Miten paljon vanhempien täytyy uhrautua?

Ennen hankittiin lapsia osaksi perhettä. Äidit, isät ja lapset elivät kukin yhdessä omaa elämäänsä. Käytiin töissä, päiväkodissa ja koulussa, harrastettiin ja lomailtiin. Kukin vuorollaan sai tukea haastavassa elämäntilanteessa, tai tuki muita. Sai huomiota tai jäi välillä sivummalle, jos toisella perheenjäsenellä oli huomiota vaativa asia. Tai tähän ainakin pyrittiin.



Miten nyt eletään? Perheeseen tulee lapsi, jonka hoitoon keskitytään sataprosenttisesti vähintään kolme ensimmäistä vuotta. Senkin jälkeen lapsi tai lapset ovat perheessä ykkössijalla ja vanhempien parisuhteen hoitaminen vain yksi rivi lisää to do-listalla.



Mitä ihmettä? Onko tässä kenenkään muun mielestä jotain pahasti vialla? Rakastan lastani yli kaiken, mutta myös minä, äiti, olen perheemme tärkeä jäsen ja ansaitsen yhtä lailla leikkiä, lepoa, syliä ja kuuntelua. Huomioin toki lapseni tarpeet ja teen parhaani ollakseni hänelle paras mahdollinen äiti, mutta tästä lähin teen sen omilla ehdoillani, en oman hyvinvointini kustannuksella!