Miten elämäsi muuttui, kun lopetit alkoholin käytön?
Kommentit (63)
Alkoholisti minäkin, nyt takana 11 kuukautta raitista elämää, sitä ennenkin joitakin kuukausia useammassa pätkässä, mutta olihan se joka kerta vielä käytävä koittamassa kentällä se viimeinen kerta, josko sittenkin, mutta ei. Toivottavasti enää ei tarvitse.
Miten on elämä muuttunut? Siitä, kun tajusin olevani alkoholisti ja haluavani elämäni takaisin, niin hyvin monella tapaa. Aloitin opiskelun, käyn osa-aikatöissä, lopetin tupakanpolton ja aloitin aktiivisen saliharrastuksen. Läheiset luottavat taas ja turvautuvat apuuni. Nukun yöni ja pääsin eroon masennus- ja unilääkkeistä, ajatus kulkee taas ja olen paljon freesimmän näköinen. Rahatilanne on kohentunut. Ei ahdista enkä vello enää itsetuhoisissa ajatuksissa. Ja mikä tärkeintä, olen vapaa, koska alkoholi ei enää pyöritä elämääni ja näin ollen omistan oman aikani.
No minä en ollut alkkis, enkä aina kännissä, mutta otin kuitenkin viikottain ja tosi isolla kädellä.
Nyt 8 vuotta juomatta, ja varmaan päällimmäisenä mielessä on vapaus. Mun ei tarvitse koskaan miettiä, voiko juoda ja minkä verran ja ehdinkö alkoon ja mitä voin huomenna tehdä. Voin aina tehdä ihan mitä huvittaa :) Aamuisin olo on freesi, mitä nyt joskus turvottaa jos on tullut illalla vedettyä kovasti esim. pizzaa. Mieli on kirkas, ja voin pitää hauskaa miljoonalla muulla tavalla.
Kun vähensin alkoholin käyttöä, tajusin melko pian että minulla ei itse asiassa edes ollut kännissä hauskaa. Siihen juomiseen assosioitui joku vapaus, joka oli harhaa. Enhän minä ollut vapaa, koska alkoholi määritti mitä voin ja en voi tehdä. Nyt valitsen itse.
Vielä kun pääsisin tupakasta, olisin vapaa kaikesta. Olen jo hyvää matkaa menossa, sillä nikotiinipastillien avulla minun ei tarvitse stressata etukäteen miten mistäkin paikasta pääsee tupakalle jne.
Pellittäjä kirjoitti:
Teeskentelyä
"hauskan" pito alkoholin kanssa on teeskentelyä. Ne keillä on oma lehmä ojassa yrittää aina vetää toisen sinne perässä.
Olen juonut enemmän ja enemmän 10 vuotta. Nyt en enää saata. Nyt kahdeksan päivää juomatta eikä tee mieli. Päivä kerrallaan.
Lopetin juomisen eilen illalla, pesin hampaat ja menin nukkumaan.
Tulin raivoraittiiksi ja siihen loppu ymmärrys muita ihmisiä kohtaan.
En varsinaisesti lopettanut alkoholin käyttöä, mutta lakkasin käymästä kapakassa. Yksin on tyhmää ryypätä, joten harvinaiset kestit ystävien kanssa riittävät. Rahaa on säästynyt ja tunnen oloni tietysti paljon freesimmäksi.
Parempaan. Huomasin, että monista laittomista päihteistä tulee paljon paremmat olot kuin alkoholista ja monet niistä ovat lisäksi alkoholia paljon terveellisempiä vaihtoehtoja.
Olen absolutisti ja kokeillut vain kerran juomista niin että olen ollut lievästi päihtyneenä. Alkoholi ei tuonut mitään lisäarvoa siihen verrattuna että olisin ollut selvinpäin ja monta hölmöilyä ja järjetöntä rahanhaaskausta on varmaan tullut vältettyä.
Naisille voin sanoa että sellainenkin mies löytyy jolle tuttavuuden tekeminen alkoholin vaikutuksen alaisena on ehkä huonoin ja ällöttävin idea ikinä.
Heti aluksi, en ole mielestäni ollut ikinä täysin alkoholisti, juomatottumukseni ovat paria pitempää pätkää (n kahden viikon mittaisia) lukuunottamatta olleet viikonloppupainotteisia. Meidän kaveriporukassa otettiin reilulla kädellä kun otettiin. Kaikki työssäkäyviä ihmisiä tai yrittäjiä. Olen vasta 29-vuotias ja päätin 2kk sitten lyödä korkin kiinni kokonaan, hakusessa lähinnä se että miltä tuntuu voida oikeasti hyvin. Jo tässä vaiheessa hyödyt ovat todellakin selvät.
-Töissä luistaa paremmin ja jaksaa paremmin, tuntuu että keskittymiskykyni on myös palautunut parempaan päin
-Liikunnan harrastaminen maistuu paljon paremmin
-Nestepöhö kadonnut naamasta ja terveemmän näköinen all the way
-Mielialanvaihtelut poissa, olen positiivinen oma itseni mitä olen yleensä ollutkin.
-Viikonloppuna jaksaa touhuta kaikkea.
-rahaa ei ole säästynyt mutta sijoitan ne nyt johonkin näkyvään kuitenkin
-Parisuhde voi paremmin (vaikka parempi puolisko ei olekaan alkanut samalle linjalle)
Miinuksena se että sosiaalinen elämähän tässä on kärsinyt jonku verran. Pitää keksiä baari-illoille korvikeyta. Ja en ala tosiaan jeesustelemaan juomisesta kellekään, mutta olen saanut kaikenkaikkiaan niin hyvän fiiliksen nyt tästä hetken mielijohteen kokeilusta että tuntuu olevan hyvä jatkaa näin. Siispä suosittelen kokeilemaan mikäli jollain tuntuu samalta kuin minulla, että siitä juopottelusta ei enää saa sitä fiilistä mikä pitäisi. Senhän pitäisi olla hauskaa!
-
Join vuosia humalat vähintään kerran viikossa, usein pe-la ja viikolla vähän. Useimmiten olin vielä sunnuntain laskuhumalassa. Olutta, viiniä, kirkkaita, kaikkea. Vaikutukset:
- laihduin useamman kilon
- morkkikset vaimenivat ja loppuivat, koska hölmöilin humalassa yleensä aina jotain, eksyin väärään sänkyyn tai soitin suuta, vähintään kaatuilin
- kuukautiset muuttuivat säännölliseksi
- krapulat loppuivat, ja huomasin kuinka paljon olen elämääni tuhlannut viettämällä sitä darra-morkkiksessa. Krapulat kesti pari päivää aina.
- unen laatu parani
- töissä olo helpottui kun en enää maanantaina mennyt sinne vanhalta viinalta ehkä vielä haisten ja valvotun yön jälkeen. Sori työkaverit..
- rahaa ei mene enää juomiseen ja oheistoimintaan (tupakka, taksi, ruuat jne)
- nykyään muistan mitä tein, missä ja kenen kanssa. Kun joku vaikka kysyy mitä tein lomalla, muistan enkä varmasti koheltanut mitään joten voin hyvällä omallatunnolla vastata, eikä tarvitse peitellä noloutta ja pelätä että joku jostain kuitenkin kuulee mitä tuli taas tehtyä
- itsetunto nousi, häpesin juomista ja sen lieveilmiöitä.
Kaiken kaikkiaan elämänlaatu parani, tosin join osin myös paetakseni ja sitten tuli eteen paetut asiat ja niiden käsittely.
Kannattaa lopettaa alkoholin käyttö jos yhtään siltä tuntuu.
Vierailija kirjoitti:
Join vuosia humalat vähintään kerran viikossa, usein pe-la ja viikolla vähän. Useimmiten olin vielä sunnuntain laskuhumalassa. Olutta, viiniä, kirkkaita, kaikkea. Vaikutukset:
- laihduin useamman kilon
- morkkikset vaimenivat ja loppuivat, koska hölmöilin humalassa yleensä aina jotain, eksyin väärään sänkyyn tai soitin suuta, vähintään kaatuilin
- kuukautiset muuttuivat säännölliseksi
- krapulat loppuivat, ja huomasin kuinka paljon olen elämääni tuhlannut viettämällä sitä darra-morkkiksessa. Krapulat kesti pari päivää aina.
- unen laatu parani
- töissä olo helpottui kun en enää maanantaina mennyt sinne vanhalta viinalta ehkä vielä haisten ja valvotun yön jälkeen. Sori työkaverit..
- rahaa ei mene enää juomiseen ja oheistoimintaan (tupakka, taksi, ruuat jne)
- nykyään muistan mitä tein, missä ja kenen kanssa. Kun joku vaikka kysyy mitä tein lomalla, muistan enkä varmasti koheltanut mitään joten voin hyvällä omallatunnolla vastata, eikä tarvitse peitellä noloutta ja pelätä että joku jostain kuitenkin kuulee mitä tuli taas tehtyä
- itsetunto nousi, häpesin juomista ja sen lieveilmiöitä.
Kaiken kaikkiaan elämänlaatu parani, tosin join osin myös paetakseni ja sitten tuli eteen paetut asiat ja niiden käsittely.
Kannattaa lopettaa alkoholin käyttö jos yhtään siltä tuntuu.
Kiitos kun jaoit tarinasi, tästä voi olla monelle apua. <3
Olen viimeiset 10 vuotta ollut kuivilla, mutta nyt minusta tulee taas alkoholisti, kun saan kaupasta 0.8% vahvempaa olutta.
Juon 1 tai pahimmillaan 2 pullollista vahvaa punkkua per päivä. Tätä on jatkunut 2vuotta. Käyn töissä normaalisti eikä läheiset ole huomanneet mitään. Olen 34v. normaalipainoinen nainen, josta alkoholisoitumista ei toistaiseksi näe mitenkään. Ainoastaan paino on noussut hieman.
Vierailija kirjoitti:
Juon 1 tai pahimmillaan 2 pullollista vahvaa punkkua per päivä. Tätä on jatkunut 2vuotta. Käyn töissä normaalisti eikä läheiset ole huomanneet mitään. Olen 34v. normaalipainoinen nainen, josta alkoholisoitumista ei toistaiseksi näe mitenkään. Ainoastaan paino on noussut hieman.
Jos jatkat samaan malliin, niin se tulee väistämättä näkymään, ainakin mainitsemillasi määrillä.
Viikko annoksesi on 42 - 84 annosta ja se on suuri annos jo raavaalle miehellekin. Todennäköisesti tuo määrä näkyy jo nyt sinussa, mutta eihän sitä moni sinulle kehtaa sanoa. Itseäni olen pitänyt juoppona jo pitkään, enkä juonut edes noin järkyttäviä määriä ja olen n. 90 kiloinen mies.
Nyt kohta vuosi takana päihteetöntä elämää. Eroon yritin päästä Avominnen (rahankiskontaa) kautta, AA-vertaistukiryhmissä käymällä pari vuotta. Vantaan kaupungin päihdeterapeuttien juttusilla kerran viikossa, ei onnistunut minulla. Lopulta tein itse sen päätöksen, että nyt korkki kiinni. Juomisuraani kesti jopa 30-vuotta.
Painoni on pudonnut 20 kg, pöhötys on kokonaan poissa. Olen lisännyt liikuntaa ja ruokailutottumukset muuttuneet siten, että ennen iltaisin kännissä kaiken "paskaruuan" syöminen jäänyt pois jne. Lääkäri sanoi, että olen nuortunut sekä ulkopuolisesti, että elimistöltäni ja arveli, että olen saanut 20 vuotta lisää elinaikaa. Tulen siis nauttimaan myös eläkepäivistäni ja lapsenlapsistani.
Jokainen tekee elämällään niin kuin parhaaksi katsoo, itse valitsin raittiin loppuelämän.
Parikymmentä pulloa bisseä päivässä. Viinaa jos oli, yleensä kaljaa.
Nykyään juon ehkä sixpacin viikossa, baareissa en käy enkä ole öitä kaupungilla.
Hiljaiseksi on elämä ainakin muuttunut, ehkä puolen vuoden välein puhelin pirahtaa kun joku laittaa viestin tai soittaa.
Sosiaalisia suhteita ei siis ole, vaikka ihan hyvässä työpaikassa olen täysipäiväisesti. Kai mä olen vaan niin mulkku, ettei ketään kiinnosta pitää yhteyttä..
Mulla vielä lopettaminen edessä. Juon paljon. Viikossa joskus esim kaksi raitista päivää, kolmantena olen jo ihan pinna kireällä ja hirveä ihminen. Sitä pelkään kauheasti että tulen raivopääksi vierotusoireiden vuoksi jos aloitan antabuksen. A-klinikka ei anna alkuun rauhoittavia mutta joku yksityinen varmaan antaisi.
Miten teillä joilla vieroitus aiheuttaa pahan pinnan kiristyminen, alku sujui? En ole koskaan kokeillut koska pinna taas heltyy vaan korjannut tilanteen juomalla.