Lue keskustelun säännöt.
Minulla on ruvennut tulemaan pelko/ahdistustiloja :/
13.08.2012 |
Esim eilen illalla kesti pitkään ennenkuin sain unen päästä kiinni, päässä pyöri vain alkava syksy ja sen pyöritys, aloitan 3kk työttömyyden jälk uudessa typaikassa joka ainakin paperilla ns vakituinen ja sellaistakaan minulla ei ole koskaan ollut, aina pelkkiä 4kk-11kk pätkiä ja esim joka kesä ollut työttömänä, niin nytkin.
Ihanaa että sain tällä kertaa niin äkkiä töitä ja vieläpä "toistaiseksi voimassa olevan" eli ns vakkarin, mutta pelkään tämänkin olevan vain feikkiä, unta. Sellaisiakin kokemuksia on pari kpl..
Edellisen vuoden tein 30h/vkossa, se oli ideaali muuten mutta taloudellisesti ei kun matalapalkka-alan töistä vielä kyse, ei sillä pärjää kauempaa.
Nyt on täysipäiväinen työ kyseessä eli 7h40min+työmatkat joka luojan kiitos vain n.20min/suuntaansa, miehellä 10min.
Lapset aloittaa huomenna 3-ja 5-luokan.
Minua pelottaa nyt kaikki, kuolema, sairastumiset, arki, työpäivien pituus+työmatkat vaikkakin suht lyhyet, en ole lasteni tykö jne.
Jos käy niinkuin äidilleni niin sairastun 4v kuluttua ja kuolen 10v kuluttua.
Entäpä jos lapsille käy jotain, koulussa kiusataan (nuoremmasta varsinkin pelkään sitä vaikkei sellaista ole ollutkaan) mutta hälläkin muuttu nyt luokka 2 oppilasta vaille kokonaan ja opettaja muuttuu.
Lyhyesti sanottuna on kamalan ahdistunut, pelokas, itkuinen ja musta olo, vaikka ei pitäisi kovin syytä olla vaan päinvastoin!!!
Ihana aodotettavissakin ihan extraa eli saan joulunaikaan pitää liki 2vkoa loma alasteni kanssa (sopinut jo sen ennen työsopimuksen allekirjoitustani) ja helmikuuksi on varattu kaukomatka ja syksy alkamassa, lempivuodenaikani.
Mutta tämä olo, tästäkö se alkaa se n.30v työputki jolloin lomia vain n.4-5vkoa/vuodessa ja lapsetkin kohta aikuisia ja minä..
Pelottaa vaan nyt kaikki :´´(
Kommentit (12)
mutta et ole ainut...
Ja mikä kamalinta, noihin ahdistuksen syihin ei ole pakokeinoa. :( Vaikka eläisi jokaisen päivän kuin viimeisen, niin sitä kuolee joskus ja se eletty nautinto menee hukkaan, ei sitä sinne hautaan mukaan saa. Kaikki muuttuu arvottomaksi sillä hetkellä kun kuolet.
Ei ainakaan mua auta, että voisi sitten ajatella, että "voi kuolla hyvillä mielin", koska mitä sillä on enää väliä siinä vaiheessa? Kaikki muistot ja kokemukset häviää.
Itse asiassa mua ahdistaa niin paljon, että tulee järjetön ajatus itsemurhasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"
Minua pelottaa nyt kaikki"
Tärkeää on se että et yritä lievittää pelkoa millään tavalla vaan kohtaat sen mahdollisimman voimakkaana. Elä pakene pelkoa.
Ajattele, mitä pahempaan varaudut, niin sitä paremmaksi kaikki osoittautuu todellisuudessa! Mutta älä vain siirrä ahdistustasi lapsiin, noin isot lapset kyllä pärjäävät! Muista myös, että jaatte kotihommat tasapuolisesti aikuisten ja lasten kesken kun kaikki tekevät nyt täyttä työpäivää. Lasten työpäivään pitää laskea myös läksyjen teko ja kokeisiin luku mukaan, mikä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö voisi velvoittaa osallistumaan kotitöihin.
Jos ei mene ohi parissa viikossa, niin sitten lääkäreiin hakemaan apua.
On toki totta että jos ei enää kestä, on haettava apua. Mutta toisaalta minusta on aina parempi, jos oppii käsittelemään omat ajatusmaailman ongelmansa itse, eikä niin että asiaan puututaan ottamalla pillereitä jotka vie ahdistuksen pois. Terapia toki voikin olla hyvä tuki jos ei itse pysty tai jaksa käydä prosessia läpi, mutta se että määrätään vähän masennuslääkettä ja ehkä vielä bentsoa ahdistukseen ei ole kovin rakentava tie oppia käsittelemään omaa "kuritonta mieltä" joka aiheuttaa ahdistusta pyörittelemällä mielikuvitteellisia tulevaisuuden kauhukuvia.
En kestä työmatkoja. Ovelta ovelle menee tunti suuntaansa. Lapsi menee kolmannelle, iltapäiväkerhoa ei enää ole. En pidä työstäni, mutta alalla on vaikea työllisyystilanne, eikä vaihtoehtoja ole. Suunnittelen kouluttautuvani uuteen ammattiin, mutta sekin tuntuu tällä hetkellä ylivoimaiselta. Ystäviä mulla ei oikein ole. Haluaisin vain linnoittautua kotiin ja olla menemättä ikinä mihinkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Katselin tuossa uutta aikataulua ja menee mulla se 30min/suuntaansa työmatkoihin, tuo 20min on se mitä olen julkisessa liikennevälineessä.
Tiedän tiedän, ei se hirmu paljon ole ja minilla menee se 1-1,5h/suuntaansa (kamalaa) mutta saahan sitä siltikin tuskailla, jokainen kun aattelee asioita omalta pohjaltaan ja lähtökohdista.
Toissatalven minä raahustin niin että meni 45min/suuntaansa, s eoli ihan kamalaa..
ap
Turha sun etukäteen surra. Töissä nyt vaan normi-ihmiset käy, olipa työ mieluista tai ei. Sama koskee sua. Jos töiden alettua ja jatkuttua koet edelleen olevasi huonossa kunnossa, nykymaailmassa on työterveyshuolto, jonka kautta saat apua. Ei nyt kannata liioitella. Suomessa yli miljoona syö mielialalääkkeitä, allekirjoittanut mukaan lukien.
Sun pitää nyt vaan olla aikuinen ja tehdä, mitä tehtävän pitää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haastattelussakin mainitsi että sairastuessa sitten vaan omaan terveyskeskukseen.
Mitä työntekoon tulee niin tottakai haluan käydä töissä, jo taas tämä 3kk kotonaoloputki on osoittanut sen MUTTA en ole ollenkaan varma, että haluaisin tehdä sitä työtä sen 38h/vkossa.
Joku 35h auttaisi jo paljon mitä tulee mm lapsiperhe-elämään, mutta eipä taida olla alallani mahdollista+että mies on aivan ehdoton että täyttä päivää tehtävä koska palkkani huonohko, n.2100e/kk bruttona yksityisellä.
ap
Turha sun etukäteen surra. Töissä nyt vaan normi-ihmiset käy, olipa työ mieluista tai ei. Sama koskee sua. Jos töiden alettua ja jatkuttua koet edelleen olevasi huonossa kunnossa, nykymaailmassa on työterveyshuolto, jonka kautta saat apua. Ei nyt kannata liioitella. Suomessa yli miljoona syö mielialalääkkeitä, allekirjoittanut mukaan lukien.
Sun pitää nyt vaan olla aikuinen ja tehdä, mitä tehtävän pitää.
Kaksi kuukautta avioerosta, joka kuitenkin tuli yllätyksenä. 2-viikkoa ennenkuin tajusin mitä tapahtunut. Nyt ei tule uni. Käsittämätön pelko vaikkei realista syytä. Ihmiset tuntuvat vihamielisiltä. Pelkää ja toivoo kuolemaa. kaikki merkityksetöntä. Huvä kun kauppaan uskaltaa. Aloitekyky ja työkyky poissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menen yksityiselle työhön, käsittääkseni heillä ei ole tarjota työterveyshuoltoa..Haastattelussakin mainitsi että sairastuessa sitten vaan omaan terveyskeskukseen.
se on pakko olla työpaikalla järjestettynä. Toki työterveyshuollon tarjoava paikka voi olla myös kunnallinen terveysasema. Mutta sopimus siitä on työnantajalla jossain oltava.
Sanasta sanaan sanoi näin: "sitten vaan omalle terveysasemalle"
ap
Menen yksityiselle työhön, käsittääkseni heillä ei ole tarjota työterveyshuoltoa..Haastattelussakin mainitsi että sairastuessa sitten vaan omaan terveyskeskukseen.
se on pakko olla työpaikalla järjestettynä. Toki työterveyshuollon tarjoava paikka voi olla myös kunnallinen terveysasema. Mutta sopimus siitä on työnantajalla jossain oltava.
elämänmuutoksiin liittyvältä stressiltä. Uskon, että asia helpottaa kun se uusi työ oikeasti alkaa. Koita nyt vaan siihen asti päättäväisesti olla suostumatta liikaa pyörittelemään noita murheitasi - anna niiden tulla mieleen mutta älä lähde mielessäsi enempää pyörittelemään pessimistisiä kuvitelmia esim. sairaudesta ja kuolemasta tai siitä miten lastasi kiusataan.