Asunnon jako kuolinpesästä, APUA!

viesti numero 14.

kyllä äiti ja isä omisti puoliksi sen asunnon. Eli äiti saa vain puolet ja minulle ja siskolle 1/4 molemmille? Äiti siis yrittää saada enemmän kuin sille kuuluisi...

Rahat kuuluu jakaa puoliksi ja toisen puolen saa äitisi ja toisen puolikkaat jalat sisareni kanssa.

Meillä perinnönjako meni aikanaan ihan pers....een koska luontimme äitiimme. Hän veti välistä sitä tätä ja tota. Pikkuhiljaa perintötavarat muuttivat äidin ja miesystävän uuteen kotiin. Suosittelen palkkaamaan ulkopuolisen pesänjakajan. Ainoa keino usein saada se mikä kuuluu.

Äitini kanssa ei puhuminen perinnöstä onnistunut ollenkaan, alkoi huutamaan että menkää pois minun kodistani ym. Ihan kun olisimme häntä olleet ryöstämässä. Me emme ryöstäneet ketään, äiti sensijaan taitavasti tuhlasi perintömme.

kyllä äiti ja isä omisti puoliksi sen asunnon. Eli äiti saa vain puolet ja minulle ja siskolle 1/4 molemmille? Äiti siis yrittää saada enemmän kuin sille kuuluisi...

Rahat kuuluu jakaa puoliksi ja toisen puolen saa äitisi ja toisen puolikkaat jalat sisareni kanssa.

Meillä perinnönjako meni aikanaan ihan pers....een koska luontimme äitiimme. Hän veti välistä sitä tätä ja tota. Pikkuhiljaa perintötavarat muuttivat äidin ja miesystävän uuteen kotiin. Suosittelen palkkaamaan ulkopuolisen pesänjakajan. Ainoa keino usein saada se mikä kuuluu.

Äitini kanssa ei puhuminen perinnöstä onnistunut ollenkaan, alkoi huutamaan että menkää pois minun kodistani ym. Ihan kun olisimme häntä olleet ryöstämässä. Me emme ryöstäneet ketään, äiti sensijaan taitavasti tuhlasi perintömme.

vuokraa, vaan leskellä on kuolemaansa asti oikeus asua asunnossaan, vaikka se olisi ollut 100% vainajan omistama. Lisäksi hänellä on oikeus käyttää myynnistä tulevat rahat uuden asunnon ostoon, vaikka olettekin perineet ne. Mutta leski ei ilman testamenttia tosiaankaan peri vainajaa, joten lesken osuus asunnosta on 50%, perilliset saavat loput. Mutta eivät käyttöönsä, vaan leskellä on tosiaan siihen asuntoon oikeus. Jos leski on maksanut asuntolainaa, niin hänen osuutensa pesään on tietysti vastaavalla summalla kasvanut.

vain asuntoa, jossa on asunut yhdessä puolisonsa kanssa. Asunto voidaan myydä vain lesken suostumuksella ja asumissuoja päättyy siihen. Sen sijaan ns. normaali asumisirtain pysyy lesken hallinnassa tämänkin jälkeen huolimatta siitä, kenen varoilla se on hankittu.

http://www.laki24.fi/pepe-perimysleski-asuinkiinteisto.html



Eli ap:n tapauksessa äiti saa käyttää kaikki myynnistä saadut rahat uuden asuntonsa ostoon. Vaikka ap ja sisko omistavatkin rahoista puolet.

että leski saa puolet ja ap siskosa kanssa toisen puolen.



Myynnissä rahat kannattaa tallettaa tillle, johon kellään ei ole yksinään käyttöoikeutta. Se jälkeen lakimiehen palkeille papereiden kanssa tekemään jakokirja, jonka jälkeen pankkiin jakamaan rahat jokaisen sen tilille.



Kannattaa muistaa että verottaja ei hyväksy lahjoituksia puolin eikä toisin vaan lätkäisee lahjaveron. Eli jos äitisi saisikin 3/4, niin verottaja katsoisi sen todennäköisesti lahjaksi ja joutuisitte (jossumma suuri) maksamaan lahjaverot.



Kannattaa muistaa että siskosi kanssa voitte joutua maksamaan myyntivoittto veroa, mikäli asunnosta saakin enemmän rahaa kuin perunkirjaan on merkitty, koska ette ole isänne kuoleman jälkeen asuneet asunnossa. Äitinne ei myyntivoittoveroa joudu maksamaan.



Miten muuten jaoitte isänne rahavarat? Ne olisivat kuuluneet kokonaan sinulle ja siskollesi.

<a href="http://www.laki24.fi/pepe-perimysleski-asuinkiinteisto.html" alt="http://www.laki24.fi/pepe-perimysleski-asuinkiinteisto.html">http://www.laki24.fi/pepe-perimysleski-asuinkiinteisto.html</a&gt; Eli ap:n tapauksessa äiti saa käyttää kaikki myynnistä saadut rahat uuden asuntonsa ostoon. Vaikka ap ja sisko omistavatkin rahoista puolet.

perillisten myötävaikutuksella hankitusta asunnosta. Se on eri asia kuin lesken omasta halusta tehty uuden asunnon hankinta.

Laki sanoo hyvin selkeästi "Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon" eli oikeus asua kuolinpesän omistamassa asunnossa ei jatku seuraavaan asuntoon ilman rintaperillisten erillistä suostumusta ja myötävaikutusta.

että leski saa puolet ja ap siskosa kanssa toisen puolen. Myynnissä rahat kannattaa tallettaa tillle, johon kellään ei ole yksinään käyttöoikeutta. Se jälkeen lakimiehen palkeille papereiden kanssa tekemään jakokirja, jonka jälkeen pankkiin jakamaan rahat jokaisen sen tilille. Kannattaa muistaa että verottaja ei hyväksy lahjoituksia puolin eikä toisin vaan lätkäisee lahjaveron. Eli jos äitisi saisikin 3/4, niin verottaja katsoisi sen todennäköisesti lahjaksi ja joutuisitte (jossumma suuri) maksamaan lahjaverot. Kannattaa muistaa että siskosi kanssa voitte joutua maksamaan myyntivoittto veroa, mikäli asunnosta saakin enemmän rahaa kuin perunkirjaan on merkitty, koska ette ole isänne kuoleman jälkeen asuneet asunnossa. Äitinne ei myyntivoittoveroa joudu maksamaan. Miten muuten jaoitte isänne rahavarat? Ne olisivat kuuluneet kokonaan sinulle ja siskollesi.

asunnosta saadut rahat vasta äitinsä kuoleman jälkeen, mikäli äiti ostaa uuden yhtä arvokkaan asunnon.

http://www.laki24.fi/pepe-perimysleski-asuinkiinteisto.html

Eli ap:n tapauksessa äiti saa käyttää kaikki myynnistä saadut rahat uuden asuntonsa ostoon. Vaikka ap ja sisko omistavatkin rahoista puolet.

Jos yksikin vaati kuolinpesän jakoa on se jaettava. Kaikkien yhteisellä suostumuksella toki hallintaoikeus voidaan siirtää uuteenaunton.

<a href="http://www.laki24.fi/pepe-perimysleski-asuinkiinteisto.html" alt="http://www.laki24.fi/pepe-perimysleski-asuinkiinteisto.html">http://www.laki24.fi/pepe-perimysleski-asuinkiinteisto.html</a&gt;

Eli ap:n tapauksessa äiti saa käyttää kaikki myynnistä saadut rahat uuden asuntonsa ostoon. Vaikka ap ja sisko omistavatkin rahoista puolet.

"Voiko lesken hallitseman asuinkiinteistön vaihtaa toiseen?

Lesken hallintaoikeus puolisoiden yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon voi perintökaaren säännösten estämättä kohdistua myös perillisten myötävaikutuksella hankittuun uuteen asuntoon. Ja täytyykin kohdistua. "

Kantsii huomata että tekstissä sanotaan "perillisten myötävaikutuksella". Eli jos suostuu siihen että peritty talo myydään ja siitä saadut varat sijoitetaan leskien uuteen asuntoon, ei uuttakaan asuntoa voi myydä ilman lesken suostumusta.

Voi olla myös suostumatta, jolloin rahat on jaettava.

että ko tilanteessa uuden asunnon omistusoikeus on tietysti jaettu sijoitetun pääoman suhteessa.

vaan lopusta 50%. Ekana siitä menee 50% äidille ja loppu 25% alkup. kuuluu sitten siskoksille jaettavaksi. Eli äidin osuus on 75 % alkup.

&lt;a href="<a href="http://www.laki24.fi/pepe-perimysleski-asuinkiinteisto.html" alt="http://www.laki24.fi/pepe-perimysleski-asuinkiinteisto.html">http://www.laki24.fi/pepe-perimysleski-asuinkiinteisto.html</a&gt;" alt="<a href="http://www.laki24.fi/pepe-perimysleski-asuinkiinteisto.html" alt="http://www.laki24.fi/pepe-perimysleski-asuinkiinteisto.html">http://www.laki24.fi/pepe-perimysleski-asuinkiinteisto.html</a&gt;"&gt;<a href="http://www.laki24.fi/pepe-perimysleski-asuinkiinteisto.html&lt;/a&gt;" alt="http://www.laki24.fi/pepe-perimysleski-asuinkiinteisto.html&lt;/a&gt;">http://www.laki24.fi/pepe-perimysleski-asuinkiinteisto.html&lt;/a&gt;</…; Eli ap:n tapauksessa äiti saa käyttää kaikki myynnistä saadut rahat uuden asuntonsa ostoon. Vaikka ap ja sisko omistavatkin rahoista puolet.

"Voiko lesken hallitseman asuinkiinteistön vaihtaa toiseen? Lesken hallintaoikeus puolisoiden yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon voi perintökaaren säännösten estämättä kohdistua myös perillisten myötävaikutuksella hankittuun uuteen asuntoon. Ja täytyykin kohdistua. " Kantsii huomata että tekstissä sanotaan "perillisten myötävaikutuksella". Eli jos suostuu siihen että peritty talo myydään ja siitä saadut varat sijoitetaan leskien uuteen asuntoon, ei uuttakaan asuntoa voi myydä ilman lesken suostumusta. Voi olla myös suostumatta, jolloin rahat on jaettava.

asunnon myyntiin, jolloin äidillä on oikeus asua asunnossa niin kauan kuin elää.

Saa olla aika huonot välit äitiinsä, että kieltää asunnon vaihdon.

vaan lopusta 50%. Ekana siitä menee 50% äidille ja loppu 25% alkup. kuuluu sitten siskoksille jaettavaksi. Eli äidin osuus on 75 % alkup.

peri mitään. Se on tässä todettu jo monesti. Eli 50% on äidin, mikä oli alunperinkin.

Ajatuskin siitä, että mies kuolisi ja lapset kärkkymässä meidän rahoja ja kotia ja selän takana mustamaalavat ja sanovat MUA ahneeksi...



Annattepa itsestänne viehättävän vaikutelman.

äitisi osuus siis on ollut jo ennen kuolemaa 50%. Isäsi 50% jaetaan puoliksi lesken ja lasten kesken, eli äidillesi 50% isän osuudesta = 25% koko asunnosta ja sinä ja siskosi jaatte sen 25% keskenänne.

äitisi on oikeassa. Muutenhan hän ei olisi saanut mitään perintöä isältäsi.

Ajatuskin siitä, että mies kuolisi ja lapset kärkkymässä meidän rahoja ja kotia ja selän takana mustamaalavat ja sanovat MUA ahneeksi... Annattepa itsestänne viehättävän vaikutelman.

Sen sijaan ap:n äiti on ottamassa itselleen varallisuutta, jonka isä toivoi jäävän lapsilleen. Jos ap:n isä olisi halunnut vaimonsa perivän, hän olisi tietysti tehnyt testamentin. Nyt ei tehnyt, joten ainoa ahne on äiti.

Niin sinä omista1/4 osan ja siksi toisen 1/4 osan. Mistähän äitisi on tuollaista saanut päähänsä.

asunnon myyntiin, jolloin äidillä on oikeus asua asunnossa niin kauan kuin elää. Saa olla aika huonot välit äitiinsä, että kieltää asunnon vaihdon.

jonka omistaa vain hän, ei kuolinpesä. Miksi lasten pitäisi rahoittaa äitinsä asunto ja jäädä itse ilman perintöä?

Miksi lapset on jotenkin huonompiarvoisia kuin leski? Kysehän on nimenomaan perinnöstä joka kuuluu perillisille, ei leskelle. Tuo leskenoikeus kuuluu menneisyyteen. Nykyään on aika paljon enemmän uusperheitä, sitä myöden enemmän perintöriitoja ja suoranainen vääryys kukoistaa.