Mun ja miehen keskinäinen huumori oli liikaa kaverille
Puhumme toisillemme toisinaan "rumasti", kuten mies saattaa sanoa että nostahan akka perseesi siitä ja hae mulle kalja kaapista. Mä tokaisen että hae itse fläsä. Mies kommentoi sitten, että haluutko kunnolla pataan yms. ja mä vastaan jotain nasevaa takaisin. Tosiasiassa meillä on ihana suhde, huumorimme nyt vaan on toisinaan tällaista. Kaverimme veti kuitenkin hirveät pultit meille siitä miten kohtelemme toisiamme. Hän ei ymmärtänyt millään, että tämä on meidän omanlaistamme mustaa huumoria. Kaveri oli varma että mua jotenkin kaltinkohdellaan ja raivostui ennenkaikkea miehelleni.
En arvannut noin tosikoksi. Mitä helevettiä se kuuluu kenellekään, jos meillä on hauskaa keskenämme. Toisillemme huulta joskus heitetään, ja nauretaan makeasti päälle. Suurin meitä yhdistävä tekijä on musta huumori. Eipä ole kukaan ennen tuollaisesta loukkaantunut.
Ihanko normaalia tuollainen puuttuminen pariskunnan keskinäiseen huulenheittoon? Ja emme tosiaan olleet missään gaalaillassa, vaan kolmen kesken istuttiin takapihalla.
Kommentit (78)
mä en ihan oikeesti taas kerran usko silmiäni. Oletteko te puolin ja toisin kännissä ja lääkkeissä vai mitä hittoa!
mutta yritän oppia ymmärtämään myös teitä perinteisemmän Putous-huumorin edustajia. Ja onneksi kaveriporukan saa itse valita puolin toisin, huoh. Ap
Ja taas ahdistaa ap:ta, kun kaikki eivät ole samaa mieltä HÄNEN kanssaan
Mitä sitten tulet tänne kysymään mielipidettä, kun ei kelpaa? Pysy miehesi ja kaltaistesi kanssa viljelemässä hienoa huumoria, jota muut eivät kykene arvostamaan.
No tuota..mä ymmärrän että joillakin on tuollainen huumorintaju. Mutta katsoisin silti kuin pöljää "tosikkona" koska minuun tuollainen huumori ei uppoa. Sori. Tämä kuulostaa varmaan nyt toooosssiiii kauhealta nipotukselta mutta meillä on oikeasti täydellinen suhde mutta mun mies ei ikinä, ei edes huumorimielellä kutsuisi mua lehmäksi tms. Arvostaa ja kunnioittaa minua ja muita naisia niin paljon.
Mä otan huumorilla, koska tunnen mieheni. Annan samalla mitalla takaisin eikä mieheni loukkaannu, koska tuntee mut. Mä en jaksais päivääkään tollasten kermaperseiden kanssa, joiden seurassa saa varota sanojaan. Eikä siis kyse ole mistään esittämisestä tai showsta, vaan se piikki tulee sinne keskustelun sekaan, niin että jotkut sen tajuaa ja jotkut ei. Se huumori on vaan niin erilaista.
sitä muiden läsnäollessa. Ihan vaan siksi ettei tule tuollaisia tilanteita. Ei tuo huumori välttämättä naurata ulkopuolisia, saattaa jopa olla vaivaannuttavaa kuunnella, varsinkin jos ei tiedä ihan varmaksi että onko pelkkää huumoria.
Eihän me edes puhuta samaa kieltä, joten ei ihmekään jos teidän huumorintaju ei uppoa...
Esim kylässä emäntä kysyi otatko teetä vai kahvia? Vastasin että olen oikeasti sekakäyttäjä. Emäntä tuohtui ja sanoi tosi tiukkaan sävyyn, enkö mä tiedä mitä sekakäyttäjä tarkoittaa !?
joka ei tätä huumoria ymmärrä. Ihmiset on niin erilaisia! Vasta tämän ketjun myötä itsekin ymmärsin kuinka häiriintynyt ja onneton ihminen olen ;)
vaan cermaperce
opetelkaa edes kirjoittamaan
Nimittäin mulla ja miehelläni on aika vastaavaa huumoria. Ei niinkään toisen nimittelyä, mutta väkivallalla uhkaamista :D Ja hymiö perässä koska ei tosiaan olla kumpikaan _yhtään_ väkivaltaisia, 10 vuoden aikana ei siis tönäisyäkään ole välillämme vaihdettu. Silti heitämme sellaista juttua välillä ja nauramme hulluna. Emme tee sitä kylläkään juurikaan toisten edessä, paitsi ehkä vähän nyrkkiä näytetään toiselle hymy suupielessä. Just siks koska kaikki ei ymmärtäis kuitenkaan.
i]
Mä otan huumorilla, koska tunnen mieheni. Annan samalla mitalla takaisin eikä mieheni loukkaannu, koska tuntee mut. Mä en jaksais päivääkään tollasten kermaperseiden kanssa, joiden seurassa saa varota sanojaan. Eikä siis kyse ole mistään esittämisestä tai showsta, vaan se piikki tulee sinne keskustelun sekaan, niin että jotkut sen tajuaa ja jotkut ei. Se huumori on vaan niin erilaista.
Mitä mun itsetunto liittyy siihen että mun mies on sellainen että ei ikinä kutsuisi naista lehmäksi tms.? Ihanaa av-ögiikkaa taas kerran. Ei myöskään lyö eikö uhkaa lyödä tai muutakaan "hauskaa" Ja arvostan häntä korkealle. Olen suorapuheinen ja omalla tavallani kannatan mustaa huumoria mutta en kerta kaikkiaan ymmärrä miten minusta saa kermaperseen sillä että mieheni kunnioittaa naisia niin paljon ettei edes "vitsillä" haukkuisi tai se että minä en halua kutsua miestäni kusipääksi tms. millä nimityksillä nyt pidättekin hauskaa keskenänne. En myöskään ymmärrä että miten ihmeessä vedätte tuollaiset herneet nenään siitä että joku ei ymmärrä teidän huumoria. En vaan kuulu niihin jotka teeskentelisi että on hauskaa ja nauraisi mutta ymmärrän varsin hyvin ettei meidän huumori uppoa kaikkiin eikä kaikki sitä ymmärrä. Ei siltikään ole tarvetta nimitellä täällä muita tosikoiksi, kermaperseiksi, pässeiksi...
Jostain syystä he eivät siedä sitä, että ulkopuolinen huvikseen nimittää miestä pienikyrpäiseksi aivokääpiöksi tai naista kuppaiseksi huoraksi. Heillä huumori loppuu tasan tarkkaan siihen, kun joku halveksii heitä samalla ivallisesti nauraen. Viimeksi nainen suuttui todella, kun sanoin, että siirrä läskinen perseesi sivuun ja mene muualle haisemaan, etkö huomaa, että täällä on ihmisiäkin paikalla. Koko muu porukka nauroi vedet silmissä, ei tämä nainen.
erityisesti miesten kesken.
Itse käyttäydyn myös samalla tavalla. Kun tulee tarpeeksi läheiseksi jonkun kaverin kanssa, sitä alkaa täysin huomaamatta piruilemaan leikkisästi.
Kaikkien kanssa tätä ei voi tehdä, koska jotkut ihmiset ovat vaan erilaisia. Onneksi miehistä on helppo tunnistaa saman sieluiset kaverit.
Naiset taas helposti teeskentelät ja esittävät miehelle toista kuin todellisuudessa ovat ja näin syntyy toisiaan tahattomasti vahingoittavia pareja.
Itse en voisi koskaan olla naisen kanssa joka ei tätä ymmärtäisi, tai ei piruiluun osallistuisi. Olisi tavattoman tuskallista kummallekkin osapuolelle kun joutuu esittämään muuta kuin itse on.
Ollessaan ensimmäistä kertaa meillä käymässä, hän nimitti pojan pikkuveljeä homppelihuoraksi ja poikakaveriaan löysäksi paskakasaksi. Omasta mielestään se oli hauskaa. Taloon laskeutui täydellinen hiljaisuus, perhe poistui paikalta. Ilmoitin, että vierailu oli onneksi lyhyt eikä meille enää tarvitse tulla. Joissain perheissä tuollainen voi olla hauskaa, mutta onneksi useimmissa moista ei tarvitse kuunnella.
ei ole mitään hauskaa. Normaalit ihmiset normaalissa parisuhteessa eivät käyttäydy noin. Toisten arvostaminen on kaiken a ja o.
Yksi esimerkki: Minä huudan miehelleni saunasta että toisitko yhden siiderin ja mies huutaa että hae itte lehmä.
Kylläpä osaatte olla hauskoja. Nauran katketakseni. Not.
Siis ihan oikeasti, minkä ikäisiä olette? En ole itseäni pitänyt huumorintajuttomana ja ymmärrän yleensä rankkaakin läppää, mutta jos mun bileissä joku puhuisi toiselle tolla lailla, oli läppä tai ei, kyllä sanoisin, että koitapa vaihtaa tyyliä aavistuksen fiksummaksi.
Miten te "mustan huumorin" (onko tämä edes sitä?) ystävät puhutte toisillenne, kun riitelette?
Ja mitä kaikkea voi huumorin varjolla tehdä? Kouria muita naisvieraita? Haukkua muitakin vieraita? Käyttäytyä muuten sopimattomasti? ja sitten perään vaan sanotaan läppä, läppä...
Jostain syystä he eivät siedä sitä, että ulkopuolinen huvikseen nimittää miestä pienikyrpäiseksi aivokääpiöksi tai naista kuppaiseksi huoraksi.
Tietysti...
Kaksi tummaa miestä nauravat, halaavat ja sanovat Whats up Niggah...
Sinä menet ja kutsut heitä neekeriksi, niin luultavasti saat turpaasi.
Jos taat olet tuntenut heidät vuosia, olet kuin yhtä perhettä ja olet kutsunut heitä neekereiksi koko ikäsi, niin sitten ne halaavat myös sinua.
Lyhyesti pilkkaaminen on loukkaus ulkopuoliselta.
Lyhyesti pilkkaaminen on loukkaus ulkopuoliselta.
ja juuri siksi se keskinäinen pilkka on inside-show, jolla vahvistetaan "läpän"heittäjien keskinäistä sidettä sen ulkopuolisen yleisörooliin joutuneen kustannuksella.
vaivaannuttavaa ja epäkohteliasta sille kolmannelle osapuolelle.
i] Mä otan huumorilla, koska tunnen mieheni. Annan samalla mitalla takaisin eikä mieheni loukkaannu, koska tuntee mut. Mä en jaksais päivääkään tollasten kermaperseiden kanssa, joiden seurassa saa varota sanojaan. Eikä siis kyse ole mistään esittämisestä tai showsta, vaan se piikki tulee sinne keskustelun sekaan, niin että jotkut sen tajuaa ja jotkut ei. Se huumori on vaan niin erilaista.
Mitä mun itsetunto liittyy siihen että mun mies on sellainen että ei ikinä kutsuisi naista lehmäksi tms.? Ihanaa av-ögiikkaa taas kerran. Ei myöskään lyö eikö uhkaa lyödä tai muutakaan "hauskaa" Ja arvostan häntä korkealle. Olen suorapuheinen ja omalla tavallani kannatan mustaa huumoria mutta en kerta kaikkiaan ymmärrä miten minusta saa kermaperseen sillä että mieheni kunnioittaa naisia niin paljon ettei edes "vitsillä" haukkuisi tai se että minä en halua kutsua miestäni kusipääksi tms. millä nimityksillä nyt pidättekin hauskaa keskenänne. En myöskään ymmärrä että miten ihmeessä vedätte tuollaiset herneet nenään siitä että joku ei ymmärrä teidän huumoria. En vaan kuulu niihin jotka teeskentelisi että on hauskaa ja nauraisi mutta ymmärrän varsin hyvin ettei meidän huumori uppoa kaikkiin eikä kaikki sitä ymmärrä. Ei siltikään ole tarvetta nimitellä täällä muita tosikoiksi, kermaperseiksi, pässeiksi...
Ei se hauku lehmäksi tai kusipääksi eikä muutenkaan nimittele. Vihjailuja mielenterveydestäni tai pukeutumisestani, siis jos heitän että mulla on hääpukuna sitten pinkki trikooasu, niin vastaus on että hän onkin aina halunnut mennä naimisiin marsipaaniporsaan kanssa ja mä heitän siihen, että onneks sä osaat jo kommunikoida röhkien.
Ei sanonut että olen sika tai hirveä läski. Siinä on vissi ero.
Tai jos eksyn metsässä, niin mieheni sanoo ilmoittaneensa mut suunnistuksen sm-kisoihin.
ei ole mitään hauskaa. Normaalit ihmiset normaalissa parisuhteessa eivät käyttäydy noin. Toisten arvostaminen on kaiken a ja o.
Tämä on nimenomaan toisen arvostamista ja kunnioittamista, kunhan tämä käytös on molempipuolista.
Pari hyväksyy itsensä ja toisen heikkoidet ja virheet, molemmat osaavat myös nauraa itselleen ja toiselle.
ja viljelen mm mustaa huumoria.
Aika iso osa ihmisistä ei vaan tajua, joten olen "karsinut" rankasti vitsejäni. Silti aina joskus lipsahtaa, koska se on mun persoonassa.
Selittely vaan pahentaa tilannetta...
Esim kylässä emäntä kysyi otatko teetä vai kahvia? Vastasin että olen oikeasti sekakäyttäjä. Emäntä tuohtui ja sanoi tosi tiukkaan sävyyn, enkö mä tiedä mitä sekakäyttäjä tarkoittaa !?
Siis tollasestakin voi joku olla aivan närkästynyt ja huom emäntä ei ollut ex-käyttäjä, ei siis voinut liittyä häneen.
Toiset vaan ottaa kaiken kirjaimellisesti ja se on hyväksyttävä. mutta ei näistä tosikoista voi koskaan mun hyviä ystäviä tulla, koska joudun koko ajan miettimään mitä sanon.