pieni ekaluokkalaiseni aloitti koulun, eikä tunne ketään luokasta. =(

Ja on hyvä että ap:kin on huolissan ja varmasti seurailee tilannetta. Mutta tuli nyt kyllä vähän väärään ketjuun sinänsä, ettei ole mitään syytä maalata mustia pilvieä seinille ENSIMMÄISELLÄ kouluviikolla. Eikä toisellakaan. Me aikuiset murehdimme joskus ihan liikaa asioita.

Ap:lle sanoisin edelleen että seuraile tilannetta. Eikä se, ettei tytölläsi ollut entuudestaan kaveria samalla luokalla tarkoita sitä että häntä seuraavat yhdeksän vuotta kiusattaisiin. Jotain rajaa nyt näihin vastauksiin.

Oma tyttöni aikanaan aloitti ekan luokan. Oli päiväkodissa hyvin sosiaalinen, reipas ja paljon kavereita. Oli eskaristaan ainoa luokallaan, suurin osa muista oli käynyt samassa ryhmässä ja ilmeisesti hyvin ryhmäytyneet siellä. Parhaat kaverit eskarista lähti toiseen kouluun. Tytöllä on synttärit siinä heti kouluvuoden alussa ja kutsuttiin kaikki tytöt synttäreille, mutta... Luokalla oli pari tyttöä, jotka halusi alkaa pomoiksi ja päättivät alkajaisiksi, että meidän tyttö pitää hilata joukon ulkopuolelle. Toisen näistä synttärit oli kohta perään ja hän sitten kutsui kaikki muut tytöt paitsi meidän omille synttäreilleen. Ja siitä alkoi 9 vuoden helvetti...Joka päättyi vasta kun tyttö lähti lukioon riittävän kauas. Opettajat kyllä lupas että koulussa ketään ei jätetä ulkopuolelle, ja että kaverisuhteita edistetään, mutta kukkua kanssa. Tyttöjen kiusaaminen on usein henkistä, pojat sentään näyttää heti nyrkeillä ja opetkin huomaa. Tyttö tuli hyvin toimeen poikien kanssa, mutta tyttökavereita oli vain ne satunnaiset, jotka kävi ko. koulua lukuvuoden tai 2.

Joten kyllä murheeseen on joskus aihetta. Jos olisin tämän tiennyt, niin tyttö olisi vaihtanut koulua viimeistään parin vuoden kuluessa pidemmästä matkasta huolimatta. Kaverit on erityisesti tytöille tärkeitä.

Nyt meillä on taas iloinen ja reipas opiskelijatyttö, jolla on paljon kavereita.

Itse en tuntenut ketään ekalle mennessäni, olin eskarin käynyt ihan toisella puolen kaupunkia ja muut ajat ollut perhepäivähoitajalla.



Silti niitä kavereita löytyi!

Itse en tuntenut ketään ekalle mennessäni, olin eskarin käynyt ihan toisella puolen kaupunkia ja muut ajat ollut perhepäivähoitajalla. Silti niitä kavereita löytyi!

Ehkä vasta vanhempainillassa.

Itsellä työ sellainen, että en voi tyttöä kouluun viedä vaan isä vie. Myös menee ip-kerhoon koulun jälkeen. Eli ei ole mitään mahdollisuuksia tavata muiden tyttöjen vanhempia tai nähdä edes muita tyttöjä. =(

Joo tuo yksi viesti vähän kyllä säikäytti, itse olen kokenut koulukiusaamista myös ja siksi karvat pystyssä ja en halua samaa tytölleni!!



ap

Vien ja haen. Sain jo kahden äidin kännykkänumerot ja meiliosoitteet.

Olemme muutaman vuoden sisällä muuttaneet edes takas monta kertaa:



hitaast tutustuva poika kävi eskarin

päiväkodissa, jossa ei ennestään tuntenut ketään.

Sai kuitenkin parikin kaveria. Yhden hyvän.



Muutimme, ekaluokka alkoi niin, että tunsi vain yhden oppilaan ennestään.

Ihan hyvin tutustui.



2. luokan keväällä muutimme ja uudessa koulussa, luokassa, asuinalueella ei tunnettu ketään. Ennätti kuitenkin tutustua yhteen oppilaaseen, ja me äiditkin tutustuimme toisiimme sen verran, että puh.nrot on vaihdettu ja yhteisiä sääntöjä sovitellaan.



Ja kyseessä on poika, joka tutustuu tosi hitaasti, ja joka ei halua olla isossa poikaporukassa vaan sen yhden kanssa. Ei esim pidä joukkuelajeista, joten ei voi tutustua jalkapallon ja sählyn avulla muihin.

Ehkä vasta vanhempainillassa.

Itsellä työ sellainen, että en voi tyttöä kouluun viedä vaan isä vie. Myös menee ip-kerhoon koulun jälkeen. Eli ei ole mitään mahdollisuuksia tavata muiden tyttöjen vanhempia tai nähdä edes muita tyttöjä. =(

Joo tuo yksi viesti vähän kyllä säikäytti, itse olen kokenut koulukiusaamista myös ja siksi karvat pystyssä ja en halua samaa tytölleni!!

ap

pongata luokkakavereita kaupoissa/pihoilla tai siellä vanhempainillassa. Siellä vain ei tiedä kuka on kenkin äiti/isä.

Lapsi vain rohkeasti kysymään missä toinen asuu ja voiko tulla leikkimään. Tai laitat oma puhelinnumerosi lapselle mukaan että antaa kaverille ja hänen äitinsä sitten soittaa sulle.

jos antaa numeron lapsen mukaan ja siihen pienen viestin? Ja lapsi sitten antaa vaikka parille kaverille tämän? Mitä itse ajattelisit jos saisit viestin vanhemmalta jota et ole nähnyt tai et tunne? Tai edes lasta.



ap

Aamulla tyttöä viedessä ja koulun jälkeen hakiessa olen päässyt juttelemaan muiden vanhempien kanssa. Useampi vanhempi on sopinut lasten koulumatkakaverit ja usea vanhempi taas hakee ainskin alkuun lapsensa iltapäiväkerhosta.



Koulussa lapset tutustuvat ja saavat kavereita. Harvemmin kukaan jää ulkopuolelle. Eli siitä varmaan turha stressata.



Mutta koulun ulkopuolella sitten niitä kuvioita järjestellään. Kaverin kanssa olemista ja kaverin saamista helpottavat jos asuu lähekkäin tai on kaveri ennestään. Myös vanhemmilla on valtaa. Jos on sovittu kaverin kanssa yhteisistä koulumatkoista ja samasta ryhmästä koulussa, sekä vanhemmatkin ovat sopineet säännöt keskenään, niin helposti nämä kaverit ovat keskenään vapaa-aikanakin.



Itse olen sopinut vanhempien kesken ja tytöt vielä jutelleet keskenään koulumatkaseuran mennessä ja tullessa, niinä päivinä kun tulee suoraan koulusta kotiin. Yleensä se kaveriseura illaksi sovitaan siinä kotiintullessa. Sitten iltapäiväkerhopäivinä haen samoihin aikoihin tai ennen kun sieltä haetaan niitä kavereita. Myöhemmin sovin iltapäiväkerhosta lähtöajan ja matkaseuran kavereiden vanhempien kanssa. Onneksi jakoryhmätkin osui hyvin näihin kaverikuvioihin. Lisäksi on sovittu se kaveriseura yhdeksi yksinäiseksi aamuksi.



Tähän mennessä kokemuksesta uskon tietäväni ketkä luokan tytöt tulevat liikkumaan eniten keidenkin kanssa yhdessä. Vahvimmilla ovat ne joilla kaverin kanssa sovitut yhteiset ajat, sekä jotka pääsevät ajoissa että ehtivät sopia kaveriseuran ja äiditkin samalla aaltopituudella. Ne ketkä ovat pidempään iltapäiväkerhossa tai asuvat eri suunnassa luultavasti eivät niin paljoa sitten pyöri muiden kanssa.

en ymmärrä, miksi nuo eskari- ja kouluvalinnat ei mene yhtään yksiin? Kun itse muutettiin uudelle paikkakunnalle, muutettiin just ennen eskarin alkua juuri siksi, että poika tutustuu ekaluokalle tuleviin kavereihinsa etukäteen ja pääsee ryhmään sisälle. Eikö siinä eskarivaiheessa tuo koulun aloitus ole yhtään mielessä? Eikö nimenomaan kannattaisi käydä eskari siellä, mistä ne uuden koulukaveritkin tulee? Täälläpäin asunnon sijainti kyllä aika suoraan kertoo mikä on päiväkoti, eskari ja koulu ja kaverit on samat jokaisessa. Tietty jossain pääkaupunkiseudulla voi olla eri, kun vanhemmat valikoi kouluja niiden erityissisältöjen ja painotusten mukaan ja tenavat voi kulkea kouluun kaupungin toiselle puolelle, vaikka ihan vieressä olisi se "oma" alakoulu. Vai ootteko sit ehkä muuttaneet just ennen ekaluokan alkua?



Kerro opettajalle tuosta asiasta ja pyydä vähän ohjaamaan kivaan porukkaan, esim. ryhmätöissä, parityöskentelyssä ym. Voit opettajan kautta kysyä yhteystietoja (ope tietysti kysyy, haluaako nämä vanhemmat antaa esim. kännykkänumeronsa) ja pyytää kivalta tuntuvia ja mielellään lähellä asuvia tyttöjä teille leikkimään (siksi lähellä asuvia, että heistä tulee seuraa sitten koulumatkoille ja illallakin löytyy kavereita). Kyllä se siitä suttaantuu, älä huoli!

jos antaa numeron lapsen mukaan ja siihen pienen viestin? Ja lapsi sitten antaa vaikka parille kaverille tämän? Mitä itse ajattelisit jos saisit viestin vanhemmalta jota et ole nähnyt tai et tunne? Tai edes lasta.

ap

rohkasti vain viesti ja numero lapsen mukaan. Siitä se lähtee. Itsekin olen antanut tarhassa käyntikorttini yhdelle tytölle, koska en vanhempia nähnyt koskaan kun kuljettiin eri aikaan.

Aamulla tyttöä viedessä ja koulun jälkeen hakiessa olen päässyt juttelemaan muiden vanhempien kanssa. Useampi vanhempi on sopinut lasten koulumatkakaverit ja usea vanhempi taas hakee ainskin alkuun lapsensa iltapäiväkerhosta. Koulussa lapset tutustuvat ja saavat kavereita. Harvemmin kukaan jää ulkopuolelle. Eli siitä varmaan turha stressata. Mutta koulun ulkopuolella sitten niitä kuvioita järjestellään. Kaverin kanssa olemista ja kaverin saamista helpottavat jos asuu lähekkäin tai on kaveri ennestään. Myös vanhemmilla on valtaa. Jos on sovittu kaverin kanssa yhteisistä koulumatkoista ja samasta ryhmästä koulussa, sekä vanhemmatkin ovat sopineet säännöt keskenään, niin helposti nämä kaverit ovat keskenään vapaa-aikanakin. Itse olen sopinut vanhempien kesken ja tytöt vielä jutelleet keskenään koulumatkaseuran mennessä ja tullessa, niinä päivinä kun tulee suoraan koulusta kotiin. Yleensä se kaveriseura illaksi sovitaan siinä kotiintullessa. Sitten iltapäiväkerhopäivinä haen samoihin aikoihin tai ennen kun sieltä haetaan niitä kavereita. Myöhemmin sovin iltapäiväkerhosta lähtöajan ja matkaseuran kavereiden vanhempien kanssa. Onneksi jakoryhmätkin osui hyvin näihin kaverikuvioihin. Lisäksi on sovittu se kaveriseura yhdeksi yksinäiseksi aamuksi. Tähän mennessä kokemuksesta uskon tietäväni ketkä luokan tytöt tulevat liikkumaan eniten keidenkin kanssa yhdessä. Vahvimmilla ovat ne joilla kaverin kanssa sovitut yhteiset ajat, sekä jotka pääsevät ajoissa että ehtivät sopia kaveriseuran ja äiditkin samalla aaltopituudella. Ne ketkä ovat pidempään iltapäiväkerhossa tai asuvat eri suunnassa luultavasti eivät niin paljoa sitten pyöri muiden kanssa.

Me asutaan eri suunnassa kuin muut kaverit. En tiedä miten tämän ratkaisisi ettei tyttö jää ulkopuolelle kuvioista?

Tytöllä ollut kyllä eri kaverit eskarin jälkeenkin. Nämä hiukan nuorempia.

ap

jos antaa numeron lapsen mukaan ja siihen pienen viestin? Ja lapsi sitten antaa vaikka parille kaverille tämän? Mitä itse ajattelisit jos saisit viestin vanhemmalta jota et ole nähnyt tai et tunne? Tai edes lasta.

ap

Aiemminkin jo kommentoin tähän ketjuun. Meillä oli päiväkodissa aika yleistäkin, että naulakossa odotti kutsu jonkun luokse kyläilemään. En siis pidä sitä mitenkään outona. Jos meidän lapselle tuli kutsu kyläilemaan enkä oikein tuntenyt vanhempia niin vein lapsen ja siinä samalla juttelin vanhempien kanssa että näin onko kaikki ok. Jos joku toi meille "uutta" lasta niin tarjosin kahvit, koska ajattelin että vanhemmat haluavat nähdä minne lapsensa jättävät.

Ota nyt nämä pari viikkoa ihan rauhassa. Ja tytön kanssa kun liikut ja näette jonkun tutun, niin vanhemmille vain puhumaan josko tytöt voisivat kyläillä.

Kirjoitit tuossa aikasemmin että sinulla itselläsi on huonoja kokemuksia koulusta, älä anna niiden vaikuttaa tyttösi kokemuksiin, etukäteen ei kannata liikaa murehtia. Koulu ja kaverisuhteet menee pääsääntöisesti hyvin ja tiettyyn rajaan asti pienet kinastelutkin kuuluu lasten elämään.

Onnittelut ekaluokkalaiselle koulun aloituksesta - ja tsemppiä äidille :)

lasten kautta ei noita vierailu- ym. juttuja oikein voi hoitaa. Lapset kun kutsuu toisiaan ja sopii kyläilyjä ym. tietämättä mitään oman perheen aikatauluista, etäisyyksistä ym. ja turhaan vain menee solmuun asiat. Kannattaa onkia/pyytää vanhemman yhteystiedot ja sopia aikuisten kesken asiasta, myös esim. nuo yhdessä kuljettavat koulumatkat ym.

Meillä poika joutui kouluun, jossa ei aluksi tuntenut ketään JA ei osannut vielä lukea, vaikka melkein kaikki muut osasivat.



Kaksi ensimmäistä kuukautta olivat vaikeita, kun kaikki energia kului verkostojen luomiseen ja opiskeluun ei sitten viitsinyt panostaa. Itsetunto kärsi jne.



Opettaja oli myös varsin lepsu ja siksi luokassakaan ei oikein sujunut.



Mutta parin kuukauden päästä sai kavereita ja sitten vielä tukea kouluavustajalta, kotona ja erityisopettajalta.



Ensimmäinen vuosi oli kaikkiaan tosi takkuinen, mutta sen jälkeen on sujunut ja tänään poika aloitti neljännen luokan.



Opettajalla on suuri rooli, mutta ensimmäisessä vanhempainillassa kannattaa ehdottaa, että kerätään vapaaehtoinen lista oppilaiden vanhempien osoitteista ja puhelinnumeroista...sieltä niitä kavereita alkaa sitten löytymään.



Yleensä se ensimmäinen vanhempainilta on aika pian koulun alettua.

aluetta, joista voi joutua kolmeen eri kouluun, ja jaossa ei ole mitään säännönmukaisuutta. Koska tarhoissa on vähän paikkoja niin lapset joutuvat sinne missä on tilaa eikä siinä voi katsoa mihin kouluun mennään. Ja tarhat sijaitsevat monesti aivan erilailla kuin koulut.



Lapsen koululuokalla on ainakin neljästä eri tarhasta oppilaita. Ja harmailla alueilla lapsi voi joutua toiseen kouluun kuin naapurin lapsi. Näin on lapsen luokalla.

jos antaa numeron lapsen mukaan ja siihen pienen viestin? Ja lapsi sitten antaa vaikka parille kaverille tämän? Mitä itse ajattelisit jos saisit viestin vanhemmalta jota et ole nähnyt tai et tunne? Tai edes lasta.

ap

Meillä lapsi sopii itse kenen kaverin kanssa on vapaa-aikana, ei vanhemmat. Tottakai lapsi kysyy luvan meiltä vanhemmilta ja tuntemattoman lapsen luo en päästä. Ekoina kertoina veisin lapsen ja esittäytyisin vanhemmille ja juttelisin lapsista. Meille tuntematonkin lapsi saa tulla, jolloin mielellään vanhempi saisi tulla tuomaan tai hakemaan. Mutta jos vanhempi itse ei tulisi, niin olisi lappu tyhjääkin parempi.

Pääsääntöisesti lapsellamme on jo kaveripiiri eikä tarvetta laajentaa vapaa-aikana sitä puolituttujen lasten kanssa. Eri asia jos on koulussa tutustunut ja tulee tosi hyvin toimeen ja haluaisi olla saman lapsen kanssa vapaa-aikankin. Tällöinkään en järjestä lapsen menoja, mutta voin varmistaa lasten sopimiset.

jossa ei ole ketään omalta luokalta, mutta on kuitenkin tarhasta tuttuja lapsia muutama. Lisäksi tapaa yhdnen aineen taikia toisella koululla käydessään vanhoja tarhatuttuja.

SItä niittää mitä kylvää, ja paha saa aina palkkansa.

Aamulla tyttöä viedessä ja koulun jälkeen hakiessa olen päässyt juttelemaan muiden vanhempien kanssa. Useampi vanhempi on sopinut lasten koulumatkakaverit ja usea vanhempi taas hakee ainskin alkuun lapsensa iltapäiväkerhosta. Koulussa lapset tutustuvat ja saavat kavereita. Harvemmin kukaan jää ulkopuolelle. Eli siitä varmaan turha stressata. Mutta koulun ulkopuolella sitten niitä kuvioita järjestellään. Kaverin kanssa olemista ja kaverin saamista helpottavat jos asuu lähekkäin tai on kaveri ennestään. Myös vanhemmilla on valtaa. Jos on sovittu kaverin kanssa yhteisistä koulumatkoista ja samasta ryhmästä koulussa, sekä vanhemmatkin ovat sopineet säännöt keskenään, niin helposti nämä kaverit ovat keskenään vapaa-aikanakin. Itse olen sopinut vanhempien kesken ja tytöt vielä jutelleet keskenään koulumatkaseuran mennessä ja tullessa, niinä päivinä kun tulee suoraan koulusta kotiin. Yleensä se kaveriseura illaksi sovitaan siinä kotiintullessa. Sitten iltapäiväkerhopäivinä haen samoihin aikoihin tai ennen kun sieltä haetaan niitä kavereita. Myöhemmin sovin iltapäiväkerhosta lähtöajan ja matkaseuran kavereiden vanhempien kanssa. Onneksi jakoryhmätkin osui hyvin näihin kaverikuvioihin. Lisäksi on sovittu se kaveriseura yhdeksi yksinäiseksi aamuksi. Tähän mennessä kokemuksesta uskon tietäväni ketkä luokan tytöt tulevat liikkumaan eniten keidenkin kanssa yhdessä. Vahvimmilla ovat ne joilla kaverin kanssa sovitut yhteiset ajat, sekä jotka pääsevät ajoissa että ehtivät sopia kaveriseuran ja äiditkin samalla aaltopituudella. Ne ketkä ovat pidempään iltapäiväkerhossa tai asuvat eri suunnassa luultavasti eivät niin paljoa sitten pyöri muiden kanssa.

Me asutaan eri suunnassa kuin muut kaverit. En tiedä miten tämän ratkaisisi ettei tyttö jää ulkopuolelle kuvioista?

Tytöllä ollut kyllä eri kaverit eskarin jälkeenkin. Nämä hiukan nuorempia.

ap

Jos kaveri on pidempään iltapäiväkerhossa, niin voit sopia että voisit joskus hakea tämänkin samslla iltapäiväkerhosta ja ottaa teille leikkimään. Luulisi että vanhemmat olisi mielissään.