Lue keskustelun säännöt.
Lapseni eksyi eilen eikä KUKAAN aikuinen suostunut auttamaan!
14.08.2012 |
Lapseni 7v oli yksin ulkona ja eksyi. Pyysi apua muutamalta paikalla olleelta tuntemattomalta äidiltä mutta kukaan ei suostunut auttamaan! Olisi tarvinnut auttaa lapsi n. 200m päähän josta olisi osannut itse jatkaa matkaa!! Todella törkeää mielestäni ettei yhtään välitetä! Lapsi pyysi voisiko joku näyttää missä esim. läheinen R-kioski on (muutaman kulman takana, max 200m josta näköyhteys kioskille) Nämä äidit olivat lapsineen puistossa mutta eivät vaivautuneet auttamaan :( Itse olisin ehdottomastomasti auttanut jos 7v olisi tullut kertomaan olevansa eksynyt ja tarvitsevansa apua (200m) jotta löytää taas tien kotiin!
Kommentit (67)
Älkää herran tähden uskotko häntä! Minä sattumoisin olen yksi "demoniäideistä" jotk kieltäytyi! Olin nimittäin samaisessa paikassa nuoren poikani kanssa, kun yhtäkkiä nuori, hyvin omituisen oloinen poika tuli tivaamaan että "vie ärrälle"! Olimme hyvin ihmeissämme, ja heti perään se lapsi huusi todella kovaan ääneen että "vie ärrälle!". Oli tosi outo ja pelottava reaktio lapselta jolla silmätkin katsoi eri suuntiin, ja lastani suojellakseni pelolta sanoin tuolle tuntemattomalle että ei tiedetä missä ärrä on, ja poistuttiin paikalta. Tiedän kyllä että ei se meille mitään olisi tehnyt, mutta oma lapseni pelkäsi ja muutenkin tilanne oli outo, joten emme halunneet puuttua tähän.
ei luulisi seitsenvuotiaan olevan - jos vaikka tuo olisikin muka totta, mitä en hetkeäkään usko - niin pelottava, ettei voisi kysyä, että miksi sinut pitäisi viedä ärrälle, onko sulla joku hätä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tottahan toki minä kysyisin, että miksi? Enkä tokaisisi heti, että en voi.
Ja herranen aika teitä mammeroita, jos pedofiilileiman takia ette muka uskalla lähteä eksynyttä lasta saattamaan kioskille - siis aivan julkisella kadulla julkisen rakennukseen eteen! Eri asia on, että ketään en veisi kotiini, koska siinä olisi jo mahdollisesti selittämistä - mutta tuossahan pysytään koko ajan avoimesti ulkosalla, mukana vieläpä omat lapset.
ai että hätääntyneen seitsenvuotiaan pitää osata heti selittää hätänsä syyt ja apunsa tarve, mutta aikuisen äiti-ihmisen ei tarvitse osata kysyä "Miksi?"
Jo on kummallista.
Älkää herran tähden uskotko häntä! Minä sattumoisin olen yksi "demoniäideistä" jotk kieltäytyi! Olin nimittäin samaisessa paikassa nuoren poikani kanssa, kun yhtäkkiä nuori, hyvin omituisen oloinen poika tuli tivaamaan että "vie ärrälle"! Olimme hyvin ihmeissämme, ja heti perään se lapsi huusi todella kovaan ääneen että "vie ärrälle!". Oli tosi outo ja pelottava reaktio lapselta jolla silmätkin katsoi eri suuntiin, ja lastani suojellakseni pelolta sanoin tuolle tuntemattomalle että ei tiedetä missä ärrä on, ja poistuttiin paikalta. Tiedän kyllä että ei se meille mitään olisi tehnyt, mutta oma lapseni pelkäsi ja muutenkin tilanne oli outo, joten emme halunneet puuttua tähän.
Jos tämä on totta ja kyseessä on tuo tapaus niin en minäkään varmaan olisi lähtenyt, koska en olisi ymmärtänyt että sillä lapsella on hätä ja on eksynyt. Lapset ei aina osaa ilmaista sitä niin selkeästi että aikuinen tajuaisi.
Mutta ainakin meidän kulmilla missä on ties mitä alkkisten ja monikulttuuristen moniosaajien lapsia on myös paljon ihan rääväsuisia muuten vaan huutelijoita ja komentelijoita jotka voi huudella jotain tuontyylistä tai pyytää ostamaan karkkia jne joten tuollainen tapaus varmaan menisi mun mielessä siihen piikiin että ahaa, taas noita, en reagoi.
Lapsen, vaikka omituisenkin, pelkääminen, ja tämä pelkoreaktion välittäminen omalle lapselle vielä lähtemällä paikalta pakoon, ei kyllä ole järin fiksua käytöstä. Minä en ainakaan haluaisi opettaa omilleni että esim. vammaiset joilla silmät katsoo eri suuntiin ja käyttäytyvät ehkä oudosti, ovat pelottavia ja vältettäviä.
ovat olleet jotain teinejä mutta lapsen näkökulmastahan ne ovat aikuisia ja vanhoja. Tietysti isoissa kaupungeissa on todella paljon välinpitämättömiä ihmisiä
tottahan toki minä kysyisin, että miksi? Enkä tokaisisi heti, että en voi.
Ja herranen aika teitä mammeroita, jos pedofiilileiman takia ette muka uskalla lähteä eksynyttä lasta saattamaan kioskille - siis aivan julkisella kadulla julkisen rakennukseen eteen! Eri asia on, että ketään en veisi kotiini, koska siinä olisi jo mahdollisesti selittämistä - mutta tuossahan pysytään koko ajan avoimesti ulkosalla, mukana vieläpä omat lapset.
ai että hätääntyneen seitsenvuotiaan pitää osata heti selittää hätänsä syyt ja apunsa tarve, mutta aikuisen äiti-ihmisen ei tarvitse osata kysyä "Miksi?"
Jo on kummallista.
Siihen menee peräti pari sekuntia tarkistaa, onko lapsi oikeasti avun tarpeessa vai karkkia vailla.
Hävetkää mammat, ja muistakaa tämä, kun oma lapsenne alkaa kulkea omin päin ja tarvitsisi yhtäkkiä tuollaista apua...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älkää herran tähden uskotko häntä! Minä sattumoisin olen yksi "demoniäideistä" jotk kieltäytyi! Olin nimittäin samaisessa paikassa nuoren poikani kanssa, kun yhtäkkiä nuori, hyvin omituisen oloinen poika tuli tivaamaan että "vie ärrälle"! Olimme hyvin ihmeissämme, ja heti perään se lapsi huusi todella kovaan ääneen että "vie ärrälle!". Oli tosi outo ja pelottava reaktio lapselta jolla silmätkin katsoi eri suuntiin, ja lastani suojellakseni pelolta sanoin tuolle tuntemattomalle että ei tiedetä missä ärrä on, ja poistuttiin paikalta. Tiedän kyllä että ei se meille mitään olisi tehnyt, mutta oma lapseni pelkäsi ja muutenkin tilanne oli outo, joten emme halunneet puuttua tähän.
Jos tämä on totta ja kyseessä on tuo tapaus niin en minäkään varmaan olisi lähtenyt, koska en olisi ymmärtänyt että sillä lapsella on hätä ja on eksynyt. Lapset ei aina osaa ilmaista sitä niin selkeästi että aikuinen tajuaisi.
Mutta ainakin meidän kulmilla missä on ties mitä alkkisten ja monikulttuuristen moniosaajien lapsia on myös paljon ihan rääväsuisia muuten vaan huutelijoita ja komentelijoita jotka voi huudella jotain tuontyylistä tai pyytää ostamaan karkkia jne joten tuollainen tapaus varmaan menisi mun mielessä siihen piikiin että ahaa, taas noita, en reagoi.
Lapsen, vaikka omituisenkin, pelkääminen, ja tämä pelkoreaktion välittäminen omalle lapselle vielä lähtemällä paikalta pakoon, ei kyllä ole järin fiksua käytöstä. Minä en ainakaan haluaisi opettaa omilleni että esim. vammaiset joilla silmät katsoo eri suuntiin ja käyttäytyvät ehkä oudosti, ovat pelottavia ja vältettäviä.
vitsailua. Ei ihan noin yksinkertainen voi olla...
En usko sanaakaan sepostuksestasi. Valheillasi saat vain kunnon ihmiset pelkäämään auttamista. Häpeäisit.
Nostin kainaloon ja lähdin etsimään poliiseja. Tapahtui siis isossa tapahtumassa. Lapsen äiti rynnisti paikalle (ja toki siis hyvä että löytyi) ja alkoi syyttämään mua lapsenkaappaajaksi kovaan ääneen. Yritin änkyttää, että lapsi oli eksinyt mutta mamma oli ihan hysteerinen ja huusi mulle naama punaisena että olen pedofiili joka yritti viedä hänen lapsensa.Ympärillä oleville ihmisille jäi varmaan se kuva, että näin oli. Eli en kyllä tasan lähtisi enää vierasta lasta auttamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko sanaakaan sepostuksestasi. Valheillasi saat vain kunnon ihmiset pelkäämään auttamista. Häpeäisit.
Nostin kainaloon ja lähdin etsimään poliiseja. Tapahtui siis isossa tapahtumassa. Lapsen äiti rynnisti paikalle (ja toki siis hyvä että löytyi) ja alkoi syyttämään mua lapsenkaappaajaksi kovaan ääneen. Yritin änkyttää, että lapsi oli eksinyt mutta mamma oli ihan hysteerinen ja huusi mulle naama punaisena että olen pedofiili joka yritti viedä hänen lapsensa.Ympärillä oleville ihmisille jäi varmaan se kuva, että näin oli. Eli en kyllä tasan lähtisi enää vierasta lasta auttamaan.
On ihan totta, että moni pelkää nykyään vieraita lapsia koska yhteiskunta on ihan hysteerinen pedofiilien suhteen...
että ihmiset pelkäävät leimautumista pedofiileiksi ja kaappareiksi kun niistä asioista jatkuvasti vouhkataan.
Nostin kainaloon ja lähdin etsimään poliiseja. Tapahtui siis isossa tapahtumassa. Lapsen äiti rynnisti paikalle (ja toki siis hyvä että löytyi) ja alkoi syyttämään mua lapsenkaappaajaksi kovaan ääneen. Yritin änkyttää, että lapsi oli eksinyt mutta mamma oli ihan hysteerinen ja huusi mulle naama punaisena että olen pedofiili joka yritti viedä hänen lapsensa.
Ympärillä oleville ihmisille jäi varmaan se kuva, että näin oli. Eli en kyllä tasan lähtisi enää vierasta lasta auttamaan.
Ja okei, idiootti oli se äitikin, mutta olisi sen lapsen kanssa voinut toki hetken jutella, ja sitten vasta toimia, kävellä käsi kädessä kenties jne.
Ja sä olisit voinut sanoa sille hysteeriselle mammalle, että vahtii lapsiaan niin, ettei niitä tarvitse vieraiden alkaa auttamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kukaan ei usko mitään, mitä toiset kirjoittaa, kaikki valehtelee...
Mutta jos nuo eräät "äidit" on tosissaan kirjoittaessaan, etteivät auttaisi ketään lasta missään tapauksessa, niin pitää vaan toivoa, että niiden oma mussukka joutuu joskus pulaan.
kyllä vahvistaa mun päätöstä siitä että isoon kaupunkiin en ikinä muuta. Nyt asun pohjosessa, ja olisi kyllä outoa kuulla että joku ei aivan oikeasti auta eksynyttä lasta, koska pelkää että hänet leimataan lapsikaappariksi tai pedofiiliksi.
Itse olen kaksi kertaa auttanut lasta tuonkaltaisessa hädässä, ja ei edes olisi pieneen mieleen tullut tehdä muuta. 90-luvulla ollessani lapsi olen kerran eksynyt kaverini kanssa, ja nuori mies saattoi meidät kotikulmille, ja kerran kun kaaduin pyörällä, sivusta nähnyt perheenäiti vei minut autolla kotiin. Muutenkin tuolloin pystyi luottamaan aina aikuisen auttamiseen, erityisesti perheenäitien. Toisin on vissiin nykyään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kusipäisiä ihmisiä siellä piisaa.
Jokaisen velvollisuus on auttaa lasta hädässä -niinhän te toivotte, että teidänkin lasta autetaan. Minä olen kantanut pyörällä kaatuneen pojan kotiovelle (joku 6v ehkä) ja en tuntenut poikaa enkä perhettä. Poika oli aivan paniikissa, koska oli kaatunut pyörällä (kotiovi oli noin 100m päässä) joten oli siihen vaan jäätynyt paikalleen itkemään. En ikimaailmassa olisi jättänyt lasta siihen vaan nostin pojan syliin ja kysyin, missä koti on ja sitten mentiin.
Myös eksyneitä lapsia olen auttanut usemmankin kerran.
Mimmosia äitejä te oikein olette?
Jos se poika kysyy/huutaa kovaan ääneen "vie mut ärrälle" -niin mun ensi reaktio ei olisi pelko (kuka idiootti pelkää 7-vuotiasta lasta?!?) vaan kysyisin takuulla, että "miksi" tai "etkö osaa sinne itse"
Hävetkää aikuiset ihmiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valitettavasti tähän on tultu, kun kanssa siskot ei välitä. Perse pysyy penkissä ja norttia imetään.
eivätkä lapset eksyneet edes mustikkareissulla, kunhan vaan osasivat käyttää puhelintaan.
Uskomatonta toimintaa äideiltä puistossa ja täällä palstalla. Valitettavasti silti uskon, että näin voi tapahtua, ihmisten välinpitämättömyys on jotain aivan käsittämätöntä.
Itse havahduin tähän joitakin vuosia sitten, kun katsoin suuren mäen alapuolelta, kuinka pyörätuolissa istuva mies oli joutunut autokaistalle, eikä päässyt takaisin jalkakäytävälle tai ylös mäkeä vaan oli jumissa ja pyysi apua. Kukaan ei auttanut! Minulla oli lapsi vaunuissa ja toinen seisomalaudalla, joten kesti n. 5-10 minuuttia ennen kuin pääsin sen suuren mäen ylös miehen luokse. Sinä aikana miehen ohi käveli ainakin neljä ihmistä, joista kukaan ei auttanut, ei pysähtynyt, ei sanonut mitään! Autojakin ajoi ohi, molempiin suuntiin, ja kiersivät vain tarpeen mukaan viereiseltä kaistalta. Kun vihdoin pääsin miehen kohdalle, parkkeerasin vaunut jalkakäytävälle ja kävin hakemassa miehen myös jalkakäytävälle. Hän oli vähän eksyksissä ja paikka, jonne oli menossa oli tällaisten vaikeiden, ei-esteettömien jalkakäytävien luona - tarvitsi selkeästi saattajaa. Itse en lapsineni vaunuineni pystynyt, joten pysäytin seuraavan ohikulkijan, selitin tilanteen ja sain miehelle saattajan. Oli vaan todella järkyttävä huomata, että niin tiukassa on apu vieraalle ihmiselle :(
En osaa sitä tarkemmin eritellä, mutta sekä aloitus että jotkut vastaukset on sillä tavalla outoja, ettei ne vastaa mun kokemusta todellisuudesta ja siitä miten ihmiset käyttäytyy. Keksiiköhän joku taas omiaan...
Mä olen heti kysymässä lapselta onko eksynyt/kadottanut äidin/isän jos näen esim.kaupassa itkevän lapsen.
Itse havahduin tähän joitakin vuosia sitten, kun katsoin suuren mäen alapuolelta, kuinka pyörätuolissa istuva mies oli joutunut autokaistalle, eikä päässyt takaisin jalkakäytävälle tai ylös mäkeä vaan oli jumissa ja pyysi apua. Kukaan ei auttanut! Minulla oli lapsi vaunuissa ja toinen seisomalaudalla, joten kesti n. 5-10 minuuttia ennen kuin pääsin sen suuren mäen ylös miehen luokse. Sinä aikana miehen ohi käveli ainakin neljä ihmistä, joista kukaan ei auttanut, ei pysähtynyt, ei sanonut mitään! Autojakin ajoi ohi, molempiin suuntiin, ja kiersivät vain tarpeen mukaan viereiseltä kaistalta. Kun vihdoin pääsin miehen kohdalle, parkkeerasin vaunut jalkakäytävälle ja kävin hakemassa miehen myös jalkakäytävälle. Hän oli vähän eksyksissä ja paikka, jonne oli menossa oli tällaisten vaikeiden, ei-esteettömien jalkakäytävien luona - tarvitsi selkeästi saattajaa. Itse en lapsineni vaunuineni pystynyt, joten pysäytin seuraavan ohikulkijan, selitin tilanteen ja sain miehelle saattajan. Oli vaan todella järkyttävä huomata, että niin tiukassa on apu vieraalle ihmiselle :(
Aika pöllö mies, kun läksi ilman saattajaa noin avuttomassa tilassa paikkaan, jossa ei yksin selviä. Jos vastaanottaja tiesi miehen olevan tulossa, miksi mies ei ollut pyytänyt etukäteen ko. paikasta tulemaan jotain vastaan ja auttamaan vaikeissa paikoissa?
2v. lapseni karannut sukkasillaan tarhasta ja vain yksi auttoi.
Tämä auttaja sanoi, että moni meni vain ohi ennen kun hän ehti apuun.
Lapsi ylitti sukkasiltaan risteyksen ja vain hyvällä onnella selvisi hengissä.
Että ihania on ihmiset.
Jos näen lapsen kaltoin kohtelu, niin vaarssa on se ihminen, joka tekee sen minun nähden.
Samoin. En lähtisi viemään vierasta lasta yhtään mihinkään. En jättäisi omia lapsiani keskenään puistoon enkä pakkaisi koko konkkaronkkaa sen takia, että joku poika haluaa ärrälle. Jos lapsi ei osaa selkeästi sanoa, että on eksyksissä, ei minulle tule tuollaisesta kommentista mieleen muuta kuin että karkkia tekee lapsen mieli.
Seuraavalla kerralla tosiaan lapsen kannattaa soittaa äidille ja pyytää sitten joku puiston täti puhelimeen, jotta äiti osaa kertoa tädille, mikä hätä lapsella on, kun lapsi ei kerran itse siihen kykene.
Ja voihan hyvin olla, että ne aikuisetkaan eivät oikeasti tienneet ärrän sijaintia. He voivat asua puiston toisella puolella, toisessa suunnalla, eivätkä välttämättä ole koskaan kuljeskelleet siellä pojan kodin puolella tai ainakaan sillä silmällä katselleet ympärilleen, että ai tuossa on ärrä.