Ostolakossa muuttunut
En voi olla ainoa, jota ärysttää. Virve hehkuttaa jatkuvasti omaa erinomaisuuttaan ja ahkeruuttaan sekä jaksaa muistuttaa opintojensa vaikeudesta ja Lontoossaa saamaansa opetuksen korkeasta tasosta. Kehujen aiheeksi kelpaavat myös (videon perusteella hyvin keskinkertainen) kielitaito, ruotsalainen poikaystävä, Tukholman-asunto... Postauksista paistaa läpi se, että Virve pitää itseään huippuälykkäänä ja kuvittelee olevansa jo asiantuntija niin kosmetiikan kemiassa, lainsäädännössä ja markkinoinnissakin. Mitäs ne opinnot ovat kestäneet, reilun vuodenko? Varsinaista kemian asiantuntijuutta, kun lukion ykköskurssin asioitakin piti tankata kuukausikaupalla. Eivät ne banaanidieettikoulutehtävätkään varsinaisesti saa vakuuttuneeksi.
Ikävä sitä Virveä, jonka blogin pääpaino oli oman ylivertaisuuden korostamisen sijaan kosmetiikkatuotteiden arvioinnissa.
Kommentit (7852)
Ehkä se idea hänellä tuossa just on että EI ole mitään missiota. Että on vaan. Jos kerta on burn outin kokenut työelämässä. Vaikeahan sitä on ymmärtää jos itse arvostaa kovasti työelämää ja saavutuksia. Ja vaikka Virve tekisi mitä, ette te niitä hänen säästöjänsä saisi. Kateus on ihan turhaa.
Vierailija kirjoitti:
Tuo on kyllä tosi oudonkuuloista että ihminen, joka halusi pois päivätöistä saadakseen aikaa toteuttaa haluamiaan asioita, käyttääkin sitten sen ajan pyöräilemällä Lidliin kahdesti päivässä hävikkikassien toivossa.
Mua hävettäisi älyttömästi lähteä ruokakaupasta ostamatta mitään - toistuvasti. Ruokakauppaan ei mennä yleisesti katselemaan ja poistuta tyhjin käsin vaan ostamaan jotain pientäkin syötävää. Mulle tulisi tunne että vartijat seuraa valvontakameroilla ja henkilökunta alkaa kiinnittää huomiota jos maleksii ruokakaupassa toistuvasti tutkien pakkauksia mutta ostamatta mitään. Niinhän näpistelijät toimii: tutkailee ja kun tuntuu turvalliselta niin näpistää ja lähtee ostamatta mitään.
Tuntuu surulliselta lukea että Virve on niin hintatietoinen että kananmunatkin on liian kalliita. Mitä ne maksaa? 2 e iso kenno? Jokaista purkkia verrataan aiempaan hintaan ja jotain euron juttua ei osteta jos sen on ennen saanut 80 sentillä. Kasviksia ja hedelmiä ei osteta erikseen vaan joko ne saadaan hävikkikassista tai ei syödä lainkaan.
Musta tuon kaiken vapaa-ajan voisi käyttää iloisemmin ja onnellisemminkin kuin elämällä ruokakaupan hintoja pari kertaa päivässä tutkimalla. Tätäkö Virve todella halusi päivätöistä luopuessaan?
Jossain vaiheessa ainakin puhui, että jos haluaa niin voi ostaa sen miettimättä hintoja. Ilmeisesti sitten kananmunat eivät lukeutuneet tällaiseksi ostokseksi.
Jotenkin Virven instasta tulee nykyisin todella surullinen olo. En edes tiedä miksi, koska uskon kyllä, että elämästä nauttimiseen ei tarvita isompia päämääriä tai rahaa. Ehkä kyseessä on Virven tarve selitellä, että on onnellinen nykytilanteessa. Aidosti onnellisen ei tarvitse todistaa sitä jatkuvasti.
Talossa on Virven sanoin pientä fiksailtavaa:
-halkeamia seinässä
-löysät terassinkaiteen puut (Virve laittaa kuitenkin kuvan parven kaiteesta eli tarkoittanee sitä! Tämä voi olla aika vaarallista!)
-huonosti tehty ja osin puuttuva kylppärin laatoitus
-ulko-oven lukko ei välillä aukea, joten kotoa ei voi poistua ilman terassin oven avaimia (eikö näitä saman kodin lukkoja Ruotsissa sarjoiteta samalle avaimelle?)
-keittiön kattospotit toimii puolella teholla
-jääkaapin ovi natisee ihan kamalasti
Vaikeapa noista on tietää mistä on kyse. Ehkä vaan on aika vaihtaa keittiön lamput ja nariseva ovi taitaa olla lähinnä ominaisuus. Virve toki aikoo pitää huolen, että nämä kaikki tulevat esille jälkitarkastuksessa ja hoidetaan kuntoon ilmaiseksi.
Ilmaisesta puheenollen Virven pitää vielä ennen maailmallelähtöä odotella viikosta kahteen yhtä lääkärinlausuntoa. Todennäköisimmin siis kyseessä lausunto kipeiden polvien magneettikuvauksesta. Virve kertoi aiemmin, että välillä kaikki kyykistyminen sattuu polviin. Mahtaa olla tuo oman kodin parvelle nouseminen ja laskeutuminen aika tuskaista! 😫 Toivottavasti tulee kuntoon siksikin, että nuo parviasunnot sopivat vain tervejalkaisille.
En käsitä miksi ne on laittaneet elämänsä odotustilaan nyt. Eivät tee Ruotsissa mitään mukavaa vaan odottavat ja odottavat pääsyä pois ainoina menoina päivittäiset ruokakauppavierailut ja loppujen tavaroiden lahjoittamiset punaisen ristin niskoille.
Eivät halua Ruotsissa maksaa mistään mitään eivätkä siis nauti kulttuurista (mies on muusikko eli varmaan nauttisi), eivät nauti jouluvaloista ja -tunnelmasta, eivät tee retkiä Ruotsin sisällä jne.
En ymmärrä miksi Virve ei halua tehdä kivaa siitä ajasta, minkä viettää Ruotsissa. Ehkä Virve ei pystyisi sitten nauttimaankaan jostain leffassa käymisestä ja ravintolaan menemisestä koska tiedostaisi miten järkyttävä määrä rahaa siihen menee....
Olisi kyllä kiva tietää, että mitä päämäärää varten Virve pihistelee. Ei hän ainakaan vaikuta yhtään sen onnellisemmalta työelämän ulkopuolella kuin silloin, kun vielä kävi töissä. En jaksa uskoa, että kenenkään työelämästä pois pyrkivän tavoite ja unelma olisi päästä larppaamaan syrjäytyneen elämää mahdollisimman vähällä rahankulutuksella sillä ajatuksella, että mikään ei saa maksaa mitään.
Ainakin mulle tämä Virven nykyelämä esittäytyy paljon ahdistavampana kuin se hänen burn outiin johtanut työelämänsä Elevenin maajohtajana. Silloin hänellä oli kuitenkin ainakin jokseenkin mielekästä tekemistä, työkavereita, tienasi palkkaa ja eläkettä ja työnteosta huolimatta pystyi toteuttamaan itseään vapaaammin kuin 95% normaaleista työssäkäyvistä (esimerkiksi puolen vuoden kirjankirjoittamisreissu Thaimaahan.) Nykyisellään vapaudesta nauttiva Virve tuntuu olevan ahtaammalla ja rajoittuneempi kuin koskaan töissä käydessään, mutta ei tajua tätä itse.
Iltaherkku: käynyttä vesimelonia, päiväyksen ylittänyttä filmjölkiä ja hitunen granulaa. Slurps.
En tiedä, pitäiskö itkeä vai nauraa, kun Virve tykittää noita sen itseään toistavia ruokakuvia. Tänään varmaan kuva neljä päivää sitten tehdystä salaatista, jossa joukossa ruokalusikallinen kikherneitä ja kaksi murusta salaattijuustoa. Superslurps.
Vaikka (tai ehkä siksi..) että olen kasvissyöjä niin kyllä näyttää hyvin ikävältä annos kikherneitä ja riisiä!
Vierailija kirjoitti:
En käsitä miksi ne on laittaneet elämänsä odotustilaan nyt. Eivät tee Ruotsissa mitään mukavaa vaan odottavat ja odottavat pääsyä pois ainoina menoina päivittäiset ruokakauppavierailut ja loppujen tavaroiden lahjoittamiset punaisen ristin niskoille.
Eivät halua Ruotsissa maksaa mistään mitään eivätkä siis nauti kulttuurista (mies on muusikko eli varmaan nauttisi), eivät nauti jouluvaloista ja -tunnelmasta, eivät tee retkiä Ruotsin sisällä jne.
En ymmärrä miksi Virve ei halua tehdä kivaa siitä ajasta, minkä viettää Ruotsissa. Ehkä Virve ei pystyisi sitten nauttimaankaan jostain leffassa käymisestä ja ravintolaan menemisestä koska tiedostaisi miten järkyttävä määrä rahaa siihen menee....
Mieshän saattaa kulkeakin ja nauttia elämästä. Ihan niin kuin aiemmassa elämässään ammattimuusikkonaan, ennen kuin emäntä laittoi sen valitsemaan passiiviset tulot (ja passiivisen elämän). Tietenkin se vähän rajoittaa miehenkin kulkemista, kun lähimmälle julkisen liikenteen pysäkille täytyy mennä pyörällä ja tuota samaista pyörää emäntä tarvitsee kaksi kertaa päivässä polkaistaakseen Lidliin katsomaan hävikkilaatikoita.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka (tai ehkä siksi..) että olen kasvissyöjä niin kyllä näyttää hyvin ikävältä annos kikherneitä ja riisiä!
Ihan samaa mieltä olen näin itsekin kasvispainotteisesti syövänä. Virvellä on todella rajoittunut mielikuva kasvissyönnistä.
Nyt ei voida päiväkausiin poistua kotoa kun sataa lunta. (Hämärän peittoon taisi jäädä oliko tässä joku muu syy, vai onko sitä lahjoitettu eteenpäin kaikki talveen sopiva vaatetus.)
En myöskään oikein ymmärrä tuota kirjojen hampaat irvessä lukemista, kun ne on pakko saada luettua pois, että kirjat saa lahjoitettua eteenpäin. Yhtään ei huvittaisi mutta jostain syystä aivan pakko lukea.
Joka päivä jokin projekti. Yhden päivän projektina kahdelle ihmiselle oli pesukoneen puhdistus eli nukkasihdin puhdistus (3 minuuttia?), pesuainelokeron pesu (3 minuuttia) ja puhdistusohjelman käynnistys (30 sekuntia).
Sitten päälle pohdintaa siitä, miten haluaa asua vuokra-asunnossa jossa pyykkitupa, kun tämä talon omistaminen on niin raskasta. 👍🏻
Vierailija kirjoitti:
Joka päivä jokin projekti. Yhden päivän projektina kahdelle ihmiselle oli pesukoneen puhdistus eli nukkasihdin puhdistus (3 minuuttia?), pesuainelokeron pesu (3 minuuttia) ja puhdistusohjelman käynnistys (30 sekuntia).
Sitten päälle pohdintaa siitä, miten haluaa asua vuokra-asunnossa jossa pyykkitupa, kun tämä talon omistaminen on niin raskasta. 👍🏻
Kuulostaa samalta kuin se, kun olin masennuksen vuoksi sairauslomalla. Itseäni aktivoidakseni laitoin joka päivälle itselleni jonkin tehtävän. Saattoi olla juuri vaikka pyykinpesukoneen putsaus.
Vierailija kirjoitti:
Nyt ei voida päiväkausiin poistua kotoa kun sataa lunta. (Hämärän peittoon taisi jäädä oliko tässä joku muu syy, vai onko sitä lahjoitettu eteenpäin kaikki talveen sopiva vaatetus.)
En myöskään oikein ymmärrä tuota kirjojen hampaat irvessä lukemista, kun ne on pakko saada luettua pois, että kirjat saa lahjoitettua eteenpäin. Yhtään ei huvittaisi mutta jostain syystä aivan pakko lukea.
Voi olla ihan käytännön sanelema juttu. Ikävä pyöräillä lumisateessa liian kevyissä vaatteissa ja kengissä? Jotenkin tuli vaan heti mieleen sana mindset. Eikö Virvellä olisi tässä hyvä minsetin kehittämisen paikka? Sopivasti haastaisi itseään, koska talvi hänelle selkeästi hyvin epämiellyttävää. Voisiko minsetin asettamisella saada itsensä tykkäämään talvesta?
Minitalossa joutuu myös jännäämään pääseekö ovesta ulos. Lumityöt taitavat olla aivan vieras konsepti, omistavatkohan edes kolaa? Täytyy jälleen kerran ihmetellä miksi ihmeessä muuttivat omakotitaloon, siinä on omat hommansa vaikka pieni talo onkin.
Vierailija kirjoitti:
Minitalossa joutuu myös jännäämään pääseekö ovesta ulos. Lumityöt taitavat olla aivan vieras konsepti, omistavatkohan edes kolaa? Täytyy jälleen kerran ihmetellä miksi ihmeessä muuttivat omakotitaloon, siinä on omat hommansa vaikka pieni talo onkin.
Oikeasti tulee sellainen vaikutelma, että eivät ehkä edes ymmärrä että lumityöt pitäisi tehdä. 😃 Virve on ihan tosissaan sitä mieltä, että ei voi mennä nyt päiviin/viikkoon ollenkaan käymään ulkona. Virvellä ei ole vuosiin ollut talvikenkiäkään, eikä lenkkareilla vissiin voi ulkoilla. Eiköhän siellä kevyen liikenteen väylätkin aurata kun ei ihan aamukuudelta liikkeelle lähde
Mies voi kuitenkin käydä kaupasta, koska hän on pohjoisesta kotoisin. 🤣 Joskus ihmeteltiin kun Virve sanoi ettei koskaan ollut kerrostalossa asuessaan käynyt vuosien aikana kertaakaan edes takapihalla. Mutta se oli pientä, nyt on viikko eristäydyttävä kotiin koska lunta.
Vierailija kirjoitti:
En käsitä miksi ne on laittaneet elämänsä odotustilaan nyt. Eivät tee Ruotsissa mitään mukavaa vaan odottavat ja odottavat pääsyä pois ainoina menoina päivittäiset ruokakauppavierailut ja loppujen tavaroiden lahjoittamiset punaisen ristin niskoille.
Eivät halua Ruotsissa maksaa mistään mitään eivätkä siis nauti kulttuurista (mies on muusikko eli varmaan nauttisi), eivät nauti jouluvaloista ja -tunnelmasta, eivät tee retkiä Ruotsin sisällä jne.
En ymmärrä miksi Virve ei halua tehdä kivaa siitä ajasta, minkä viettää Ruotsissa. Ehkä Virve ei pystyisi sitten nauttimaankaan jostain leffassa käymisestä ja ravintolaan menemisestä koska tiedostaisi miten järkyttävä määrä rahaa siihen menee....
Virve on päättänyt jo vuosia sitten, ettei pidä Ruotsista. Piste. Ruotsissa ihmiset ovat vääränlaisia, sää on huonoa, luontokin on tylsä. Muualla asiat ovat paljon paremmin. Espanjassa ihmiset ovat iloisia ja vapautuneita. Etelässä hedelmät ovat edullisia ja sesongissa. Sää on parempi ja maisemat kiinnostavia. Ihan eri juttu kuin takapihalta alkava perusmetsä.
Kun muut ostavat Black Friday alesta tavaraa, on se vain turhanpäiväistä tuhlausta ja tavaran haalimista. Mutta kun Virve ostaa tarjouksesta uuden imurin, on se vain tarpeeseen 😇 vaikka vanhakin siis toimi mutta vähän huonosti.
Muuten kyllä ymmärrän uuden imurin ostamisen, mutta miksi ihmeessä ostaa imuri vuokralaista varten? Yleensä ihmisillä on kyllä omat imurinsa, eikä heidän ole tarkoitus palata taloon ainakaan 1,5 vuoteen.
Siis ei herraisä miten ankeaa, jos ei edes silloin tällöin voi kananmunia ostaa. Niitä tuskin on usein - ei ehkä ikinä - hävikkikasseissakaaan.