Mulla ärsyttää noi "rahaa 50€ ja pitäis pärjätä kuukausi"-ketjut!
Ihmettelen vaan, miten tuollaiseen tilanteeseen voi päätyä? Ettekö yhtään osaa ennakoida, minkä aikaa rahat tulee riittämään, ja mitä kannattaa tehdä että ne rahat saa riittämään kuukauden loppuun...
Ja kai kaikilla on joku tili pahan päivän varalle, tai jotain säästöjä, josta voi tarvittaessa ottaa muutaman kympin, jotta ruoka riittää koko kuukaudeksi.
Kommentit (45)
Laskuja tuli kamala määrä (takautuvat hoitomaksut, vakuutusmaksu, sähkölasku, hammaslääkärilasku...) eikä niiden eräpäiviä saanut siirrettyä tarpeeksi, joten maksoimme ne pois ja vuokranmaksu siirtyi (joo ei tartte moralisoida, ei ole tapana). Nyt kun maksamme sitten vuokran, käteen jää 400€. Seuraava palkka tulee miehelleni alkukuusta, sitten on maksettava syyskuun vuokra sillä + tuolla 400€ josta jää ehkä satanen kahdeksi viikoksi KAIKKEEN. 2 aikuista, 1 lapsi.
mutta ymmärtääkseni tässä ketjussa puhuttiin ruuasta ja muusta välttämättömyydestä.
kuin on se tilanne että 50e tilillä.
Siis jo peruskoulussa hommaa niin hvyät numerot että pääsee opiskelemaan kunnon ammatin.
Asunto tulojen mukaan.
Ja aina kun mahdollista, rahaa jemmatilille ja sieltä otetaan vain äärimmäiessä hädässä.
Välit kavereisin ja sukulaisiin pitää pitää kunnossa, jotta palveluksia ja apua voi saada ja antaa puolin ja toisin.
kuin on se tilanne että 50e tilillä.
Siis jo peruskoulussa hommaa niin hvyät numerot että pääsee opiskelemaan kunnon ammatin.
Asunto tulojen mukaan.
Ja aina kun mahdollista, rahaa jemmatilille ja sieltä otetaan vain äärimmäiessä hädässä.
Välit kavereisin ja sukulaisiin pitää pitää kunnossa, jotta palveluksia ja apua voi saada ja antaa puolin ja toisin.
Miten kummassa kaikki hommaa jo peruskoulusta alkaen itselleen hyväpalkkaista uraa, kun sen peruskoulun (ja jatkokoulutusten) tarkoitus on nimenomaan uusintaa yhteiskuntaa, eli tuottaa tarvittava määrä siivoojia, leipureita, maajusseja, kaupan myyjiä, lastenhoitajia, putkimiehiä etc.
Niin arvannet kai kumpia tarvitaan enemmän, diplomi-insinöörejä vai vanhusten hoitajia?
Siinä meillä yhteiskuntanero puhuu taloudenpidosta! Mutta kiva jos sulla on asiat hyvin, ole siitä onnellinen...
Siis jokainenhan tietää, että hoidosta on maksettava, jos lasku ei tule ajallaan kannattaa se raha laittaa erilliselle tilille odottamaan niin ei tule tuhlattua. Jos joka kuukausi elää kädestä suuhun ja käyttää nekin rahat, joita tarvitaan esim. hoitomaksuun on melkoisen yksinkertainen.
perheiden kohdalla en pidä tilannetta mahdollisena ellei täydelliset pässit kyseessä. Kun taas esimerkiksi opiskelijoiden kohdalla tosi yleistä että rahat vähissä. Tosin he tuskin itkevät useinkaan tällä palstalla asiaa.
Sitä voi elämässä sattua mitä vaan kenelle vaan. Harvempi ihminen onnistuu elämään elämän niin, ettei koskaan joudu minkäänlaiseen ahdinkoon.
Mä en oikeastaan ymmärrä niin, jotka eivät tuota ymmärrä. Ovat jotenkin vajaaälyisiä ja itsekeskeisiä ihmisiä, jotka eivät ole vielä joutuneet nokikkain elämän raadollisuuden kanssa. Mutta useimpia siperia kyllä opettaa ja joitakin liiankin kanssa.
Ja 17, oletko tosissasi?? Meidän perheessä käydään töissä, mutta vuokra on korkea ja palkka pieni. Yhtä hyvin voisi sanoa että paskaako opiskelijat valittavat, kun asuvat säätiön halvoissa kämpissä ja saavat tukeakin.
kuin on se tilanne että 50e tilillä.
Siis jo peruskoulussa hommaa niin hvyät numerot että pääsee opiskelemaan kunnon ammatin.
Asunto tulojen mukaan.
Ja aina kun mahdollista, rahaa jemmatilille ja sieltä otetaan vain äärimmäiessä hädässä.
Välit kavereisin ja sukulaisiin pitää pitää kunnossa, jotta palveluksia ja apua voi saada ja antaa puolin ja toisin.
ja lapsena ei vielä ymmärrä itse.
kuin on se tilanne että 50e tilillä.
Siis jo peruskoulussa hommaa niin hvyät numerot että pääsee opiskelemaan kunnon ammatin.
Asunto tulojen mukaan.
Ja aina kun mahdollista, rahaa jemmatilille ja sieltä otetaan vain äärimmäiessä hädässä.
Välit kavereisin ja sukulaisiin pitää pitää kunnossa, jotta palveluksia ja apua voi saada ja antaa puolin ja toisin.Miten kummassa kaikki hommaa jo peruskoulusta alkaen itselleen hyväpalkkaista uraa, kun sen peruskoulun (ja jatkokoulutusten) tarkoitus on nimenomaan uusintaa yhteiskuntaa, eli tuottaa tarvittava määrä siivoojia, leipureita, maajusseja, kaupan myyjiä, lastenhoitajia, putkimiehiä etc.
Niin arvannet kai kumpia tarvitaan enemmän, diplomi-insinöörejä vai vanhusten hoitajia?Siinä meillä yhteiskuntanero puhuu taloudenpidosta! Mutta kiva jos sulla on asiat hyvin, ole siitä onnellinen...
mutta sitten on elettävä sen mukaan mitä tulot on, eikä haikailla asioita, joita diplomi-insinööriperheissä on.
Ja 17, oletko tosissasi?? Meidän perheessä käydään töissä, mutta vuokra on korkea ja palkka pieni. Yhtä hyvin voisi sanoa että paskaako opiskelijat valittavat, kun asuvat säätiön halvoissa kämpissä ja saavat tukeakin.
Hoitomaksut löytyy yleensä netistä, ja onhan tiedossa kuitenkin että hoitomaksu ylipäätään on tulossa.
Kaikilla ei yksinkertaisesti riitä oppimiskyky tai älyllinen kapasiteetti siihen, tai sitten kotona ei kannusteta opiskelemaan pidempään. Eikä niitä taatusti hyväpalkkaisia töitä tosiaankaan riitä kaikille, ja kuka sitten tekisi ns. perusduunit?
Monella korkeasti koulutetullakin muuten on pienehkö tai keskitasoinen palkka, ja rahat voivat olla tiukoilla jos kohdalle osuu useampia taloudellisia vastoinkäymisiä. Kokemusta on itsellänikin tästä (mm. terveysongelmia, työttömyys).
Kaikilla ei ole neuvovia ja viisaita vanhempia
kuin on se tilanne että 50e tilillä.
Siis jo peruskoulussa hommaa niin hvyät numerot että pääsee opiskelemaan kunnon ammatin.
Asunto tulojen mukaan.
Ja aina kun mahdollista, rahaa jemmatilille ja sieltä otetaan vain äärimmäiessä hädässä.
Välit kavereisin ja sukulaisiin pitää pitää kunnossa, jotta palveluksia ja apua voi saada ja antaa puolin ja toisin.
ja lapsena ei vielä ymmärrä itse.
Eikä kaikista kuulkaa voi tulla lääkäreitä tai diplomi-insinöörejä.
mutta jos nyt tulis edes jotain. Nykyään moni 30v vielä haaluilee tietämättä mikä hänestä tulee isona. Tehdään listten lapsia kun ei muutakaan keksitä.
että ihmisillä tekee joskus tiukkaa. Ei reilun tonnin eläkkeestä kauheasti sivuun laiteta, mutta pikku summia sentään voi välillä yrittää laittaa jemmaan, jotta pystyisi silloin tällöin hankkimaan jotain.
Minua ärsyttää ihmiset, jotka korvaavat sanan "minua" sanalla "mulla".
Vaikka olisi rahaa säästössä sen pahan päivän varalle, niin ei se paljon lohduta jos niitä pahoja päiviä sattuu heti perään useampia.
Meillä tuli heti peräkkäin mm seuraavaa:
*Autonvaihdossa tuli ikäviä yllätyksiä
*Pyykkikone meni rikki
*Lapsi joutui pitkäksi ajaksi sairaalaan ja toinen vanhempi joutui olemaan töistä pois palkatta.
sen takia alunperin ovatkin pienituloisia.
Arjessa saattaa mennä rahaa haaskuun ihan turhan takia kun ei osata tehdä asioita (esim ruokaa) itse jne. Lisäksi alkoholi, tupakka jne ihan turhia kulueriä.
Mulle on ainakin viime aikoina tullut sen verran paljon näitä "pahoja päiviä" että velkarahalla on pitänyt ruveta elämään.
säästössä yllättäviä menoja varten. Ne on juuri niitä kodinkoneiden leviämisiä sun muita menoja, joita ei osaa odottaa.
Toisaalta Suomessa todella on niin pienipalkkaisia aloja, että voi olla melkko vaikea säästää 2 kk palkkaa, elleivät vanhemmat/isovanhemmat avusta.
Sitä en tosin ymmärrä, että takautuvasti tulevat päivähoitomaksut tai muuta tiedossa olevat laskut "yllättävät" ja rahaa ei riitä ruokaan ja muihin pakollisiin menoihin. Silloin kyse on jo huolimattomasta rahankäytöstä.
Moni täysin asiallisesti taloutta pitävä tuttavakin on kertonut vaikeista taloudellisista hetkistä, jolloin oikeasti on ollut vain jokunen kymppi tilillä ruokaan tai sukulaisten avun varassa. Esim. auton hajoaminen kun sitä tarvitsee viipymättä työssä voi olla todella kallis kolaus monelle perheelle.
Tuillakaan ei todellakaan elä niin leveästi että olisi aina varaa ruokaan. Katsokaa kohonneita ruoan ym. hintoja samaan aikaan kun esim. opintotuki ei ole noussut. Aina ei ole tarjolla sitä työtäkään mihin olisi edellytyksiä. tähän yhtälöön kun lisätään sairautta yms. niin kyllä se vain voi olla niin että paraskaan turvaverkko tai pahan päivän rahasto ei estä taloudellista ahdinkoa.
Anteeksi nyt vaan.
Ymmärrän kyllä, että elämä voi heittää ihmisen sellaiseen tilanteeseen, että rahaa ei oikeasti ole kuin muutama euro. Kaikkea yllättävää voi sattua, sen olen omassakin elämässä huomannut, mutta...
Noita "rahanvonkausketjuja" on täälläkin nykyään sen verta taajaan, että mua kanssa ne epäilyttää (ja sitä kautta myös ärsyttää) todella paljon.
Ehkä elämä on tehnyt mustakin liian kyynisen :(