Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi te naiset ette laske vesiliukumäestä? Olin Serenassa lähes ainoa nainen mäkien jonoissa!
31.07.2012 |
Siellä sitten laskin mäkiä teinien sekä muutamien aikuisten miesten kanssa. Muut naiset löhösivät aurinkotuoleissa tai korkeintaan istuivat sievästi lastenaltaan reunalla.
MIKSI te muut ette ota iloa irti vesipuistoista? Vesiliukumäissä peuhaaminenhan on rentoutumista parhaimmillaan!
Kommentit (14)
En vaan näin hemmetin kylmällä. Serenassa paras on se keltainen siellä sisällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koskaan käsittänyt liukumäen ihanuutta, en lapsenakaan. Miksi kiivetä ylös ja tulla äkkiä alas uudelleen ja uudelleen. Kuulostaa tosi tylsältä.
Vedenpaineen aiheuttama emätinvaurio
Duodecim
2010;126(2):181-2
Silja Kosola, Hanna Rouhe ja Pontus Molander
Tapausselostus
* English summary: Vaginal water pressure injury
* Oma potilas
* Pohdinta
* Kirjallisuutta
Emättimen repeämä vesiurheilun yhteydessä on harvinainen vamma. Vesihiihtäjille ja vesiskootterin matkustajille syntyneistä repeämistä on kuitenkin julkaistu useita raportteja. Emätinvammaa epäiltäessä on herkästi siirryttävä leikkaussalissa tehtävään tutkimukseen, jotta emättimen pohjukan painevaurio havaittaisiin. Kuvaamme tapauksen, jossa keski-ikäinen nainen sai useita emättimen repeämiä vesiliukumäessä.
Emättimen repeämä muulloin kuin synnytyksen komplikaationa on harvinainen vamma. Vesihiihtoon ja vesiskootterilla ajoon liittyviä vammoja on kuitenkin raportoitu useita (Haefner ym. 1991, Goldberg ym. 2004, Lacy ym. 2007). Näissä tapauksissa vammamekanismina ovat yleensä olleet vedestä liikkeelle lähtiessä vesihiihtäjän välilihan seutuun osuva veden paine tai vesihiihtäjän tai vesiskootterin matkustajan putoaminen istuvassa asennossa veden pintaan (Kuensting 2007). Aiemmin on kuvattu kolme tapausta, joissa emätinvamma on syntynyt vesiliukumäessä (Niv ym. 1992, Kunkel 1998, Avidor ym. 1998).
Oma potilas
Keskussairaalan kirurgian päivystykseen hakeutui 44-vuotias aiemmin terve kaksi lasta synnyttänyt ylipainoinen nainen. Hän oli aiemmin samana päivänä ollut kahden teini-ikäisen poikansa kanssa vesipuistossa ja laskenut erittäin jyrkän vesiliukumäen ohjeiden mukaisessa asennossa selällään jalat edellä, kädet rintakehän päällä ja kypärä päässä. Potilas kertoi uimapuvun vetäytyneen laskun aikana veden voimasta siten, että jalkovälissä oli tuntunut voimakasta kipua. Hän huomasi pukuhuoneessa myös verenvuotoa alapäästä, teki vahinkoilmoituksen ja lähti kotiin. Kotona kuitenkin kirkas verenvuoto jatkui melko voimakkaana, ja kahden suuren terveyssiteen täytyttyä potilas hakeutui sairaalaan.
Kirurgian päivystyspoliklinikassa potilas todettiin hyvävointiseksi ja hemodynaamisesti vakaaksi mutta hyvin kivuliaaksi. Hemoglobiinipitoisuus oli 133 g/l ja hematokriitti 39 %. Vartalon ja raajojen ihossa ei ollut mustelmia eikä muita vammoja. Vatsa oli paineltaessa pehmeä ja aristamaton, ja suoliäänet kuuluivat normaaleina. Selkää koputeltaessa ei ilmennyt aristusta. Peräaukon seutu oli normaalin näköinen, mutta emättimen suulta pilkotti hyytymä ja sen vierestä tuli vähän kirkasta vuotoa.
Gynekologin tutkimuksessa todettiin ulkosynnyttimissä ja välilihan alueella pinnallisia haavoja, joista ei tullut vuotoa. Lisäksi emättimen suulta lähti 5 cm pitkä vuotava repeämä pitkittäissuuntaan emättimen vasemmassa alaseinämässä. Emättimestä poistettiin kookkaita hyytymiä, ja koska ylempänä ei vaikuttanut olevan muita vaurioita, arvioitiin korjaustoimenpiteiden suorittaminen mahdolliseksi päivystyshuoneessa.
Tutkittaessa potilasta uudelleen paikallispuudutuksessa tehdyn ompelun jälkeen havaittiin emättimen pohjukassa limakalvopoimujen takana kookas hyytymä, joka poistettiin. Tämän jälkeen alkoi runsas verenvuoto syvemmältä emättimestä. Kohdunsuun vieressä näkyi vilahdus haavasta, ja potilas siirrettiin heti leikkaussaliin nukutuksessa tehtävää korjausta varten.
Leikkaussalissa saatiin huomattavasti parempi näkyvyys vamma-alueelle. Emättimestä poistettiin jälleen kookas verihyytymä. Emättimen etu- ja takapohjukassa havaittiin 5 cm pitkät syvät haavat, joista tuli runsasta valtimovuotoa. Haavoissa ei näkynyt vatsaontelon rasvakudosta eikä suolta, joten yhteyttä vatsaonteloon ei ollut. Nämäkin haavat ommeltiin, ja vuoto tyrehtyi. Toimenpiteen yhteydessä potilas sai infektion ehkäisemiseksi kerta-annoksen antibioottia suoneen. Vamman aiheuttama kokonaisvuoto oli noin litra.
Potilas kotiutui hyvävointisena muutaman tunnin kuluttua toimenpiteestä. Gynekologi oli puhelimitse yhteydessä häneen kuusi viikkoa tapahtuman jälkeen. Tällöin potilas kertoi toipuneensa hurjasta vesiliu'usta hyvin. Muutaman päivän ajan hänellä oli esiintynyt yöunta ja liikkumista haittaavaa kipua ja jälkivuoto oli kestänyt vajaat kolme viikkoa, mutta sen jälkeen elämä oli palannut ennalleen.
Pohdinta
Vesiurheilulajeissa emätinvamman syntyyn vaikuttavat kova nopeus, alaraajojen abduktio, nopean pysähdyksen aiheuttama kohdun painuminen eteen ja ohut väljä uimapuku (Avidor ym. 1998). Vesiliukumäissä suurin riski liittyy niin sanottuihin vauhtimäkiin (speed slides), joista suurimmissa laskijan nopeus on jopa 80 km/h (World Waterpark Association). Suomalaisessakin mäessä nopeus voi olla jopa 50 km/h, sillä korkeuseroa on 15 metriä ja pudotusta 46 % ja G-voimaksi ilmoitetaan 3,5.
Harvinaisen vammamekanismin vuoksi hankimme potilaan luvalla vesipuiston vahinkoilmoituksen, jonka tapahtumakuvaus vastasi potilaan kertomusta.
Alaraajojen ollessa abduktiossa väliliha ja emätin altistuvat kovalle vedenpaineelle. Tällöin vesi pääsee tunkeutumaan emättimeen ja venyttää sen seinämiä. Yleisimmin vammautuvat emättimen pohjukka ja ylin kolmasosa, joihin kohdistuu kovin paine (Kuensting 2007). Vaikka vesiliukumäissä on ohjeena pitää jalat yhdessä, kovassa vauhdissa tämä usein epäonnistuu (Kunkel 1998), kuten kuvaamassammekin tapauksessa. Parempi ohje vammojen välttämiseksi voisi olla jalkojen pitäminen ristissä. Vesihiihtäjille ja vesiskootterin kuljettajille suositellaan märkäpukua, joka estää emätinvammojen syntymisen (Niv ym. 1992, Kunkel 1998).
Ensimmäisissä tapausselostuksissa epäiltiin vammojen liittyvän hedelmällisessä iässä olevien naisten kudosten ominaisuuksiin tai tamponin käyttöön, mutta emättimen repeämiä on kuvattu syntyneen myös esimurrosikäisille tytöille (Kunkel 1998, Lacy ym. 2007).
Kuvaamassamme tapauksessa potilas selvisi suhteellisen vähin vammoin, mutta veden paineen on kuvattu aiheuttaneen myös välilihan toisen asteen repeämän (Kuensting 1998), ohutsuolen luiskahtamisen emättimeen kaikki kerrokset läpäisevästä emätinrepeämästä (Avidor ym. 1998) tai emättimen ja peräsuolen väliseinän repeämisen (Goldberg ym. 2004). Jos tavanomaisessa gynekologisessa tutkimuksessa ei saada täyttä varmuutta vamman luonteesta ja laajuudesta, on syvempien painevaurioiden mahdollisuutta ajatellen suositeltavaa täydentää tutkimusta nukutuksessa.
kun kaikki on niin isoja, että voidaan kaikki laskea. Kun yksi oli aina liian pieni mäkeen, niin silloin mä istuin siellä vauva-altaan reunalla ja mies laski mäkeä muksujen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelottaa ne mäet ja vesi. Mutta ootas kun päästään huvipuistoon, isommatkin miehet kiljuu niissä laitteissa, mulle ne on vain pelkkää kivaa! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olen ajatellut, että kyse on samasta ilmiöstä kuin missä tahansa, esim. luistinradallakin. Äidithän siellä kököttävät reunoilla ilman luistimia.
Mä en laske vesiliukumäestä, koska uimataitoni on huono. Uin mieluiten rauhallisesti tasaisessa vedessä. En sukella ja inhoan naamalle pärskyvää vettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vedenpaineen aiheuttama emätinvaurio
Duodecim
2010;126(2):181-2
Silja Kosola, Hanna Rouhe ja Pontus Molander
Tapausselostus* English summary: Vaginal water pressure injury
* Oma potilas
* Pohdinta
* KirjallisuuttaEmättimen repeämä vesiurheilun yhteydessä on harvinainen vamma. Vesihiihtäjille ja vesiskootterin matkustajille syntyneistä repeämistä on kuitenkin julkaistu useita raportteja. Emätinvammaa epäiltäessä on herkästi siirryttävä leikkaussalissa tehtävään tutkimukseen, jotta emättimen pohjukan painevaurio havaittaisiin. Kuvaamme tapauksen, jossa keski-ikäinen nainen sai useita emättimen repeämiä vesiliukumäessä.
Emättimen repeämä muulloin kuin synnytyksen komplikaationa on harvinainen vamma. Vesihiihtoon ja vesiskootterilla ajoon liittyviä vammoja on kuitenkin raportoitu useita (Haefner ym. 1991, Goldberg ym. 2004, Lacy ym. 2007). Näissä tapauksissa vammamekanismina ovat yleensä olleet vedestä liikkeelle lähtiessä vesihiihtäjän välilihan seutuun osuva veden paine tai vesihiihtäjän tai vesiskootterin matkustajan putoaminen istuvassa asennossa veden pintaan (Kuensting 2007). Aiemmin on kuvattu kolme tapausta, joissa emätinvamma on syntynyt vesiliukumäessä (Niv ym. 1992, Kunkel 1998, Avidor ym. 1998).
Oma potilasKeskussairaalan kirurgian päivystykseen hakeutui 44-vuotias aiemmin terve kaksi lasta synnyttänyt ylipainoinen nainen. Hän oli aiemmin samana päivänä ollut kahden teini-ikäisen poikansa kanssa vesipuistossa ja laskenut erittäin jyrkän vesiliukumäen ohjeiden mukaisessa asennossa selällään jalat edellä, kädet rintakehän päällä ja kypärä päässä. Potilas kertoi uimapuvun vetäytyneen laskun aikana veden voimasta siten, että jalkovälissä oli tuntunut voimakasta kipua. Hän huomasi pukuhuoneessa myös verenvuotoa alapäästä, teki vahinkoilmoituksen ja lähti kotiin. Kotona kuitenkin kirkas verenvuoto jatkui melko voimakkaana, ja kahden suuren terveyssiteen täytyttyä potilas hakeutui sairaalaan.
Kirurgian päivystyspoliklinikassa potilas todettiin hyvävointiseksi ja hemodynaamisesti vakaaksi mutta hyvin kivuliaaksi. Hemoglobiinipitoisuus oli 133 g/l ja hematokriitti 39 %. Vartalon ja raajojen ihossa ei ollut mustelmia eikä muita vammoja. Vatsa oli paineltaessa pehmeä ja aristamaton, ja suoliäänet kuuluivat normaaleina. Selkää koputeltaessa ei ilmennyt aristusta. Peräaukon seutu oli normaalin näköinen, mutta emättimen suulta pilkotti hyytymä ja sen vierestä tuli vähän kirkasta vuotoa.
Gynekologin tutkimuksessa todettiin ulkosynnyttimissä ja välilihan alueella pinnallisia haavoja, joista ei tullut vuotoa. Lisäksi emättimen suulta lähti 5 cm pitkä vuotava repeämä pitkittäissuuntaan emättimen vasemmassa alaseinämässä. Emättimestä poistettiin kookkaita hyytymiä, ja koska ylempänä ei vaikuttanut olevan muita vaurioita, arvioitiin korjaustoimenpiteiden suorittaminen mahdolliseksi päivystyshuoneessa.
Tutkittaessa potilasta uudelleen paikallispuudutuksessa tehdyn ompelun jälkeen havaittiin emättimen pohjukassa limakalvopoimujen takana kookas hyytymä, joka poistettiin. Tämän jälkeen alkoi runsas verenvuoto syvemmältä emättimestä. Kohdunsuun vieressä näkyi vilahdus haavasta, ja potilas siirrettiin heti leikkaussaliin nukutuksessa tehtävää korjausta varten.
Leikkaussalissa saatiin huomattavasti parempi näkyvyys vamma-alueelle. Emättimestä poistettiin jälleen kookas verihyytymä. Emättimen etu- ja takapohjukassa havaittiin 5 cm pitkät syvät haavat, joista tuli runsasta valtimovuotoa. Haavoissa ei näkynyt vatsaontelon rasvakudosta eikä suolta, joten yhteyttä vatsaonteloon ei ollut. Nämäkin haavat ommeltiin, ja vuoto tyrehtyi. Toimenpiteen yhteydessä potilas sai infektion ehkäisemiseksi kerta-annoksen antibioottia suoneen. Vamman aiheuttama kokonaisvuoto oli noin litra.
Potilas kotiutui hyvävointisena muutaman tunnin kuluttua toimenpiteestä. Gynekologi oli puhelimitse yhteydessä häneen kuusi viikkoa tapahtuman jälkeen. Tällöin potilas kertoi toipuneensa hurjasta vesiliu'usta hyvin. Muutaman päivän ajan hänellä oli esiintynyt yöunta ja liikkumista haittaavaa kipua ja jälkivuoto oli kestänyt vajaat kolme viikkoa, mutta sen jälkeen elämä oli palannut ennalleen.
PohdintaVesiurheilulajeissa emätinvamman syntyyn vaikuttavat kova nopeus, alaraajojen abduktio, nopean pysähdyksen aiheuttama kohdun painuminen eteen ja ohut väljä uimapuku (Avidor ym. 1998). Vesiliukumäissä suurin riski liittyy niin sanottuihin vauhtimäkiin (speed slides), joista suurimmissa laskijan nopeus on jopa 80 km/h (World Waterpark Association). Suomalaisessakin mäessä nopeus voi olla jopa 50 km/h, sillä korkeuseroa on 15 metriä ja pudotusta 46 % ja G-voimaksi ilmoitetaan 3,5.
Harvinaisen vammamekanismin vuoksi hankimme potilaan luvalla vesipuiston vahinkoilmoituksen, jonka tapahtumakuvaus vastasi potilaan kertomusta.
Alaraajojen ollessa abduktiossa väliliha ja emätin altistuvat kovalle vedenpaineelle. Tällöin vesi pääsee tunkeutumaan emättimeen ja venyttää sen seinämiä. Yleisimmin vammautuvat emättimen pohjukka ja ylin kolmasosa, joihin kohdistuu kovin paine (Kuensting 2007). Vaikka vesiliukumäissä on ohjeena pitää jalat yhdessä, kovassa vauhdissa tämä usein epäonnistuu (Kunkel 1998), kuten kuvaamassammekin tapauksessa. Parempi ohje vammojen välttämiseksi voisi olla jalkojen pitäminen ristissä. Vesihiihtäjille ja vesiskootterin kuljettajille suositellaan märkäpukua, joka estää emätinvammojen syntymisen (Niv ym. 1992, Kunkel 1998).
Ensimmäisissä tapausselostuksissa epäiltiin vammojen liittyvän hedelmällisessä iässä olevien naisten kudosten ominaisuuksiin tai tamponin käyttöön, mutta emättimen repeämiä on kuvattu syntyneen myös esimurrosikäisille tytöille (Kunkel 1998, Lacy ym. 2007).
Kuvaamassamme tapauksessa potilas selvisi suhteellisen vähin vammoin, mutta veden paineen on kuvattu aiheuttaneen myös välilihan toisen asteen repeämän (Kuensting 1998), ohutsuolen luiskahtamisen emättimeen kaikki kerrokset läpäisevästä emätinrepeämästä (Avidor ym. 1998) tai emättimen ja peräsuolen väliseinän repeämisen (Goldberg ym. 2004). Jos tavanomaisessa gynekologisessa tutkimuksessa ei saada täyttä varmuutta vamman luonteesta ja laajuudesta, on syvempien painevaurioiden mahdollisuutta ajatellen suositeltavaa täydentää tutkimusta nukutuksessa.
Eivätkä he sen takia jätä mäkiä laskematta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun kaikki on niin isoja, että voidaan kaikki laskea. Kun yksi oli aina liian pieni mäkeen, niin silloin mä istuin siellä vauva-altaan reunalla ja mies laski mäkeä muksujen kanssa.
1.Lapsena satutin itseni mäessä, joku liitospoimu sohaisi kipeästi selkää.
2.En tykkää joutua nopeasti veden alle.
Huvipuistossa viihdyn senkin edestä, että ihan tylsä en ole.
Alue: Aihe vapaa
http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=dlehtihaku_view_ar…