Lue keskustelun säännöt.
Kadun, että annoin lapseni pelata tietokonepelejä jo ihan pienenä
01.08.2012 |
Ja kyllä, minäkin olin tuolloin ylpeä siitä, että 2-vuotias osaa käynnistää tietokoneen ja käyttää hiirtä.
Nyt vuosia myöhemmin ajattelen, että olisi ollut järkevää pitää näistä laitteista erossa mahdollisimman pitkään, kun se olisi ollut vielä helppoa...
Kommentit (49)
Mun pojalla on pari kaveria, jotka soittelee aurinkoisina päivinä, että tule kattomaan mun uutta peliä ja yksi poika on vain niiden kaveri, joilla saa pelata rajattomasti...ihan peliriippuvaisia jo alakoulussa. Mun poika tykkää eniten ulkoilla, kiipeillä, uida ja pyöräillä. Naroi mulle, että äiti ulkona on noin hyvä ilma ja kaveri pyytää sisälle katsomaan uutta peliä. No pojalla on myös hoikka ja lihaksikas kroppa, vähän muuta näkee tuolla uimapaikoilla näin kesällä, lihavia ja kalpeita lapsia, jotka varmaan just pelaa kokispullon ja sipsipussin voimalla...fst:ltä tuli järkky dokkari läppäriltä luontoon, jenkkilapset on 90 prossaa ajasta sisällä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tunti per päivä ja siitä pidetään kiinni - ongelma ei siis ole pelaaminen vaan peleistä puhuminen, ajasta mankuminen "kun se ja se saa pelata niin ja niin paljon ja sillä on se ja se peli - ostetaan meillekin". Välillä tuntuu, että vaikka peliaikaa on vain se tunti päivässä, niin ajatukset ovat lähes kaiken aikaa "pelimaailmoissa". Siksi ajattelen, että tämän lykkääminen ei olisi ollut huono juttu - olisi jäänyt ajatuksissa tilaa muille leikeille.
Tai varsinkin pojalla. Ei hän enää muuta tee kuin pelaa tai katsoo youtubea, ihan rajatta tuntikausia. Illalla menee nukkumaan puolilta öin ja aamulla herää klo 7, näin kouluaikanakin. Ei jaksa liikkua. Ei halua liikkua. Vain se kiinnostaa, mikä ruudulla näkyy.
Ja lapset tietää sen. Eivät siis uskalla mankua koska silloin menee pelit kokonaan jäähylle.
onko se sitten haitallista jos ei vielä eskarilaisella ole pelikonetta eikä osaa tietokonetta käyttää?
Meillä nimittäin on näin. Tietokone on vanhempien käytössä ja vain satunnaiseen netin käyttöön. Työssä molemmat käytämme konetta paljon mutta kotona emme halua käyttää siihen aikaa. Emme ole nähneet tarpeelliseksi pojallekaan opettaa kun ei ole erityisesti sitä pyydellyt. Poika on kiinnostuneempi pallon potkimisesta tai vaikka legoista. Onko jotain auttamattomasti menetetty? Joutuuko eskarissa kiusatuksi kun ei osaa vielä tietokonepelejä käyttää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
onko se sitten haitallista jos ei vielä eskarilaisella ole pelikonetta eikä osaa tietokonetta käyttää?
Meillä nimittäin on näin. Tietokone on vanhempien käytössä ja vain satunnaiseen netin käyttöön. Työssä molemmat käytämme konetta paljon mutta kotona emme halua käyttää siihen aikaa. Emme ole nähneet tarpeelliseksi pojallekaan opettaa kun ei ole erityisesti sitä pyydellyt. Poika on kiinnostuneempi pallon potkimisesta tai vaikka legoista. Onko jotain auttamattomasti menetetty? Joutuuko eskarissa kiusatuksi kun ei osaa vielä tietokonepelejä käyttää?
ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin ja jakaa ihmisiä pärjääjiin ja syrjäytjiin. Jos addiktoituu peleihin ja nettiin (joo, pitäisi varmaan mennä itsekin nukkumaan...) niin onhan se monesta paljon hyödyllisemmästä asiasta pois, millä on seurauksensa.
En ymmärrä, miksi jotkut vanhemmat antavat lastensa pilata elämänsä nettiriippuvuudella/peliriippuvuudella, Kohtuullinen aika netissä on eri juttu, mutta monen tunnin sessiot ovat kyllä haitaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koitin etsiä Areenasta tuolla nimellä, en löytänyt. Kiinnostaisi tietää, haluaisin kunnon faktaa perusteluiksi miehelleni, joka kysyy tosi usein, milloin ostamme pienelle lapsellemme oman tietokoneen ja pelejä. itse en todellakaan haluaisi yhtään kiirehtiä niiden hankkimista. Lapset on nopeita oppimaan atk taitoja vaikka aloittaisivat myöhemminkin.
Saa ehdottaa muitakin dokumentteja tai kirjoja aiheesta ja linkittää näyttöön perustuvaa tutkimusta pienten pelaamisen haitoista.
oli koulussa viikottain tietokoneluokkatunti, jossa pelailivat oppimispelejä. Ei siitä ollut haittaa, että osasi jo perusasiat siihen mennessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eiköhän ne perustaidot opi ihan ilman pelaamistakin. Koneella voi myös kirjoittaa, piirtää, käsitellä kuvia jne
Meidän poika oli tosi iso ennenkuin hankimme ensimmäisen pelikonsolin, Wiin. Kun hän oli melkein 4 v, erään perheen lapset ihmetteli, kun meillä ei ole minkäänlaista pelikonsolia, ei mitään.
KUn lapsi oli 3 v, lääkäri neuvolassa kyseli, onko päänsärkyä ja niskat jumissa tai jotain sellaista, että pelaako lapsi miten paljon tietokoneella ja muiota pelejä.
Olin tyrmistynyt. Sanoin, että eihän tuon ikäisen kuulu pelata.. hän leikkii, ja lääkäri totesi, että kuule, paljon on, istutaan ja pelataan, menee niskat ja hartialihakset jumiin, päänsärkyä.
Ihan näppärä hän on tietokoneen kanssa, vaikka en ole nyt ainkaan vuoteen antanut olla omalla koneellani, kone menee jumiin, ei pyöritä pelejä. Wiillä pelaa mutta vain silloin kun on tylsää eikä kavereita, on yksin kotona esim. kun olen kaupassa tai töissä ja hän kesälomalla.
Tietysti pian 9 v täyttävä poika on kavereitten ja muittenkin mielestä ihan idiootti ja lapsellinen kakara, tyhmäkin, kun leikkii, eikä vaan istu ja pelaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on 10- ja 8-vuotiaat tytöt, jotka ovat saaneet pelata noin 3-vuotiaista alkaen. Kohtuudella tietenkin.
Molemmat ovat taitavia netin käyttäjiä ja saavat nykyään pelata 45 minuuttia päivässä. Mitään ongelmaa ei pelaamisesta ole kaveripiirissä: kaikilla on rajat pelaamiselle, ja kaverin luona saa pelata vain erillisestä sopimuksesta. Pääasiassa tytöt leikkivät kaveriensa kanssa ihan muita juttuja ja ulkoilevat paljon.
kellarin kalmea olmi, sosiaalisten tilanteiden haisuli, neitsytkammion ikuinen asukki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en nyt ymmärrä, mitä tuolla ns. aikaisella aloittamisella on tekemistä asian kanssa? Olet ap mokannut pikemminkin siinä, että lapsesi on saanut ilmeisesti pelata liikaa.
Kyllä ne muksut koukuttuvat niihin peleihin/nettiin, jos sen käyttöä ei rajoiteta ja selkeitä pelisääntöjä laadita ja varsinkaan noudateta - oli se pelaamisen aloitusikä sitten 2- tai 12-vuotta.
Miten noita peliaikoja pystyy rajoittamaan, kun itse on töissä ja lapset kotona?
Mulla on 3v poika joka ei edes tiedä että tietokoneella voi pelatakin. Pari kertaa katsonut jotain lasten musiikkivideoita läppäriltä, siinä se.
Ei ole tullut mieleenkään että noin pieni pelais. Legoilla ja autoilla leikkii. Olen kai sitten joko vanha tai vanhanaikainen :D
Kaksi nuorimmaista on pelanneet 2-vuotiaasta, vanhin noin 3-4-vuotiaasta.
Saattaa mennä kuukausia, ettei kukaan koske esim. pleikkariin lainkaan (Nyt just en ees muista millon viimeksi, joskus keväällä varmaan). Vanhin (9v) käy tietokoneella päivittäin - hoitamassa Horwse-heppansa. Muut eivät läheskään joka päivä. Eikä siitä puhuta, eikä kuulu mankumista. Jos hankitaan joku uusi peli, niin ehkä pari viikkoa jaksavat sitä tahkota, mutta sitten se innostus loppuu.
Tosi usein kuulee, että muksut ei sit muuta teekään kun vänisee niiden pelien perään, kun kerran annat tyyliin pelata.
Miksi meillä yksikään kolmesta ei nyt niin kiinnostunut jaksa olla?
olen varmaan sitten mokannut tosi raskaasti, kun ole antanut lapsen kokeilla pelejä jo alle vuoden ikäisestä. No, eipä tule ainakaan kielletyn hedelmän makua siihen puuhaan meillä. Mielestäni kuitenkin eri viihde-elektroniikkaan käytetty aika vaikuttaa enemmän kuin se, mitä lapsi on saanut tehdä laitteilla.
Monissa perheissä ei pelata ollenkaan, mutta tv:n ääressä kuluu tuntikausia...
Kuin toiset. Oli kyse mistä vain, tv:stä, peleistä, rahapeleistä jne. Minusta iällä on sillä lailla merkitystä, että jos kovin nuorena pelaa rajatta ja koukkuuntuu, siitä asiasta tulee iso osa päivää jo pienenä.
Kaksi nuorimmaista on pelanneet 2-vuotiaasta, vanhin noin 3-4-vuotiaasta.
Saattaa mennä kuukausia, ettei kukaan koske esim. pleikkariin lainkaan (Nyt just en ees muista millon viimeksi, joskus keväällä varmaan). Vanhin (9v) käy tietokoneella päivittäin - hoitamassa Horwse-heppansa. Muut eivät läheskään joka päivä. Eikä siitä puhuta, eikä kuulu mankumista. Jos hankitaan joku uusi peli, niin ehkä pari viikkoa jaksavat sitä tahkota, mutta sitten se innostus loppuu.
Tosi usein kuulee, että muksut ei sit muuta teekään kun vänisee niiden pelien perään, kun kerran annat tyyliin pelata.
Miksi meillä yksikään kolmesta ei nyt niin kiinnostunut jaksa olla?
Pelaamiselle rajat jne. niin en näe mitään ongelmaa. Haluttiin tai ei, pelit/tietokoneet ovat nykyaikaa. Pitää vain opettaa ja ohjastaa, että niille ei tarvitse suoda kaikkea vapaa-aikaa.