Nyt kun mulla on 2 lapsista koulussa, ymmärrän

olen minäkin kiinnittänyt huomiota, että kaikenlaista poikkeuspäivää ja erikoisjärjestelyä on huomattavan usein. Ei aina välttämättä kotiin asti huolehdittavaksi, vaan myös siihen tapaan ettei lukujärjestys pidä paikkaansa vaan lasta jututtaessa selviää että päivän ohjelma on ollut ihan muu kuin lukujärjestys sanoo.



Eihän joustaminen ja poikkeustilanteet silloin tällöin mikään ongelma ole, mutta psykologina tämä on herättänyt minussa kysymyksiä myös yhteydestä lasten levottomuuteen ja siihen, miten oppivat tai eivät opi ennakoimaan asioita. Veikkaan että suurin osa aikuisista kokee turvalliseksi ja omaa orientoitumista helpottavaksi sen, että viimeistään aamulla, ellei edellisenä päivänä, suunnilleen tietää mikä on päivän ohjelma töissä. Ja mitä tällä opetetaan lapsille suunnitelmallisuudesta ja puheista kiinni pitämisestä?



En nyt minään valtavana ongelmana tätä näe, mutta ajatuksia on kyllä herättänyt.

Esikoisella oli ekalla ope, joka aina edellisenä päivänä "tilasi" ties mitä seuraavaksi päiväksi.

Hain lapset kello 16 - 16.30, kotiin, ruokaa, tavaroiden purkua, pyykkiä. Yleensä kello 18.30 pääsin siihen asti, että ruvettiin katsomaan, mitä esikoiselta repusta löytyy, mitä on läksyä jne.

Sieltä sitten löytyi aina lappua, että "huomiseksi" pitäisi tuoda jotain sinipallollista kangasta, miekka merirosvoasuun tai jotain muuta vastaavaa.

Ja sama juttu vaikka käytössä olisikin jokin sähköinen järjestelmä kuin wilma, oikeastaan sen helppous ja koko tämä nykyinen "pitää olla tavoitettavissa 24/7" -ajattelu on vain mutkistanut elämää (vaikka joskus luultiin, että tietoliikenne helpottaisi sitä). Jos jotakin poikkeavaa pitää olla mukana jonain päivänä tai aikataulut muuttuvat, oletan ja toivon, että siitä ilmoitetaan ajoissa, EI edellisenä iltana klo 23...

Eka- ja tokaluokkalaisten kanssa vielä ymmärrän sen,että autetaan pakkaamaan liikuntakamat, muistutetaan joka kirjasta jne., mutta ei sitäkään loputtomiin kannata jatkaa. Muuten käy niin, että lapsi ei opi itse huolehtimaan tavaroistaan. Yllättyisitte jos kuulisitte miten monella oppilaalla on selityksenä unohduksille, että "minkä mä sille voin jos ei oo pyyhettä/lenkkareita/läksykirjoja/kirjastokorttia jne. koska äiti ei muistanu". Sitten kiukutellaan kun tulee unohdusmerkintä "äidin takia". Vaan kun se ei ole äidin unohdus, vaan oppilaan oma moka. Jos liikaa paapotaan ja varsinkin jos aina höösätään pakkaamista niin eipä ne tavarat koskaan löydä reppuun ilman äitiä. Mitä sitä itse muistamaan jos toinen aina huolehtii :). Läksyistä tietysti kannattaa kysellä,että onko tehty. Samoin vahtia vielä vanhemmaltakin oppilaalta kokeisiin lukemista. Mutta antakaa olla tavaroiden ja retkipäivien. Kun riittävän monta kertaa unohtaa ja jää paitsi sen takia jostain mukavasta (tyyliin pelipäivä, lelupäivä, liikuntapäivä, kirjastoretki) taikka sen unohduksen saa (ja mahdollisesti jopa jälki-istunnon jatkuvan unohtelun vuoksi), niin kyllä se pikkuhiljaa opettaa muistamaan. Samaten jos nyt ei ole kyse koulukuljetusoppilaasta, niin antakaa mennä kasiksi vaikka olisi ysin aamu. Näistäkin niiiiin monta kertaa edellisinä päivinä koulussa muistutetaan, että kukaan ei voi väittää ettei tiennyt. Siinähän oppii kuuntelemaan tunneilla ja painamaan asioita mieleensä kun tunnin odottelee pihalla ja harmittelee kun joutui nousemaan liian aikaisin. Jotkut asiat ja joidenkin kohdalla vain ei tunnun oppi menevän muuten perille, ikävä kyllä.

lopputulos oli vyöry merkintöjä ja opettajan puuttuminen asiaan..että ei ehkä onnistu kaikilta..

Koululaisia on täällä kaksi, ja tällä viikolla ovat tuoneet kotiin jo NELJÄ lappua joissa poikkeusohjelmaa ja hankittavaa tavaraa (tahdotaan mukia, tyynyä, kulmalukkokansiota, marjankeräyskippoa...)



Sähköinen reissuvihko on onneksi vielä huollossa, muuten nuo poikkeukset tosiaan tulisi tietoon vasta puolenyön aikaan... ja jäisivät kokonaan tajuamatta.



Lisäksi on pari lasta päiväkodissa ja sieltäkin sitä lappua ja muistettavaa tulee. Sellaista päivää ei olekaan, täältä kaikki lähtisi oikeaan aikaan, oikeaan paikkaan ja oikeat varusteet mukana.

näin listan kaikesta mitä pyydetään ekaluokkalaista tuomaan mukanaan kouluun! Just kaikenmaailman kippoa ja kuppia, tyyny(!), tossut, A4-kansio...

Onko meidän pitänyt aikoinaan viedä noin paljon tavaraa kouluun?? Mä muistan ostaneeni vain magneetilla kiinni menevän penaalin, kyniä ja jonkun hajukumin kun aloitin koulun 80-luvun puolivälissä :D



ap

noin vaikeaa on handlata elämää kolmen kanssa.

Huutava opettaja ei ole koskaan hyvä opettaja.

Tää on tätä nykypäivä lässyn lässyn -ajattelua. Ei tietenkään pidä huutaa huvin vuoksi, mutta nuorilta pitää aluksi ottaa luulot pois ja tehdä selväksi kuka koulussa käskee (eli opettaja). Sitten kun nuoret osaavat käyttäytyä ja ovat hiljaa, niin se varsinainen opetustyökin sujuu kaikkien kannalta paljon paremmin.

Aluksi pitää olla jämpti ja sitten voi ajan myötä hieman höllätä.

niin mennään aina eri aikaan kouluun, monia retkiä, eväitä ja ym.

Meinasin mennä sekaisin viime keväänä, kun oli paljon muistettavaa.

lähi(ö)koulussa eikä kaikki asu jossain maalla jossa turvallinen liikenne. Meillä kyllä kaupunki maksaa matkaliput julkisilla, muttei mitään kuljetusta ole järjestetty. Ei kyllä eka- ja tokaluokkalaisia ole tonne Helsingin keskustan läpi laitettu yksin kulkemaan.

Aikataulut on pakko tietää, koska me kuljetamme lapset.

lopettakaa kuljetuspalvelu ja antakaa lasten hoitaa kouluasiat itsenäisesti.

Curling-touhu kannattaa lopettaa tähän.

En jaksa käsittää miksi lapsia pitää kuljettaa kouluun. Jos on kyllin pitkä matka kunta huolehtii koulukuljetuksen kaikki muu on turhaa vouhotusta.

Itse itseänne työllistätte. Lapsista kasvaa velttoja läskejä.

Ja ei se minusta niin paljon vaadi.

Wilma lähettää sähköpostia, ja ne pöllähtää puhelimeeni.

Laput heitän roskiin kun olen merkinnyt muistettavat puhelimeeni. Tästä ei ole vaivaa mutta sitte lasten terapioista ja harrastuksista on, toki nekin on kalenterissa mutta ku pitää kuskata.

ettei se lastenhoito ihan siihen loppunutkaan. Jotenkin ajattelin aiemmin että sitten kun lapset on koulussa, niin lastenhoito sujuu ihan vasemmalla kädellä.

En tiedä onko muillakin koululaisilla sama juttu mutta meidän lasten koulusta tulee melkein päivittäin kaikenmaailman lippua ja lappua kotiin vanhemmille luettavaksi, täytettäväksi ja muistettavaksi. Tosi harvoin on yksi kokonainen viikko joka olis aivan nk.normaali kouluviikko vaan melkein joka viikolle on joku "poikkeuspäivä" ja vanhempien pitää esim. muistaa että lapsi meneekin eri aikaan kuin normaalisti ja pitää varata jotain ekstratavaraa mukaan.

Joka päivä on luettava wilma ja tarkistettava lasten läksyt ja katottava että kaikki tarvittava on mukana seuraavana päivänä.

Mä ajattelin että mun tehtävä joku mappisysteemi kummallekin koululaiselle (siis minua varten), jossa on välilehti joka viikolle että löytyy kaikki mitä pitää milläkin viikolla muistaa.

En olis IKINÄ arvannut kuinka paljon hommaa lasten koulussa oleminen tuo tullessaan vanhemmille!!:D

2koululaista ja kaksi pientä ja aina saan kuulla kommentteja et sulla on helppoa kun isot jo koulussa=DOikeesti niitä lippusta ja lappusta tulee joka viikko miljoona,milloin pitää tuoda sitä tai tätä tai rahaa siihen ja tänne,ja vanhempainiltoja yms riittää.Toki on paljon vanhempia jotka ei niistä välitä,mutta itse haluan olla tietoinen mitä isojenkin elämässä tapahtuu=)Wilma on hyvä..mutta jostain suyystä sekin nyt ei toimi toisella koululaisella ja oon saanu rustata lappua että lapsi on poissa hammaslääkäreitten yms takia=)

En muista että olisi pitänyt mitään askarteluvälineitä viedä, eikä todellakaan mitään mukeja ja tyynyjä! Mihin herranjumala ne tarvii siellä tyynyjä? Joskus on ollut että on opettaja sanonut että voi viedä jotain askartelua varten, esim. wc-paperin rullia tai jotain. Mutta ei varmaan paria kertaa enenpää.

että mihin ne ekaluokkalaiset tarvitsevat tyynyä :)