Helppohoitoinen koirarotu lapsiperheeseen

Vierailija:

Oletteko huomanneet, että poikkeuksellisen paljon on " kilttejä ja lapsiin tottuneita" 1-3 vuotiaita dobermanneja myynnissä... Miksiköhän?

Dobermann ei ole mikään leikkikoira lapsille.

Muuten sanoisin, ettei kannata ottaa mitään koiraa, ellei aikuiset ole valmiita kasvattamaan ja tekemään töitä. Lapset voivat vain auttaa.

Meillä on sekä lapsia, että dobbereita :)!

Muuten viittaan 26:n viestiin, jossa tosi hyviä pointteja. Joku sanoi, et noutaja ois vaikee, ei sentään. Yksilöissä tietty eroja, mut keskimäärin helppo koira.

t. pari palveluskoiraa kouluttanut ja muutaman noutajan kanssa elänyt

Me teimme sen virheen, että otimme ns. helpon rodun perheeseemme. sen jälkeen asunto ja perhe on kokenut muodonmuutoksen...

Minulla on yksi lapsi lisää hoidettavana, vaikka seuraksi edellisille se piti olla. Eli älkää ottako ennen kuin hyväksytte kaiken sen negatiivisemmankin puolen mitä se tuo tullessaan.

Koirasta on iloa ihmiselle, jos ihminen on valmis tekemään työtä sen eteen!

Aivan ihastuttavan iloinen ja seurallinen ja kiltti.



Ei lähde karvoja !!!!!!!!!



Hupaisn näköinen



Turkkia ei tarvitse hoitaa muutoin kuin ajamalla karvat pois kerran vuodessa (tietysti pestä täytyy kuten muutkin koirat ja turkkia voi lyhentää, mutta ei harjailuja tms.)



http://www.lagottoromagnolo.fi/

Itsellämme ei ole koiraa mutta etsimmen nöffi kenneleitä. Jos joku tietää jonkun nöffi kennelin Turussa tai turun lähellä sanokaa. Ja siis mikään koira ei voi olla kouluttamatta. Jos haluat että omat poikasi kouluttavat sen niin sinun pitää vahtia ja opastaa heitä. Sinun poikasi pitää lukea monta kirjaa ja osata käyttää kehonkieltään ennenkuin voi hallita koiraa. Nöffi olisi kyllä paras rotu myös hukkumisen ja lempeyden takia. Pari perus koulutus vinkkiä:



Istuminen



1. Ota herkku ja näytä sitä koiralle, mutta älä anna sitä.

2. Pistä herkku nyrkkiin ja anna koiran miettiä miten sen saa.

3. Kun koira istuu anna herkku ja kehu sitä.

4. Toista kohtaa kolme hetken aikaa.

5. Kun koira ymmärtää jujun ala sanomaan istu kun koira istuu ja anna herkku.

Vähitellen koirasi oppii ymmärtämään istu käskyä.



Maahan



1. Ota herkku ja näytä sitä koiralle.

2. Pidä herkkua niin että koirasi näkee sen.

3. Tämä kannattaa tehdä istuen. Nostä kätesi ilmaan ja laske sitä alas lattialle niin että koira menee makaamis asentoon. Ja anna sitten herkku.

4. Toista kohtaa 3.

5. Kun koira ymmärtää jujun ala sanomaan maahan kun koira menee maate. Ja anna herkku.

Pari päivää sitten kotiin saapunut pentu herätti aamutuimaan. Newfoundlandilainen sitten saatiin ja nopeasti hyvältä kasvattajalta. Tosi lutunen ja kiltti tuntuu olevan. Eilen oli jo poikien kanssa pihalla ja leikkivät. Miten ihmeessä näykkimisen saa lopetettua? Pienempi pelkää pentua ja sen teräviä hampaita

Näin ohjeet lopettaa näykkiminen.



1. Kun koira näykkii kiljaise näin! Iiik!

2. Jos koira puraisee käänny ja lopeta leikkiminen tai muu kunnes koira rauhottuu.

3. Kun inahdat tai käännyt ja koira lopettaa odota hetki ja anna sitten makupala.



Kiva kun kerroit miten menee!! Ja voisitko kertoa mistä kennelistä sait sen? Ette kai vaan ostanut paperitonta nöffiä?? Huonoja kokemuksia naapureidemme koiralta joka hyökkäsi minun kimppuun!! :( Onnea kerro kuulumisestasi muutenkin!!

Säästyneet kulut voivat tulla moninkertaisina takaisin jos terveys- tai luonneongelmia alkaa ilmetä. Monet näistä paperittomista rassukoista elävät hankalan tai kivuliaan elämän, niiden emoja pennutetaan liian tiheästi ja liian nuorena, pennut luovutetaan liian aikaisin, sisäsiittoisuuden ja huonosti jalostukseen valittujen yksilöiden vuoksi ongelmia paljon. Olisi monta tarinaa aiheesta eikö yksikään ole kaunista luettavaa. Tee siis palvelus perheellesi ja koirallesi, rotukoiraan päätyessäsi käänny asiantuntevan kasvattajan puoleen. Älä ahneen ' kasvattajan' , joille eläinten hyvinvointi on sivuseikka.

Onko sinun perheellä mennyt hyvin? Tietääkö kukaan turun lähellä olevaa Nöffi kenneliä?? :(

joku iso kokoinen olisi mukava, ja tosiaan sellainen että ei tarvitse kouluttaa, tietysti sisäsiistiksi ym mutta niin että poikamme pärjäävät sen kanssa eli lapsiystävällinen eli pojat muuten kouluttaisivat sen (isompi on lukenut lasten koirakirjoja jo kauan innoissaan)

Eläimet on ihan kivaa seuraa lapsille, mutta vastuu eläintenhoidosta ja koulutuksesta jää aina aikuisille. Usein myös se hoidon ja koulutukssen toteutuspuoli jää aikuisten vastuulle. Jos minä olisin tilanteessa että perheessä olisi lapsia, mutta ei eläimiä, harkitsisin varmaankin ennemmin kissaa kuin koiraa. Kissat on erittäin helppohoitoisia, vaativat paljon vähemmän työtä kuin koirat. Ja jos koiran todella haluaa, niin paras neuvo näissä vastauksissa on toistaiseksi ollut se että käytä puoli vuotta harkinta-aikaa.



Roduista valitsisin ensimmäiseksi koiraksi (jos ei ole koirista aikaisempaa kokemusta), jonkin pienen tai keskikokoisen rodun, joka on perinteisesti geneettisesti terve eli ei äärimmäisyyksiin jalostettu. Toinen huomioitava kohta olisi helppohoitoisuus eli lähinnä turkin tyyppi. Toiset koirarodut vaatii vielä enemmän hoitoa kuin toiset, kun taas toisten turkit on käytännössä "huoltovapaita", riittää pesu kerran kuukaudessa. Koiran ostaisin aina sellaiselta kasvattajalta joka on toiminut alalla pitkään ja jolla on näyttöjä ko. rodun kasvattamisesta, sekä mahdollisesti jopa palautusoikeus jos tuleekin jotain ongelmia ensimmäisen vuoden aikana ja homma ei olekaan teitä varten. Pentutehtailijoiden kanssa voit unohtaa kaikki joustavat järjestelyt. Koiran hankintahinta on murto-osa sen kokonaiskustannuksista.