Lue keskustelun säännöt.
Lapsellani todettiin viikko sitten epilepsia, huoli ja pelko valtaa minut. :(
12.08.2012 |
Pojallani todettiin n. viikko sitten epilepsia, tiesin jo tavallaan ennen tutkimuksia, että kyseessä on epilepsia, koska lapsi sai kouristuskohtauksia. Joten luulin olevani jo sinut asian kanssa, mutta en ole. ;(
Kohtauksi on tullut aina, ennen niitä tuli vuoden välein, nykyään parin viikon välein ja lääkärin mielestä lääkitys pitää nyt aloittaa. Lapsellani on myös ollut syntymästä asti lievä aivovamma. Johon saa kuntoutusta.
Nyt kun lääkäri sanoi, että tämä on epilepsiaa, tuli jotenkin kauhun sekainen olo. En tiedä miksi, olihan minulla aikaa varautua tähän, kohtauksia on tullut aina. Miten tästä huolesta ja pelosta pääsee yli, miten osaan peittää lapseltani pelon jota äiti nyt tuntee?
Kommentit (10)
Toivottavasti lääkitys toimii ja saatte arjen pyörimään paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Että aloitetaan lääkitys ja kohtauksia on säännöllisesti. Toivottavasti arki asettuu uomiinsa pian. Luulen, että jos kaikki menee hyvin, olet parissa-kolmessa vuodessa tottunut asiaan ja säännöllisiin polikäynteihin.
Jos lääkkeet toimivat hyvin niin pelko laimenee kun kohtauksia ei enää ole.
Kun itselläni todettiin epilepsia pelkäsin aluksi koko ajan ja vahdin itseäni. Kun vuosia kului eikä yhtään kohtausta tullut niin pelko laimeni täysin. Enää en yleensä edes muista koko epilepiaa.
Siksi on paras keskittyä siihen terveyteen, mitä on jäljellä, eikä siihen, mitä ei ole. Itse työnnän pelon syrjään, koska se rasittaa elämää liikaa.
t. epileptikon läheinen
Healing Rooms -toimintaan (ilmaista), jossa oman kokemukseni mukaan suhtaudutaan erittäin inhimillisesti ja lämpimästi ihmisten sairauksiin ja vaikeuksiin - moni sairas tai vaikeassa tilanteesssa oleva on saanut rohkaisua, toivoa ja jopa parantumista Healing Roomsin kautta http://www.healingrooms.fi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voimia teille! Eräs epileptikko-lapsen äiti kertoi ruvenneensa syöttämään lapselle jtn omega-kapseleita päivittäin, en muista miten paljon, mutta kuulemma kohtaukset harvenivat kerran kk:sta n. kerran vuoteen...
Minkä ikäinen lapsesi on?
Itsellä ei kokemusta epilepsiasta, mutta minun hyvällä ystävällä on epilepsia ja samoin lapseni hyvällä ystävällä. Hyvin ovat molemmat kyllä elelleet, ystäväni on nykyään jo tohtori ja ajelee autolla ja kaikkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nythän kohtauksille voidaan alkaa tehdä jotain kun epilepsia varma. Kunhan sopiva lääkitys löytyy niin kohtaukset ainakin vähenevät. Itselläni ollut epilepsia lapsesta asti ja vaikka pidetään pelottavana sairautena niin kyllä sen kanssa toimeeen tulee. Tietenkin minun helppo sanoa kun nykyisellään ei enää isoja kohtauksia ole vuosikausiin ollut. Epilepsiatyypistäni johtuen syön lääkkeitä todennäköisesti loppuikäni mutta se pieni juttu. Toivottavasti teillä menee kaikki myös sairauden kanssa hyvin tulevaisuudessa.
mikä epilepsia on kyseessä.
Tiedät varmasti jo nyt että niitä on todella monenlaisia.
Toivon teille parasta ja hyvää hoitoa. Lääkkeet auttavat todella paljon.
T: 3 vuotiaan epileptikon äiti.
itselläni todettiin n. kaksi vuotiaana epilepsia joka pysyi kurissa lääkkeillä. lääkitys lopetettiin ekalla luokalla koulussa, eikä mitään ole ollut sen koommin. t 27v