Ostolakossa muuttunut
En voi olla ainoa, jota ärysttää. Virve hehkuttaa jatkuvasti omaa erinomaisuuttaan ja ahkeruuttaan sekä jaksaa muistuttaa opintojensa vaikeudesta ja Lontoossaa saamaansa opetuksen korkeasta tasosta. Kehujen aiheeksi kelpaavat myös (videon perusteella hyvin keskinkertainen) kielitaito, ruotsalainen poikaystävä, Tukholman-asunto... Postauksista paistaa läpi se, että Virve pitää itseään huippuälykkäänä ja kuvittelee olevansa jo asiantuntija niin kosmetiikan kemiassa, lainsäädännössä ja markkinoinnissakin. Mitäs ne opinnot ovat kestäneet, reilun vuodenko? Varsinaista kemian asiantuntijuutta, kun lukion ykköskurssin asioitakin piti tankata kuukausikaupalla. Eivät ne banaanidieettikoulutehtävätkään varsinaisesti saa vakuuttuneeksi.
Ikävä sitä Virveä, jonka blogin pääpaino oli oman ylivertaisuuden korostamisen sijaan kosmetiikkatuotteiden arvioinnissa.
Kommentit (7418)
Virve ei ollut aiemmin tajunnut, että väsymys ei ole aina sitä väsymystä, joka lähtee nukkumalla. Virve on siis nyt tajunnut, että unisuus lähtee nukkumalla, mutta uupunut voi olla, vaikka nukkuisi. Ja tästä hän haluaa ihmisiä muistuttaa, koska ihmiset eivät monesti ymmärrä unisuuden ja toisenlaisen väsymyksen, uupuneisuuden. eroa.
Ihanko totta ihmiset eivät tajua moista eroa? Tässähän saa tuntea itsensä ihan poikkeusihmiseksi, kun olen aina hahmottanut näiden kahden eron. Itse asiassa tulee aika monesti Virven juttuja lukiessa sellainen olo, että "nyt vastako Virve hoksaa tällaisenkin asian "! Ja sitten hän kirjoittaa asiasta, ikään kuin olisi aiheen asiantuntija ja ainoa ihminen, joka on moisen asian tajunnut 😂 Esimerkkinä tulee mieleen se, kun Virve oli lukenut sen kirjan, jossa ihmiset luokiteltiin eri väreihin ja Virve tajusi sen myötä, että ihmiset ajattelevat asioista eri tavalla. Ihanko totta?!
Voi surku, että Virve on noin uupunut ja alamaissa. Toivottavasti läheiset ovat kartalla Virven tilanteesta ja kannustavat hakeutumaan avun piiriin. Pelkällä minitalon rauhaan vetäytymisellä ja selfhelp-kirjojen kuuntelusta saaduilla vaihtuvilla oivalluksilla tuosta ei nimittäin toivuta.
Vierailija kirjoitti:
Virve ei ollut aiemmin tajunnut, että väsymys ei ole aina sitä väsymystä, joka lähtee nukkumalla. Virve on siis nyt tajunnut, että unisuus lähtee nukkumalla, mutta uupunut voi olla, vaikka nukkuisi. Ja tästä hän haluaa ihmisiä muistuttaa, koska ihmiset eivät monesti ymmärrä unisuuden ja toisenlaisen väsymyksen, uupuneisuuden. eroa.
Ihanko totta ihmiset eivät tajua moista eroa? Tässähän saa tuntea itsensä ihan poikkeusihmiseksi, kun olen aina hahmottanut näiden kahden eron. Itse asiassa tulee aika monesti Virven juttuja lukiessa sellainen olo, että "nyt vastako Virve hoksaa tällaisenkin asian "! Ja sitten hän kirjoittaa asiasta, ikään kuin olisi aiheen asiantuntija ja ainoa ihminen, joka on moisen asian tajunnut 😂 Esimerkkinä tulee mieleen se, kun Virve oli lukenut sen kirjan, jossa ihmiset luokiteltiin eri väreihin ja Virve tajusi sen myötä, että ihmiset ajattelevat asioista eri tavalla. Ihanko totta?!
Nuo oivallukset ovat tosiaan aika ihmeellisiä, yhdistettynä siihen minäkeskeisyyteen. Siis VIRVE on se, joka voi paremmin kun saa nukkua silloin ja niin paljon kuin haluaa. Jotenkin vielä uupuu se oivallus, että noin se on ihan kaikilla muillakin, mutta muiden pitää vaan sopeutua siihen että sairaalan aamuvuoro alkaa seiskalta.
Vierailija kirjoitti:
Voi surku, että Virve on noin uupunut ja alamaissa. Toivottavasti läheiset ovat kartalla Virven tilanteesta ja kannustavat hakeutumaan avun piiriin. Pelkällä minitalon rauhaan vetäytymisellä ja selfhelp-kirjojen kuuntelusta saaduilla vaihtuvilla oivalluksilla tuosta ei nimittäin toivuta.
Vielä alkukesästähän julisti, että hänen mielestään uupumuksen ja masennuksen ero on se, että uupumus lähtee lepäämällä, toisin kuin masennuksessa se ei riitä pelkästään. Ei näytä kuitenkaan lepo auttavan. Kertoo kuinka puoliso oli työprojektin jälkeen saanut kyydin kotiin ja kyydin tarjonneet olivat olleet kiinnostuneita minitalon näkemisestä. Olivat joutuneet tyytymään pihalla oleiluun, kun Virve oli piilotellut sängyssä eikä kyennyt tapaamaan ketään. Puoliso oli valehdellut, että Virvellä on etäpalaveri käynnissä.
Jälkiviisaus on aina parasta viisautta, mutta ehkä Virvelle olisi sittenkin tehnyt hyvää pysyminen työajoiltaan rajatuissa ja vaatimustasoltaan pari pykälää kevyemmissä töissä. Laivan taxfreen kempparimyyjänä Virve sai tehdä pitkää päivää merillä ollessaan ja vastapainoksi oli sitten pitkät vapaat maissa. Siihen aikaan Virve vaikutti elämäänsä tyytyväiseltä ja hyväntuuliselta kosmetiikkahörhöltä. Nämä introverttiys- ja minimalismimonologit tulivat mukaan kuvioon vasta maajohtajuuden, nykyisen parisuhteen ja Ruotsiin asettumisen myötä.
Minusta tietty minäkeskeisyys ei välttämättä ole ollenkaan huono juttu. Olen aamu-uninen introvertti, joka tarvitsee paljon lepoa ja paljon omaa aikaa. Otin tämän huomioon ammatinvalintavaiheessa ja nykyään olen yksinyrittäjä, joka tekee töitä itselleen sopivina aikoina ja kommunikoi asiakkaiden kanssa vain sähköpostitse. En näe mitään järkeä tunkea itseni johonkin yhteiskunnan muottiin, kun voin saada elämäni sujumaan paljon mukavamminkin. Tällä tavalla pystyn elättämään itseni ja voimaan hyvin, ja voimaa jää töiden lisäksi myös läheisilleni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi surku, että Virve on noin uupunut ja alamaissa. Toivottavasti läheiset ovat kartalla Virven tilanteesta ja kannustavat hakeutumaan avun piiriin. Pelkällä minitalon rauhaan vetäytymisellä ja selfhelp-kirjojen kuuntelusta saaduilla vaihtuvilla oivalluksilla tuosta ei nimittäin toivuta.
Vielä alkukesästähän julisti, että hänen mielestään uupumuksen ja masennuksen ero on se, että uupumus lähtee lepäämällä, toisin kuin masennuksessa se ei riitä pelkästään. Ei näytä kuitenkaan lepo auttavan. Kertoo kuinka puoliso oli työprojektin jälkeen saanut kyydin kotiin ja kyydin tarjonneet olivat olleet kiinnostuneita minitalon näkemisestä. Olivat joutuneet tyytymään pihalla oleiluun, kun Virve oli piilotellut sängyssä eikä kyennyt tapaamaan ketään. Puoliso oli valehdellut, että Virvellä on etäpalaveri käynnissä.
Niin, hoitaako oiretta vai syytä? Lepäily on vaan sitä oireen hoitamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi surku, että Virve on noin uupunut ja alamaissa. Toivottavasti läheiset ovat kartalla Virven tilanteesta ja kannustavat hakeutumaan avun piiriin. Pelkällä minitalon rauhaan vetäytymisellä ja selfhelp-kirjojen kuuntelusta saaduilla vaihtuvilla oivalluksilla tuosta ei nimittäin toivuta.
Vielä alkukesästähän julisti, että hänen mielestään uupumuksen ja masennuksen ero on se, että uupumus lähtee lepäämällä, toisin kuin masennuksessa se ei riitä pelkästään. Ei näytä kuitenkaan lepo auttavan. Kertoo kuinka puoliso oli työprojektin jälkeen saanut kyydin kotiin ja kyydin tarjonneet olivat olleet kiinnostuneita minitalon näkemisestä. Olivat joutuneet tyytymään pihalla oleiluun, kun Virve oli piilotellut sängyssä eikä kyennyt tapaamaan ketään. Puoliso oli valehdellut, että Virvellä on etäpalaveri käynnissä.
Toivottavasti joku kannustaa Virveä nyt ottamaan vastaan tällaiset elämän tarjoamat haasteet kuten yllätysvieraat. Nykyinen käytös eli kaiken vähänkään pelottavan välttely ei mitenkään edistä toipumista. Mikä olisi ollut pahinta, mitä olisi voinut tapahtua, jos vieraat olisivat tulleet taloon sisään? Virve olisi voinut ruveta itkemään, mutta olisiko se nyt ollut maailman loppu? Todennäköisempää olisi kenties, että Virve olisi vähän piristynyt jutellessaan ihmisten kanssa.
Mua on kyllä mietityttänyt, onko Virve ihan rehellinen puhuessaan ihmisten ja kivojen tekemisten aiheuttamasta uupumuksesta. Onkohan taustalla kuitenkin se, että Virve jälkeenpäin miettii omia "virheitään", jotka on tehnyt tilaisuuksissa? Perfektionistin uupumukseen yleensä liittyy se, että itseään ruoskitaan jopa vääristä sanavalinnoista tai reiteistä. Tästä Virve ei ole kuitenkaan pukahtanutkaan, lieneekö syynä kuitenkin häpeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi surku, että Virve on noin uupunut ja alamaissa. Toivottavasti läheiset ovat kartalla Virven tilanteesta ja kannustavat hakeutumaan avun piiriin. Pelkällä minitalon rauhaan vetäytymisellä ja selfhelp-kirjojen kuuntelusta saaduilla vaihtuvilla oivalluksilla tuosta ei nimittäin toivuta.
Vielä alkukesästähän julisti, että hänen mielestään uupumuksen ja masennuksen ero on se, että uupumus lähtee lepäämällä, toisin kuin masennuksessa se ei riitä pelkästään. Ei näytä kuitenkaan lepo auttavan. Kertoo kuinka puoliso oli työprojektin jälkeen saanut kyydin kotiin ja kyydin tarjonneet olivat olleet kiinnostuneita minitalon näkemisestä. Olivat joutuneet tyytymään pihalla oleiluun, kun Virve oli piilotellut sängyssä eikä kyennyt tapaamaan ketään. Puoliso oli valehdellut, että Virvellä on etäpalaveri käynnissä.
Toivottavasti joku kannustaa Virveä nyt ottamaan vastaan tällaiset elämän tarjoamat haasteet kuten yllätysvieraat. Nykyinen käytös eli kaiken vähänkään pelottavan välttely ei mitenkään edistä toipumista. Mikä olisi ollut pahinta, mitä olisi voinut tapahtua, jos vieraat olisivat tulleet taloon sisään? Virve olisi voinut ruveta itkemään, mutta olisiko se nyt ollut maailman loppu? Todennäköisempää olisi kenties, että Virve olisi vähän piristynyt jutellessaan ihmisten kanssa.
Mua on kyllä mietityttänyt, onko Virve ihan rehellinen puhuessaan ihmisten ja kivojen tekemisten aiheuttamasta uupumuksesta. Onkohan taustalla kuitenkin se, että Virve jälkeenpäin miettii omia "virheitään", jotka on tehnyt tilaisuuksissa? Perfektionistin uupumukseen yleensä liittyy se, että itseään ruoskitaan jopa vääristä sanavalinnoista tai reiteistä. Tästä Virve ei ole kuitenkaan pukahtanutkaan, lieneekö syynä kuitenkin häpeä.
Niinpä. Koska jokinhan se on syynä sille, että esimerkiksi ihmisten näkeminen aiheuttaa ison uupumuksen. Ei se ole se fyysinen toimiminen, joka aiheuttaa väsymyksen. Eikä tuollainen sosiaalisista tilanteista uupuminen ole normaalia, vaikka olisi kuinka introvertti.
Aika kauheata olla vaikuttaja (kyseenalaistan kyllä tätä nimikettä), jonka tulot muodostuvat seuraajien ja ulostulojen perusteella. Silloin tulee ulos sellaistenkin asioiden kanssa, jotka olisi ehkä parempi hoitaa yksityisesti.
Aina olisi parempi, kun vaikuttajuuden ydin olisi jokin tarkemmin rajattu aihepiiri, kuten esimerkiksi kosmetiikka. Aika harvoilla ammattitaito riittää näissä kuvioissa. Esimerkkejä ei-niin-onnistuneesta vaikuttamisesta on paljon: koko oma elämä revitellään esille vailla päätä ja häntää tai otetaan jokin besserwisserin katsantokanta ja jaellaan ohjeita vailla itsekritiikkiä. Taitoa vaatii kertoa mutta olla kertomatta liikaa.
Mulla tuli mieleen että hakeeko Virve kirjadiiliä, haluaisiko hän kirjoittaa oman self-help kirjan uupumuksesta? Vähän siihen suuntaan vaikuttaa ainakin kirjojen kova kuluttaminen, vihjailu halusta olla kirjoittaja ja oman tilan analysointi.
Mutta melko huolestuttavalta kuulostaa kyllä tuo että ei voinut miehen työkavereita pyytää sisälle, yksin itki vaan pimeässä. Tunnistan itseni tuosta kun oli pahasti masentunut. Toivottavasti hän ymmärtäisi mennä terapiaan, kunhan vain jotain keskusteluapua saisi niin varmasti auttaisi, ei ole pakko edes olla mikään uupumus-expertti. Eikö hän sanonutkin että pelkästään jonkin kuraattorin kanssa juttelu auttoi?!
Itsekin yhdistin tuon masennukseen, kun silloin kaikki pienikin tuntuu aivan ylitsepääsemättömän raskaalta.
Toivottavasti hän hakee apua, oli ainakin eilen niin väsynyt uupumukseen ja kotona makaamisen että jospa hän päätyisi kokeilemaan terapiaa.
Vierailija kirjoitti:
Mulla tuli mieleen että hakeeko Virve kirjadiiliä, haluaisiko hän kirjoittaa oman self-help kirjan uupumuksesta? Vähän siihen suuntaan vaikuttaa ainakin kirjojen kova kuluttaminen, vihjailu halusta olla kirjoittaja ja oman tilan analysointi.
Mutta melko huolestuttavalta kuulostaa kyllä tuo että ei voinut miehen työkavereita pyytää sisälle, yksin itki vaan pimeässä. Tunnistan itseni tuosta kun oli pahasti masentunut. Toivottavasti hän ymmärtäisi mennä terapiaan, kunhan vain jotain keskusteluapua saisi niin varmasti auttaisi, ei ole pakko edes olla mikään uupumus-expertti. Eikö hän sanonutkin että pelkästään jonkin kuraattorin kanssa juttelu auttoi?!
Haave kirjan kirjoittamisesta aiheesta vilahti mielestäni niissä pitkissä storyissä, kun oli saanut ajatuksen elämäntehtävästään kirjoittajana.
Sen lisäksi että Virve tekee kukkaruukut spreijaamalla jonkun sopivan astian spraymaalilla, viherkasvit ovat tyyliä Lidlin kahden euron hävikkilaatikosta henkitoreissaan oleva yrttipuska istutettuna. 😂 Ilman ”viherkasveja” olisi vielä edullisempaa, mutta sisustus kuitenkin vaatii viherkasveja. Edullisen sisustuselementin Virve on toki saanut kirjaston lainakirjoista, mutta vaivaa tuottaa niitäkin kannella joka viikko lastenpyörällä edestakaisin.
Oli kuitenkin nyt investoitu uuteen yrttiruukkuun viherkasviksi (varmasti toista euroa maksanutkin) ja toinen uusin ostos on uupumustaulu(!).
Lisäksi erittäin yksityiskohtaista selostusta itsen kanssa tehdyistä sopimuksista siitä, montako lainakirjaa täytyy tällä viikolla palauttaa ja montako saa lainata ja miten näistä sopimuksista on nyt livetty. Rentoa elämän hidastamista joo…
Virve syö kuitenkin yhä rautatabletteja! Ja koska Virve on lukenut, että rauta imeytyy parhaiten C-vitamiinin kanssa, ottaa samalla C-vitamiinia. Ei siis tietenkään voi syödä vaikka yhtä tarjouskorin hedelmää samaan aikaan, vaan C-vitamiini täytyy ottaa C-vitamiiniporetablettina. Kokonainen poretabletti olisi tietenkin liikaa, joten kolmannes tai neljännes (tai viidennes tai kuudennes jos ihan rehellisiä ollaan?) on käytössä oleva menetelmä.
Virve laittoi kuvan porejuomastaan: alle 3 cm kerros haaleankeltaista nestettä juomalasin pohjalla. Ainakin mun joskus käyttämistäni Berocoista tuli yhdestä tabletista täysi lasillinen vahvankeltaista, keltaisen Jaffaa näköistä juomaa.
Jotenkin tuntuu että Virve ei osaa/uskalla tehdä mitään päätöksiä elämänsä suhteen hakematta vahvistusta jostain self help -kirjasta ja parantuvansa uupumuksesta kun vain tarpeeksi lukee. Uskooko kaiken kirjoitetun ajattelematta asiaa kriittisesti? Jotenkin vaan välittyy kuva että mitä enemmän lukee ja miettii asioita sitä syvemmälle hän uppoaa ja jää koukkuun ”tiedon” ahmintaaan, mikä ei välttämättä auta häntä ollenkaan. Jokin ihan uusi fyysinen aktiviteetti piristäisi varmasti henkisestä uupumisesta kärsivää Virveä, fokus olisi välillä jossain muualla kuin omien tuntemusten tarkkailussa.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin tuntuu että Virve ei osaa/uskalla tehdä mitään päätöksiä elämänsä suhteen hakematta vahvistusta jostain self help -kirjasta ja parantuvansa uupumuksesta kun vain tarpeeksi lukee. Uskooko kaiken kirjoitetun ajattelematta asiaa kriittisesti? Jotenkin vaan välittyy kuva että mitä enemmän lukee ja miettii asioita sitä syvemmälle hän uppoaa ja jää koukkuun ”tiedon” ahmintaaan, mikä ei välttämättä auta häntä ollenkaan. Jokin ihan uusi fyysinen aktiviteetti piristäisi varmasti henkisestä uupumisesta kärsivää Virveä, fokus olisi välillä jossain muualla kuin omien tuntemusten tarkkailussa.
Minusta tuntuu, että puoli vuotta sitten luetut jutut on jo unohdettu. Tärkeää on saada aina uusia kokemuksia ja oivalluksia, siis joku tunnekokemus tylsyyden keskelle. Oleellista ei ole olla minimalisti tai minitaloilija, vaan saada hyödynnettyä niistä mahdollisimman paljon tunnekokemusta ja somenäkyvyyttä ja -materiaalia.
Minä itse epäilen että kaikki tuo kriiseily mitä hän kokee, masennus, rahan säästäminen jne johtuu hänen sairastumisestaan jota hän ei kykene käsittelemään. Hän kertoi joskus instastoorissa että hänellä on joku vakava sairaus. En muista mikä se oli mutta hän sanoi että se todennäköisesti johtaa tulevaisuudessa dialyysihoitoihin. Eli hän säästää rahaa siihen kun hän ei enää kykene tekemään töitä tuon sairauden vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi surku, että Virve on noin uupunut ja alamaissa. Toivottavasti läheiset ovat kartalla Virven tilanteesta ja kannustavat hakeutumaan avun piiriin. Pelkällä minitalon rauhaan vetäytymisellä ja selfhelp-kirjojen kuuntelusta saaduilla vaihtuvilla oivalluksilla tuosta ei nimittäin toivuta.
Vielä alkukesästähän julisti, että hänen mielestään uupumuksen ja masennuksen ero on se, että uupumus lähtee lepäämällä, toisin kuin masennuksessa se ei riitä pelkästään. Ei näytä kuitenkaan lepo auttavan. Kertoo kuinka puoliso oli työprojektin jälkeen saanut kyydin kotiin ja kyydin tarjonneet olivat olleet kiinnostuneita minitalon näkemisestä. Olivat joutuneet tyytymään pihalla oleiluun, kun Virve oli piilotellut sängyssä eikä kyennyt tapaamaan ketään. Puoliso oli valehdellut, että Virvellä on etäpalaveri käynnissä.
Toivottavasti joku kannustaa Virveä nyt ottamaan vastaan tällaiset elämän tarjoamat haasteet kuten yllätysvieraat. Nykyinen käytös eli kaiken vähänkään pelottavan välttely ei mitenkään edistä toipumista. Mikä olisi ollut pahinta, mitä olisi voinut tapahtua, jos vieraat olisivat tulleet taloon sisään? Virve olisi voinut ruveta itkemään, mutta olisiko se nyt ollut maailman loppu? Todennäköisempää olisi kenties, että Virve olisi vähän piristynyt jutellessaan ihmisten kanssa.
Mua on kyllä mietityttänyt, onko Virve ihan rehellinen puhuessaan ihmisten ja kivojen tekemisten aiheuttamasta uupumuksesta. Onkohan taustalla kuitenkin se, että Virve jälkeenpäin miettii omia "virheitään", jotka on tehnyt tilaisuuksissa? Perfektionistin uupumukseen yleensä liittyy se, että itseään ruoskitaan jopa vääristä sanavalinnoista tai reiteistä. Tästä Virve ei ole kuitenkaan pukahtanutkaan, lieneekö syynä kuitenkin häpeä.
Niinpä. Koska jokinhan se on syynä sille, että esimerkiksi ihmisten näkeminen aiheuttaa ison uupumuksen. Ei se ole se fyysinen toimiminen, joka aiheuttaa väsymyksen. Eikä tuollainen sosiaalisista tilanteista uupuminen ole normaalia, vaikka olisi kuinka introvertti.
On normaalia. Olen introvertti ja väsyn rakkaidenkin ystävien tapaamisesta todella paljon ja suunnittelen ajankäyttöni sen vuoksi todella tarkasti.
Niin, ennenhän ihmisten valve-uni-rytmiä määritti pitkälti valon ja pimeän vaihtelu. Herätyskelloa ei tarvittu. Ei siinä paljon taidettu elää sen ajatuksen mukaan, onko aamu- vai iltaihminen.
Vähän kyllä ihmettelin tuota yhden ainoan sovitun menon tapaamista. Ja joo, itsekin olen ollut todella uupuneena sairauslomalla, mutta hoidin ne harvat sovitut tapaamiset, esim. terapiakäynnit, vaikka olisi kuinka uuvuttanut. Kun käsitykseni mukaan uupumus ei parane vain lepäämällä ja olemalla kotona.
Vähän säälittää tuo, miten kova tarve Virvellä on avautua yksityisasioista somesssa. Eikö hänellä tosiaan ole ystäviä, joille puhua näistä asioista? Eikö mieskään kuuntele? Terapeutti tulisi todella tarpeeseen. Moni asia on sellainen, jota olisi hyvä pohtia terapeutin kanssa. Voisi saada terapeutilta uusia näkökulmia.
Virve näyttää kuluttavan todella paljon aikaa ruudun ääreltä. Aina, kun tulee jokin "merkittävämpi" ajatus mieleen, hän raportoi sen instaan. Joku täällä väläytteli somepaastoa ja se voisi ollakin hyvä juttu.