Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi monien on vaikea ymmärtää etteivät kaikki halua lapsia?
12.08.2012 |
vaikka itsellä olisi lapsia, ja heistä onnellinen?
Onko se jotenkin liian pelottava ajatus, että joku voi olla tyytyväinen ilman lapsiakin? vai onko se perinteistä naisten panettelua " tee niinkuin minäkin teen, tai et tee oikein"
(toki sekin vähän omituista on, että jonkun pitää tulla akkainvauvapalstalle hehkuttamaan onnellista lapsettomuuttaan. Ehkä silloinkaan ei ihan varma ole omasta ratkaisustaan)
Kommentit (30)
Oletteko koskaan törmänneet naiseen, joka katuu että on hankkinut lapsen? Minä en.
Minäpäs olen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletteko koskaan törmänneet naiseen, joka katuu että on hankkinut lapsen? Minä en.
Minäpäs olen.
Oletteko koskaan törmänneet naiseen, joka katuu että on hankkinut lapsen? Minä en.
Minäpäs olen.
Minäkin, ei sanonut ihan suoraan katuvansa, mutta totesi, ettei enää poiskaan antaisi kun siinä ovat, mutta jos olisi etukäteen tiennyt mitä elämä lasten kanssa on, olisivat jääneet tekemättä.
Itse tiesin jo 13-vuotiaana että ei kiitos, ei ole mun juttu. Nyt ikää 35, joten kaikki perinteiset kuultu:
- Kyllä se mieli vielä muuttuu
- Kyllä säkin haluat oikean miehen löydettyäsi
- Jokos sitä kohta teillekin vauvoja
- jneEi ole mihinkään muuttumassa vaikka kait sitä aikaa vieläkin olisi sellaiset 10 vuotta mielen muuttua!
Minä pistän vielä paremmaksi: itse olin alle kymmenvuotias, kun tiesin, että lapsia en sitten ikinä tee.
Nyt olen 46-vuotias, naimisissa ollut 20 vuotta ja edelleen lapseton. Miehelleni kerroin heti suhteen alussa, että jos lapsia haluat, niin hae joku toinen niitä tekemään. Ei lähtenyt hakemaan; nyt on hyvinkin tyytyväinen elämäämme kaksin - ei ole tarvinnut taistella itkupotkuraivarikänniteinien kanssa eikä kuunnella kodissamme death metallia tai rääväsuista hiphoppia. Koti on hiljainen, juuri sellainen kuin molemmat haluamme. :)
Itse tiesin jo 13-vuotiaana että ei kiitos, ei ole mun juttu. Nyt ikää 35, joten kaikki perinteiset kuultu:
- Kyllä se mieli vielä muuttuu
- Kyllä säkin haluat oikean miehen löydettyäsi
- Jokos sitä kohta teillekin vauvoja
- jneEi ole mihinkään muuttumassa vaikka kait sitä aikaa vieläkin olisi sellaiset 10 vuotta mielen muuttua!
Minä pistän vielä paremmaksi: itse olin alle kymmenvuotias, kun tiesin, että lapsia en sitten ikinä tee.
Nyt olen 46-vuotias, naimisissa ollut 20 vuotta ja edelleen lapseton. Miehelleni kerroin heti suhteen alussa, että jos lapsia haluat, niin hae joku toinen niitä tekemään. Ei lähtenyt hakemaan; nyt on hyvinkin tyytyväinen elämäämme kaksin - ei ole tarvinnut taistella itkupotkuraivarikänniteinien kanssa eikä kuunnella kodissamme death metallia tai rääväsuista hiphoppia. Koti on hiljainen, juuri sellainen kuin molemmat haluamme. :)
ja mistäs sinä automaattisesti tiedät, että teidän lapsenne olisivat olleet tuollaisia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen tavannut useitakin naisia, jotka ovat sanoneet että elämänsä olisi ollut parempi ilman lapsien hankkimista. Samaa olen lukenut useista naistenlehdistä.
Ihanaa, että sinulla (ja ehkä suurimmalla osalla naisista) äitiys vie onnellisuuden uudelle tasolle. Ei se silti kaikilla käy niin.
Itse tiesin jo 13-vuotiaana että ei kiitos, ei ole mun juttu. Nyt ikää 35, joten kaikki perinteiset kuultu:
- Kyllä se mieli vielä muuttuu
- Kyllä säkin haluat oikean miehen löydettyäsi
- Jokos sitä kohta teillekin vauvoja
- jneEi ole mihinkään muuttumassa vaikka kait sitä aikaa vieläkin olisi sellaiset 10 vuotta mielen muuttua!
Minä pistän vielä paremmaksi: itse olin alle kymmenvuotias, kun tiesin, että lapsia en sitten ikinä tee.
Nyt olen 46-vuotias, naimisissa ollut 20 vuotta ja edelleen lapseton. Miehelleni kerroin heti suhteen alussa, että jos lapsia haluat, niin hae joku toinen niitä tekemään. Ei lähtenyt hakemaan; nyt on hyvinkin tyytyväinen elämäämme kaksin - ei ole tarvinnut taistella itkupotkuraivarikänniteinien kanssa eikä kuunnella kodissamme death metallia tai rääväsuista hiphoppia. Koti on hiljainen, juuri sellainen kuin molemmat haluamme. :)
ja mistäs sinä automaattisesti tiedät, että teidän lapsenne olisivat olleet tuollaisia?
Olen tuo 35-vuotias vastaaja.
Miksi ihmeessä kysyt tuollaisen kysymyksen. Meinaatko että vapaaehtoisesti lapsetonta alkaisi kaduttaa kun miettii mahdollisuutta että omat lapset olisivatkin olleet jotain ihme virheettömiä enkeleitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja mistäs sinä automaattisesti tiedät, että teidän lapsenne olisivat olleet tuollaisia?
on tässä tullut seurailtua sivusta noiden "lapsellisten" ponnistelua jälkeläistensä kasvatuksessa. Sitä melua ja meininkiä en omaan kotiini haluaisi.
Rivien välistä olen huomaavinani, että kritisoit minun ja mieheni ratkaisua. Miksi ihmeessä? Eikö tämän threadin tarkoitus ollutkaan ymmärtää toisten ihmisten, omista mieltymyksistä poikkeavien elämänratkaisuja??
Hämmästyksestä huuli pyöreänä!
että katuu lapsiaan tai ylipäätään kokee tehneensä väärän ratkaisun noin isossa asiassa? Ehkä anonyyminä voi tuollaista myöntää, mutta ei ihan äkkiä livenä, on se äitimyytti vaan sen verran raskas.
Alue: Aihe vapaa
Miksi monilapsiset eivät ymmärrä, että jotkut haluavat vain yhden lapsen? T. Se yhden äiti