Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Pitääkö lainattu raha maksaa takaisin?
04.08.2012 |
jos kyseessä on oma lapsi ja pienehkö summa? Aikuinen lapseni lainaa aina silloin tällöin rahaa elämiseen, ja sanoo maksavansa takaisin seuraavana palkkapäivänä. Kyse on siis korkeintaan viidestä kympistä. Rahoja ei koskaan kuitenkaan kuulu takaisin, ja kun kyselen niitä, hän loukkaantuu, ja tiuskaisee, että juu hän voi kyllä ne antaa, mutta hänelle ei jäänyt oikeastaan mitään koko kuukauden elämiseen. Minua tämä ärsyttää, laina on laina, eikä minullakaan liikoja rahoja ole.
Kommentit (9)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ovat kuitenkin opiskelijoita ja tekevät opiskelun ohessa töitä, samoin koko kesän, en ole edes ajatellut rahaa antaessani että maksaisivat takaisin. Joskus naurahdan heille että tottakai "lainaan".
Eri asia olisi varmasti jos olisivat kokopäiväisesti/vuotisesti töissä ja eläisivät ylivarojensa.
ovat kuitenkin opiskelijoita ja tekevät opiskelun ohessa töitä, samoin koko kesän, en ole edes ajatellut rahaa antaessani että maksaisivat takaisin. Joskus naurahdan heille että tottakai "lainaan". Eri asia olisi varmasti jos olisivat kokopäiväisesti/vuotisesti töissä ja eläisivät ylivarojensa.
tähän varaa, ja lapsesi tietävät, että et odota rahaa takaisin. Tietysti tässäkin pitää sitten muistaa olla tasapuolinen, ja antaa sillekin lapselle apua, joka ei kerjää.
Mutta minusta reiluinta olisi sanoa antavansa rahaa, jos ei odota saavansa takaisin, niin ei jää mitään huonoa omaatuntoa kenellekään.
Itse olen joskus opiskelijana pyytänyt vanhemmiltani rahaa lainaksi, mutta kun olen yrittänyt maksaa takaisin, eivät ole huolineet. Joskus olen kuitenkin "väkisin" maksanut, koska jos lainaksi pyydetään niin se maksetaan takaisin.
välillä hän pyytää lainaksi, ja olen sanonut, että ei tarvitse maksaa takaisin. Välillä hän pyytää lainaksi, ja joudun sanomaan, että lainaan kyllä, mutta oikeasti vain lainaan, ja tarvitsen sen takaisin, ja hän lupaa maksaa sen palkkapäivänä. Niitä rahoja saa odotella todella pitkään, jos niitä saa ollenkaan takaisin. Kovetanko vain sydämeni, ja seuraavan kerran kun hän pyytää lainaksi, en anna mitään? ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muuten käy niin kuin meillä, 29-vuotias veljeni elää edelleen äidiltä ottamillaan "lainoilla" ja äiti joutuu välillä lainaamaan meiltä, jos tulee jokin isompi meno.
Veli itsenäistyisi ja ymmärtäisi rahan arvon ja laina-sanan merkityksen, jos äiti alkaisi tehdä jaon 1) avustukset 2) lainat. Jälkimmäisillä olisi aina takaisinmaksusuunnitelma, miksei korotkin. Turhaan aiheuttaa veli surua äidille ja muuttuu itse koko ajan yhä vastuuttomammaksi.
Inhottavinta siinä on se "lainaamisesta" puhuminen. Voisi antaa veljelle taloudellista apua, mutta hänhän vain kunniasanalla "lainaa"...
Jos lapsesi pyytää, sinä annat ja sanot "tätä ei tarvitse maksaa takaisin", niin sitten tietenkin ei tarvitse.
Mutta jos vaan pyytää rahaa lainaksi ja annat, niin totta kai on maksettava takaisin.
En ymmärrä, eikö ihmisillä ole yhtään itsekunnioitusta ja omanarvontuntoa, jos kehtaavat olla maksamatta takaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraavalla kerralla et lainaa, vaan sanot, että sinulla ei ole enää varaa lainata, kun et kerran saa lainaamiasi rahoja takaisin.
Alue: Aihe vapaa
jos on kerran luvannut. Ja väärinhän tuo on, jos kerran sinullakin on tiukkaa.