5-luokalle menevä poika ei viihtyisi paljoa yhtään ulkona://
Kaverinkin kanssa kun on niin pitäisi vaan voida touhuta sisällä, olen aivan täydellisen kyrpiintynyt tähän tilanteeseen!!!!!!!!!!!!!
Selittää pokkana miten esim syksyn koittaessa on välitunnit koulussa ulkona ja on 1-2x/vkossa judo, jooo-o mutta ulkoilu jää vieläkin vähemmälle kun 5-luokka alkaa, koulupäivät 5-7h/pvässä+läksyt (27h/vko koska 2 kieltä)ja kokeisiin lukemiset.
AHDISTAA!!!! miksi on niin vaikeata olla ja mennä tuolla ulkona:(((
Kommentit (25)
Jos teet ulkoilusat valtataistelun välineen, niin lapsi tulee vihaamaan pitkään kaikkea ulkona tapahtuvaa toimintaa.
Mikä siinä ulkoilussa niin tärkeää on että pitää ihan hermostua sen takia?
Itse en ole koskaan ollut mikään 'ulkoilmaihminen', vaikka lapsena paljon ulkona leikinkin. Meillä oli sisällä kovin ahdasta eikä oikein mitään tekemistä sillä leluja ei paljoa ollut. Se oli ainoa syy miksi lähdin ulos leikkimään.
Ei sisällä viihtyminen minusta mitenkään huonoa ihmisitä ole tehnyt.
Omista lapsistani toinen leikkii mielellään ulkona ja toinen viihtyy paremmin sisällä. En koe kumpaakaan ongelmalliseksi.
Vanhempani saivat aina pakottaa pihalle. En osaa sanoa miksi se oli ärsyttävää, viihdyin paremmin sisällä lukien, ja varsinkin kirjoittaen.
Oma lapseni tykkää ulkoilla, koska on innnokas pelaamaan erilaisia pihapelejä. Jos ei niiden parissa viihtyisi niin varmaan ulkoilu voisi tuntua tylsältä (kun on jo liian iso leikkimäänkään mitään, omasta mielestään ainakin)
Kun kaikki aika vetelehditään sisällä? Se kun ei riitä peruskunnon ylläpitämiseen, että lukukauden aikana on välitunteja ja pari kertaa viikossa tunnin ohjattu liikunta. Se ei ihan oikeasti riitä.
Jotta lapsen kroppa kehittyy vahvaksi luustoltaan, sitä pitää rasittaa. Lapset eivät sitä tajua, koska eivät pysty tällaisesta vastuuta ottamaan, mutta minä tajuan.
Terveisin perse naavaa kasvavien olmien äiti, joka tiedostaa ongelman
Kun kaikki aika vetelehditään sisällä? Se kun ei riitä peruskunnon ylläpitämiseen, että lukukauden aikana on välitunteja ja pari kertaa viikossa tunnin ohjattu liikunta. Se ei ihan oikeasti riitä. Jotta lapsen kroppa kehittyy vahvaksi luustoltaan, sitä pitää rasittaa. Lapset eivät sitä tajua, koska eivät pysty tällaisesta vastuuta ottamaan, mutta minä tajuan. Terveisin perse naavaa kasvavien olmien äiti, joka tiedostaa ongelman
Mutta käytännössä lapset eivät kyllä kotona sillä lailla liiku, että he saisivat riittävästi liikuntaa. Alle 2v ehkä just ja just ja isompi lähinnä, jos kotona on suuri jumppasali ja uima-allasosasto.
Ulkona lapset liikkuu huomaamattaan ja sitä liikuntaa tulee siinä.
katsoa peiliin?
meillä kaksi poikaa. Toinen liikkuu ja toinen ei. Mutta minä lähden heidän kanssaan liikkumaan itse. mennään pyöräretkille, rannalle, Suomenlinnaan, metsään jne. Mitä sen lapsen pitäisi siellä yksinään tehdä? Ja totta kaverit on usein sellaisia, jotka eivät viihdy ulkona vaan haluaa pelata pleikkaa. Se liikkumisinnostus lähtee perheestä ja perheen tavasta ja omasta esimerkistä. Voitajn kokeilla koiran ostamista? Jos tykkäisi sitä ulkoiluttaa? Mutta minusta paras vaihtoehto on, että alat liikkua lapsen kanssa itse. Älkääkä tulko sanomaan, että viidesluokkalainen ei pyöräile tai tee mene rannalle perheen kanssa. Sitten on mennyt kasvattamisessa jotain pieleen.
vanhempieni kanssa, kuin kavereidenkaan:) ulkoilu vaan oli tylsää. Pyöräilyt vielä nippanappa ok, mutta metsäretket ihan syvältä:D
Onneksi oma lapsi on innokas ulkoilija vaikka esimerkki onkin huono.
Vanhempien velvollisuus - minun mielestäni - on pitää huolta, että lapsi
- ulkoilee ja liikkuu
- syö pääsääntöisesti oikein
- nukkuu tarpeeksi (edes lepää vaikkei nuku), nimenomaan yleensä yöllä
- käy kouluja parikymppiseksi
- ei mogaa liikaa
Vaikka nuori olisi sitä mieltä, että vanhemmat voisivat vetää vitun päähänsä noiden sääntöjensä kanssa, on parempi silti pitää niistä kiinni. Lapsella on sitten koko loppuelämä aikaa tehdä toisella tavalla.
Meinaan vaan että meillä on myös 9v lapsi joka taas rakastaa ulkoilua, lintujen bongailua, ulkotouhuja ja varsinkin pyöräilyä, jokin 10km pyörälenkki ei ole hälle mitään.
Ja todellakin on ihan samat vanhemmat, samat tavat, samalla lailla kasvatettu jne.jne.
ap
katsoa peiliin?
meillä kaksi poikaa. Toinen liikkuu ja toinen ei. Mutta minä lähden heidän kanssaan liikkumaan itse. mennään pyöräretkille, rannalle, Suomenlinnaan, metsään jne. Mitä sen lapsen pitäisi siellä yksinään tehdä? Ja totta kaverit on usein sellaisia, jotka eivät viihdy ulkona vaan haluaa pelata pleikkaa. Se liikkumisinnostus lähtee perheestä ja perheen tavasta ja omasta esimerkistä. Voitajn kokeilla koiran ostamista? Jos tykkäisi sitä ulkoiluttaa? Mutta minusta paras vaihtoehto on, että alat liikkua lapsen kanssa itse. Älkääkä tulko sanomaan, että viidesluokkalainen ei pyöräile tai tee mene rannalle perheen kanssa. Sitten on mennyt kasvattamisessa jotain pieleen.
Vanhempien velvollisuus - minun mielestäni - on pitää huolta, että lapsi
- ulkoilee ja liikkuu
- syö pääsääntöisesti oikein
- nukkuu tarpeeksi (edes lepää vaikkei nuku), nimenomaan yleensä yöllä
- käy kouluja parikymppiseksi
- ei mogaa liikaaVaikka nuori olisi sitä mieltä, että vanhemmat voisivat vetää vitun päähänsä noiden sääntöjensä kanssa, on parempi silti pitää niistä kiinni. Lapsella on sitten koko loppuelämä aikaa tehdä toisella tavalla.
Meillä viidesluokkalainen myös. Ulkoilee kyllä kavereiden kanssa, mutta myös pelaisi pleikkaa ihan hulluna jos saisi. Meillä ikuinen taistelu tästä. Peliaikaa viikolla puolituntia ja viikonloppuna 1,5h. PISTE.
Meillä syödään säännöllisesti, otetaan täysksylitolpurkkaa joka aterian jälkeen ja otettu siitä asti kun olivat 1v, huolehditaan riittävästä unensaannista (yöunilla ovat klo20.30 ellei aiemmin varsinkin kouluaamuina, pleikan saivat vasta 2v sitten ja sitä pelataan arkisin 1pvänä max2h ja sitten vkonloppuisin max2h/pvässä, tietokoneella ollaan hyvin harvoin tvtä katsovat 0-1h/pvässä, koulu sujuu kummallekin kiitettävästi jopa niin että tämän pian 11v pojan huonoin nro kokeesta on tähän mennessä 9+ ja sekin tullut vain 2x jne.jne.
ap
Vanhempien velvollisuus - minun mielestäni - on pitää huolta, että lapsi
- ulkoilee ja liikkuu
- syö pääsääntöisesti oikein
- nukkuu tarpeeksi (edes lepää vaikkei nuku), nimenomaan yleensä yöllä
- käy kouluja parikymppiseksi
- ei mogaa liikaaVaikka nuori olisi sitä mieltä, että vanhemmat voisivat vetää vitun päähänsä noiden sääntöjensä kanssa, on parempi silti pitää niistä kiinni. Lapsella on sitten koko loppuelämä aikaa tehdä toisella tavalla.
Meillä viidesluokkalainen myös. Ulkoilee kyllä kavereiden kanssa, mutta myös pelaisi pleikkaa ihan hulluna jos saisi. Meillä ikuinen taistelu tästä. Peliaikaa viikolla puolituntia ja viikonloppuna 1,5h. PISTE.
pahan teosta. Harvemmin ne mitään muuta siellä ulkona tekee kuin pahojaan.
ap
pahan teosta. Harvemmin ne mitään muuta siellä ulkona tekee kuin pahojaan.
AP haluis vaan vähä sormetusrauhaa. Eikä sitä ole kun poju jumittaa kotona.
Meinasin juuri eilen aloittaa keskustelun melkein samasta aiheesta. Olen 14-vuotiaan pojan äitipuoli, ja poika ei sitten tekisi mitään muuta kuin makaisi huoneessaan joko pelaamassa pleikkaa tai katsomassa tv:tä. Kavereita on, mutta hänelle riittää kun pelaavat kaikki kodeistaan verkon kautta samaa peliä, ei kuulemma tarvitse sitten lähteä kavereiden luokse ollenkaan.
Pitkin hampain lähtee kanssamme ulos (toistaiseksi vielä lähtee sentään, sana tehoaa), mutta kun on jo tuon ikäinen, on vaikea keksiä mitään ihmeellistä tekemistä ulkona. Pyöräilemään menemme porukalla, mutta koska mieheni ei ole mikään metsäretkeilijä, ei oikein ole mitään mihin poikaa saisi innostettua. Lasketteluvälineet halusi itse pari vuotta sitten, kävi ekana vuonna pari kertaa, viime vuonna ei kertaakaan. Sellaisen ilma-aseen halusi talvella, ja tänä kesänä on kerran suostunut käymään sen kanssa pelaamassa. Uimahalliin viemme välillä.
Ärsyttää. Lisäksi vaikka isänsä (eli mieheni) tiedostaa ongelman, ei hän itsekään ole kovin aktiivinen liikkuja, joten ei oikein tee asialle mitään.
Huokaus.
By the way, pikaosrmetus wc:ssä tai saunassa olisi aina mahdollista on muu perhe kotona tai ei mutta toistaiseksi ei ole sellaiselle ollut tarvetta.
ap
AP haluis vaan vähä sormetusrauhaa. Eikä sitä ole kun poju jumittaa kotona.
lähteä pojan kanssa tai käskeä olemaan tietty aika ulkona. Siis määrätä. Jotkut liikkuu luonnostaan ja joitakin täytyy patistaa. Mitä ap oikein haluaa? Muuttaa poikansa mieltymyksiä? Ei taida onnistua. Joko liikut mukana tai pakotat olemaan kavereiden kanssa tietty aika tai annat olla. Ei hän sinun mieliksesi voi alkaa tykätä likkua, jos ei tykkää. Uusi ULKOILMAharrastus? Partio? leijan lennätys? Hankkikaa ulkovälineitä. Trampoliini?
siellä ulkona jotain tekemistä, josta voisi vaikka hieman rahallisesti palkita (jos se motivoisi). Esim:
-Ruohon leikkuu
-Marjojen keruu
-Haravointi
-Naapurin koiran ulkoilutus
-Pikkulasten vahtiminen (sukulaiset/naapurit)
Tai sitten pyöräilyyn voisi motivoida jonkinlainen kilometrimittari ja sitten ihan rahallisesti tai jollain muulla tavala voisi palkita kertyneistä kilometreistä. Toisaalta kertyneet kilometrit saattavat itsessään jo olla palkitsevia lapselle.
En ymmärrä, mitä vittuilua on ehdottaa liikkumista perheen kanssa. Ei kannata vinkkejä pyytää, jos kaikki otetaan vittuiluna. Toinen lapsi ei tykkää ja toinen tykkää, mutta et sitten sanonut, että mitä teette perheenä yhdessä. Tuli ihan fiilis, että osui kuitenkin jollain lailla. Siis vaan kipin kapin yhdessä lasten kanssa ulos. On muuten hauskaa eikä mitään vittuilua.
Anna hyvä ihminen pojan levätä viimeiset lomapäivät haluamallaan tavalla.