Että mua sapettaa noi pakko-ohittelijat liikenteessä.
Ajan työmatkani 8-tietä pitkin ja sillä pätkällä, jota kuljen on aamuisin kova ruuhka ja vähän ohituspaikkoja. Sitten löytyy nää idiootit, joiden on pakko silläkin pätkällä yrittää ohittaa. Tykkään pitää jonkun moista turvaväliä edelliseen autoon enkä itsekään tykkää, että seuraava auto ajaa ihan perseessä kiinni. Sitten jonkun idiootin on pakko ohittaa ja tunkea siihen väliin. Ehkä pääsee vielä matkalla toisenkin auton ohi. Joka tapauksessa samoissa valoissa ollaan. Eli mikä hyöty!!! Vaaratilanteita kyllä saadaan aikaiseksi..
Kommentit (50)
Eniten vituttaa ne saksalaisten autojen käytös, ps. rikkaat ajaa Skodalla, eikä Suomessa vaikutusvaltaisia, isoja egoja edes ole. Itse kuljen vähäprovosoivilla kärryillä, koska se on älyllisesti viisainta.
Vierailija kirjoitti:
Minä nautin siitä ohittelusta ja kiihdyttelystä, joten ohittelen olipa siitä juuri hyötyä tai ei. Vaaratilanteita en aiheuta vaan katson kyllä että ohitan paikoissa joissa siihen on tilaa. Se on sitten voi voi jos jotain ärsyttää se ettei toisia huvita madella puoliunessa letkan jatkona työmatkaansa.
Teitä adhd- kuskeja riittää...
Tyypillisen turhan ohittelijan autossa on asiasta tunnuksena neljä ympyrää: I, me, myself and My A..i
Kasitiellä tuon nyt vielä ymmärtää joten kuten, vaikka ruuhkassa ohittelu on silkkaa idiotisminsa esittelyä.
Mutta tässä kodin lähellä oleva asuinalueen pääväylä on vähän yli 2km pitkä ja 40km/h rajoitus ja tästä kulkee vain tällä alueella asuvia, niin silti aika usein jonku pitää tässäkin lähteä ohittelemaan, juman kauta että säästää paljon aikaa kun ajaa neljänkypin alueella 400m matkan kuuttakymppiä. Aluella on paljon kevyttä liikennettä ja suojatietä muutaman kymmenen metrin välein. Tekisi mieli ajaa perässä pihaan ja käydä vetämässä turpiin.
En osaa muuten vastata, mutta ei se ohituksen hyöty välttämättä ole se että pääsee jotenkin huimasti aikaisemmin perille tai seuraaviin valoihin. Hyöty voi olla se, että ei tarvitse ajaa vaikka jonkun sellaisen perässä, joka ajaa sahaavaa nopeutta (65-72-60-64-70...). Se on rasittavaa, joten usein menen tuollaisista ohi että saa ajaa tasaista nopeutta vakkarilla.
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsyttää ne ohittelijat jotka lähtevät minun perään ohituksessa. Katson sopivan ohituspaikan vain itselleni, en kahdelle tai kolmelle autolle. Välillä meinaa ahdasta tulla siinä takaisin omalle kaistalle palatessa.
Miten te uskallatte tehdä tällaisia ohituksia, joissa laskette sen varaan että ensimmäinen ohittaja on tarpeeksi nopea? Viime kuussa autooni tuli vika ohitustilanteessa, tehot hävisivät kesken ohituksen ja hyydyin siihen ohitettavan rinnalle ja perässä tällainen letka näitä "minä kans"-ohittelijoita. Siinä voi käydä teille vielä huonosti. Onneksi silloin ei ollut vastaantulijoita. Itse lähden ohitukseen vasta kun se edellä menevä ohittaja palaa omalle kaistalleen.
Ajan lähemmäs 100 000 km vuodessa ja yleensä on aina kiire. Hyvällä suoralla lähden helpostikin ohitustilanteessa toisen imussa ohittamaan, kun sopiva ohituspaikka tulee. Se on vaan otettava hyöty irti siitä, kun paikka tulee, varsinkin kun olen saattanut ajaa toista tuntia siinä perässä odottamassa, että lähdet ohittamaan sitä yhdistelmäajoneuvoa. Jos ei tunnu siltä, että uskaltaa tai haluaa ohittaa, niin jättäkää pliis siihen rekkaan vähän väliä, että kiireisemmät pääsevät siihen odottamaan sopivaa ohituspaikkaa.
Minua ärsyttää ne, jotka lähtevät ohittamaan "koko letkaa", kun itse on pistänyt vilkun päälle vihdoin, kun sopiva ohituspaikka löytyy. Sitten joku välkky on sieltä jonon hänniltä lähtenyt ohittamaan ja tuhertaa kaistalla niin, ettei siinä pääse järjestyksessä ohitustilanteeseen. Useimmiten se hänniltä lähtenyt ei edes kerkiä ohittamaan sitä rekkaa, vaan tunkee johonkin väliin.
Vierailija kirjoitti:
Ajan työmatkani 8-tietä pitkin ja sillä pätkällä, jota kuljen on aamuisin kova ruuhka ja vähän ohituspaikkoja. Sitten löytyy nää idiootit, joiden on pakko silläkin pätkällä yrittää ohittaa. Tykkään pitää jonkun moista turvaväliä edelliseen autoon enkä itsekään tykkää, että seuraava auto ajaa ihan perseessä kiinni. Sitten jonkun idiootin on pakko ohittaa ja tunkea siihen väliin. Ehkä pääsee vielä matkalla toisenkin auton ohi. Joka tapauksessa samoissa valoissa ollaan. Eli mikä hyöty!!! Vaaratilanteita kyllä saadaan aikaiseksi..
Ihmisillä on taipumus osoittaa mieltä silloin kun joku asia vaivaa. Väittäisin että suuri osa ohituksista tehdään ainoastaan turhautumisesta. Ongelma saattaa olla järjettömän alhainen tiekohtainen nopeusrajoitus tai edellä ajavan tarpeettoman alhainen ajonopeus. Edellä ajava saattaa pelätä sakkoja ja ajaa mittarin mukaan hieman alle rajoitusten. Mittarissa on aina virhe samaan suuntaan, poliisi tekee 3 km/h varmuusvähennyksen ja siitäkään huolimatta alhaisimmista ylinopeuksista ei sakoteta tai yleensäkään puututa. Nämä tekijät kun ottaa huomioon niin ei mikään ihme että kuskit turhautuvat aamuruuhkassa.
Tänään tätä kirjoittaessani eletään syksyä ja olosuhteet voivat olla arvaamattomat. Kesäaikaan suurinta osaa nopeusrajoituksista voisi nostaa ilman vaaraa. Osassa tapauksista liikenneturvallisuus jopa paranisi koska tällaiset turhat ohitukset vähenisivät. Ihminen kuolee yhtä lailla kahdeksassa kympissä kuin satasessa ja satasessa onnettomuuksia sattuu harvemmin.
Jos kaikki ajaisivat samaa vauhtia, ohituksia ei tapahtuisi. Tiellä tulisi olla yksi ohjearvo jota tulisi noudattaa mahdollisimman tarkasti. Nythän suurin sallittu nopeusrajoitus on maksimi ja alempaa nopeutta ajavat itkevät OIKEUDESTAAN ajaan hiljempää. Eipä siis ihme että heitä ohitellaan...
Tuo vaihteleva suhtautuminen nopeusrajoituksiin ja tietämättömyys auton ominaisuuksista aiheuttaa nopeuksien vaihtelua. Joskus joku luetteli erilaisia tapoja:
- alle rajoitusten, sen enempää nopeutta tarkkailematta
- alle rajoitusten ja mittarin näyttämän
- mittarin mukaan, jolloin mittarivirhe huomioiden ajetaan hitaampaa
- mittarivirhe huomioiden suurinta sallittua tiekohtaista nopeutta
- mittarivirhe ja (poliisin mittalaitteiden) tekninen varmuusvähennys huomioiden
- mittarivirhe, varmuusvähennys ja puuttumiskynnys huomioiden
- mittarivirhe, varmuusvähennys ja rikesakkoraja huomioiden (varoituksilla siis)
- mittarivirhe, varmuusvähennys ja päiväsakkoraja huomioiden
- mittarivirhe, varmuusvähennys ja sallittujen päiväsakkojen määrä huomioiden
- valvonnan puuttumiseen luottaen omaa maksiminopeutta
- ilman mitään rajaa
Olipas siinä hauska vertaus. Ajatteletteko te tosiaan että siellä jonotetaan järjestyksessä johonkin? Tota mä en just ymmärrä! Ja valitettavasti liikenteessä tuntuu just tolta, että joku typerys luulee, että tässä on mun paikka ja sä et saa mennä ohi! Ei se vaan helvetti mene niin! Siellä kunon ihan vapaa tie, johon voi mennä just sellaiseen kohtaan, jossa on auton mentävä aukko. Näin se menee. Ja satavarma olen siitä, että eniten tieturvallisuutta ohitustilanteessa riskeeraavat ne, jotka kiihdyttävät vauhtiaan kun heitä ohitetaan.