Lue keskustelun säännöt.
Huono syy hankkia kolmas lapsi? ov
04.08.2012 |
Meillä 6- ja 3-vuotiaat lapset, minulla ikää 35 vuotta. Olen alkanut haikailla vielä yhtä lasta, ehkäpä parin vuoden päästä, nyt tilanne ei sovi vauvan hankkimiseen kun olen juuri palaamassa töihin. Mietin kuitenkin motiivejani lapsen hankkimiseen. Ensinnäkin meillä on kaksi poikaa, joten haluaisin ehkä yrittää tyttöä. Toisaalta poikakin olisi tietysti tervetullut. Haikailen kuitenkin ennen kaikkea raskausaikaa ja sitä syntymän ihmettä, uuteen vauvaan tutustumista jne, vaikka tiedostankin, että lapsi voi olla sairas, koliikkinen tms.
En tiedä, mikä olisi järkevää. Parin vuoden päästä kaksi ihanaa lastani ovat 8-ja 5-vuotiaita ja elämä heidän kanssaan jo paljon helpompaa. Miksi toisaalta hankkisin vauvan menoa hidastamaan? Vaikea päätös, mitä olette mieltä?
Kommentit (11)
yksikön ensimmäisessä persoonassa, eikö? Toki he ovat mieheni lapsia yhtä lailla, mutta ovathan he myös minun lapsiaNI.
Mieheni on avoin kolmannelle lapselle, tosin olemme molemmat välillä miettineet, että emme ehkä jaksaisi uutta vauva-aikaa valvomisineen jne. Toisaalta välillä mieheni tokaisee, että "jos saamme kolmannen lapsen" jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vauvakuumetta pukkaa, meillä on kolme lasta ja olen 30v, ja jos vielä lasta haluaisin yrittää niin haluaisin suht nuorena ja ikää tulee koko ajan lisää...niinniin nyt kannattaisi yrittää varmaan. Toisaalta on alkanut nyt helpottaa kun lapset kaikki yli 6 vuotiaita ja olen palannut töihin ja asiat ihan ok, mutta toisaalta haluaisin vielä yhden koittaa saada. Sitten taas on raskaus alkanut jännittämään, mitä jos kaikki ei menekään hyvin ym mietteitä...
Kaksi aiempaa raskautta lähtenyt käyntiin helposti, tosin yksi keskenmeno ennen toista lasta on koettu. Haluaisin olla korkeintaan 37 tai 38-vuotias kun lapsi syntyisi, toisaalta onhan sekin jo aika "vanha" jossain mielessä. t. ap
vauvakuume on kova. 10 lasta haluan ja sitten kohdun poistoon.
On kai niitä helpompiakin tapoja lopettaalastentulo kuin kohdun poisto, joka on aika iso operaatio.
t. 9:n äiti myös
vauvakuume on kova. 10 lasta haluan ja sitten kohdun poistoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mullekin tuli sellainen vaihteleva tunne siitä, että kolmas lapsi olisi ihana, mutta isommat olivat jo "hyvässä vauhdissa" kasvamassa ja elämä koko ajan helpottui sen suhteen. Sitten tulinkin raskaaksi-en meinannut edes uskoa sitä todeksi, herkästi on alkunsa tuo poika saanut! Mutta se oli kyllä aivan mahtavaa koko juttu, nautin ihan joka hetkestä, tiesin mitä tuleman pitää ja asia tuntui menevän juuri niinkuin oli tarkoituskin! Tunneaukko siitä, että vieläkö yksi lapsi-täyttyi. Poikamme on nyt menossa kouluun, ja hän on niin ihana edelleen!! Hän on ollut koko perheen silmäterä, ja yhteinen lellikki, saanut paljon huomiota, ja koulutusta myös..hänestä on kehittynyt ihan mahtava tyyppi! Jos mielesi tekee vielä yhtä ihanaa lasta, niin älä mieti, täytä toiveesi. Minä olisin varmaan katunut/ pohdiskellut lopun elämääni, jos en olisi tätä lasta saanut. Nyt ei enää tarvitse edes miettiä, nyt lapset ovat tässä. Olen jo 42-vuotias itsekin. Työnantaja kyllä ymmärtää, vaikka tulisit heti raskaaksi. mitä nopeammin, sitä nuorempi aina olet synnyttämään..Tsemppiä elämäänne!
Esikoinen on 11 ja kuopus 8. Itse ehdin täyttää 40 juuri ennen kolmannen syntymää, johon on vielä muutama kuukausi aikaa.
Meillä sukupuoli ei ole mitenkään merkityksellinen juttu, kun isommissa on jo molemmat. Mutta tämä viimeisin raskausaika on aivan erilainen kuin aiemmat. Toki ikä tuntuu ja kolotuksia on enemmän kuin aiemmin, mutta psyykkisesti tämä on aivan fantastista aikaa. Odotan aivan uudella tavalla pienen vauvan syntymää ja äitiysloma-aikaa, sillä tämä on kuitenkin täysin erilainen tilanne kuin ensimmäistä tai toista odottaessani. Nyt kotona on neljä ihmistä odottamassa pienokaisen syntymää, kaikki voivat osallistua ja auttaa lapsen hoidossa.
Itse en olisi jaksanut kolmatta lasta heti kahden ensimmäisen perään (jälkimmäinen oli hieman haastava vauvana/taaperona), mutta nyt on oikea aika kolmannelle. Ja myönnettäköön, että muutaman vuoden breikki töistä tulee myös ihan kivaan vaiheeseen, kun elämänarvot ovat kuitenkin hieman toisenlaiset kuin olivat uran alkuvaiheessa 10 vuotta sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että haluaisin tytön. Haluaisin vauvan. Pelottaa kuitenkin, miten avioliitto kestää, miten sitä vanhempana jaksaa valvoa jne. Ja entä, jos lapsi ei olekaan terve... t. ap
Siihen vaiheeseen tuli kuitenkin talon rakennusprojekti ja sen päätyttyä ei enää ollutkaan sellainen tunne että vielä kerran yritettäisiin. Rakennusaika oli niin rankka että luulen sen vaikuttaneen osaltaan silloiseen olotilaan. Nyt kun lapset ovat 8 ja 11, ovat molemmat koulussa ja pikkulapsiaika on takana niin rehellisesti en enää haluaisi aloittaa alusta. Itselle on tullut sieluun rauha tämän asian kanssa ja mies on samaa mieltä.
Neuvoja en osaa siis antaa mutta jos kovasti sitä kolmatta kaihoat niin ehkäpä se on merkki siitä että perheessänne on vielä " paikka avoinna" kolmannelle lapselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja siis tyttö kahden pojan jälkeen :) Pikkusisko (nyt 3-v.) on tuonut niin paljon aurinkoa ja naurua mukanaan perheeseen, että hetkeäkään en ole katunut (vaikka välillä on väsyttänyt pikkulapsiaika - se on vaan elämää.).
Vauva talossa toi myös "isoista" pojista ihania puolia uudella tavalla esille; huolenpitoa, hellyttä, herkkyyttä.
ELi go for it - tuli sitten poika tai tyttö, hauskaa se varmasti tulee olemaan!!
Puhut nimittäin koko ajan yksikön ensimmäisessä persoonsassa. Edellisetkin lapset ovat "kaksi ihanaa lastaNI". Eikö isää/miestä ole kuvioissa? Ja jos on, päätös ei varmaan ole ihan vaan sinun. Miten miehesi (?) suhtautuu ajatukseen kolmannesta lapsesta?