja näen asioita ulkopuolisen silmin, luulen että kyse on pelosta. Siis miehen pelosta omaa heikkouttaan kohtaan. Mies on parhaimmillaan silloin, kun vaimo on ihailtava, vahva ja rohkea. Mutta jos vaimolla on jotain kriisejä, niin mies pakenee -tavalla tai toisella. Ja tavallaan sama asia näkyi muissakin tekemisissä; "sääli on sairautta."

Sama kuvio toistuu myös näköjään seuraavassakin suhteessa, eli se ei ole naisen vika että hän olisi erityisen "ongelmallinen".



Minä en koskaan saanut selville, miten sen asian yli voisi päästä. Toivottavasti te keksitte! Luulen että kyseiset miehet pääsevät äärimmäisestä itsekkyydestään eroon, jos käsittelisivät asian mielessään ja suostuisivat esim. psykologin juttusille, mutta sanoisin että sen tyyliset ihmiset viimeksi myöntävät mitään vikaa itsessään.

Nimeni on Patience Wallen, haluan kiittää mahtavaa tohtori Okpaa avioliittoni palauttamisesta ja siitä, että minulla on jälleen onnellinen koti. Viimeiset 6 vuotta mieheni jätti minut ja 2 lasta, eikä minun ole ollut helppoa huolehtia heistä yksin. Kaiken kokemani jälkeen olin niin onnekas, että sain yhteyden suureen tohtori Okpan kanssa, joka toi mieheni takaisin voimakkaalla loitsullaan, ja kun kirjoitan tätä todistusta nyt, mieheni on olohuoneessa lasten kanssa ja olemme kaikki. elää onnellisesti. Haluan kiittää tohtori Okpaa siitä, mitä hän teki hyväkseni, ja suosittelen häntä kaikille, joilla on samanlaisia ongelmia joko avioliitto- tai parisuhdeongelmissa. Vakuutan teille, että tohtori Okpa palauttaa rakastajasi ja tekee sinut jälleen onnelliseksi. Tämä on tohtori Okpan yhteyshenkilö: okpatempleofsolution@gmail.com tai soita +27653527813

Please visit

(http://dradodalovetemple.com)

 

i am here to give testimony on how this powerful spell caster called Dr Adoda helped me to fix my relationship. i was heartbroken when my fiancee told me he is no longer interested in marrying me because he was having an affair with the other woman where he work. I cried and sobbed every day, until it got so bad that I reached out to the Internet for help, that was when i read a review about the great work of Dr Adoda, then i contacted him for help to get my lover back, he helped me cast a powerful (reconciliation love spell) and to my greatest surprise after 48 hours of doing the love spell my Fiancee came back on his knees begging me to forgive him We are now happily married and all thanks goes to Dr Adoda Wonders for helping me save my relationship you can contact Dr Adoda through his email address: adodalovespelltemple440@gmail.com or WHATSAPP him on+2348112825421