Lestadiolaisnaisten psyykkiset ongelmat

itsehän en voi puhua kuin omasta puolestani, mutta olen monelta vaikeudelta säästynyt uskoni ansiosta. Olen ollut myös epäuskoinen, enkä kaipaa siihen elämään takaisin. Miten se voi olla niin vaikeaa ymmärtää, että on myös meitä joille usko tuo turvaa ja tasapainoa? Ikään kuin kaikki vl:t olisivat jotain masentuneita ja alistettuja orjia.

Vai mistäs tiedät? Ja kertoiko, että kaikki johtuu lapsista? Ettei vain olisi ollut kuolemaa tms. juttua mukana. On vaikeaa jaksaa esim- jos koti palaa, lapsi hukkuu jne. Ihan vaikka vain yhden lapsenkin äidin.. Olisi kiva kuulla tarkemmin aina näistä jutuista..

suurperheisiä yli 10 lapsisia on Suomessa? Ei kovin montaa sataa, sillä läheskään kaikki lestadiolaiset eivät ole isoperheisiä. Isot perheet vain herättävät huomiota.



Kuinkahan moni näistä äideistä on ollut "lataamossa" ?



Kuinkahan paljon Suomessa on sinkkuja ? Moniko heistä on ollut "lataamossa"



Etä yksilapsisia, kaksilapsisia jne. Kun sitä voi lapsetonkin ja pieniperheinenkin väsyä, uupua, masentua.



Kysynkin teiltä MIKSI oletatte syyn olevan aina lapsissa, jos esim. masentuu? Onko asiat teistä niin suoraviivaisia ja yksioikoisia?

holhoukseen. Päässähän niillä on vikaa tai vähintäänkin niiden lasten kasvuoloissa.

Just. Kas ei henkinen tila ole kiinni lapsiluvusta. Usko tai älä. On hurja määrä isojen perheiden äitejä, joilla kaikki ruuvit tallessa.

En tunne ketään lataamossa hoidossa ollutta vl-äitiä, mutta meidän perheessä ainakin pyritään parantamaan tilannetta ennenkuin niin pitkälle päästäänkään.



Mulla puhkesi kolmannen lapsen syntymän jälkeen masennus, johon syön lääkkeitä edelleen. Luonnollisesti ehkäisemme, koska lääkityksen aikana ei saa tulla raskaaksi ja koska emme nyt halua lisää lapsia. Saa nähdä tuleeko meille enää koskaan uutta vauvaa, mutta ei ainakaan vielä. Mun voimavarat riittää just ja just näiden kolmen hoitamiseen.



Omassa lapsuuden perheessäni meitä lapsia oli 9, ja voin kyllä sanoa että oli väkivaltaa ja jonkinasteista laiminlyömistä. Muutamalla meistä on aikuisiällä huomattu masennus, mikä hyvinkin voi olla peruja lapsuudesta. Toisaalta taas sisarukset on olleet ihan äärettömän ihana asia ja voimavara elämässä, eikä ketään heistä tietenkään antaisi pois, mutta tosiasia on se ettei kymmentä lasta pysty hoitamaan yhtä täysipainoisesti kuin muutamaa.



t. vl-äiti

Kun SRK-Lestadiolaisuuden valheellisuus on pikkuhiljaa paljastumassa sinulle ja suunnittelet irtaantuvasi ahdistavasta uskonyhteisöstä, niin on tärkeää havainnoida ensin kokonaisuudessaan se prosessi mihin olet ryhtymässä. Varsinkin kun on syntymästään saakka kasvanut SRK-lestadiolaisuuden kaltaiseen uskonyhteisöön, niin siitä irtaantuminen voi olla elämän suurimpia mullistuksia. Joudut kyseenalaistamaan monet asiat, jotka sinulle on opetettu. Huomioi muutamat varoitukset ja käy läpi:



Askeleet irti SRK-Lestadiolaisuudesta



1. Älä kerro että harkitset lähtöä. Parannussaarnat, syyttely ja karttaminen alkavat heti. Jopa liikkeen opetuksien epäilystä pitää tehdä parannus. Odota kunnes sinulla on tukiverkko, ennen kuin kerrot kenellekään, miksi "et pyöri enää piireissä”.



2. Rakenna tukijärjestelmää vl-uskon ulkopuolelle. Haluat ehkä kuulla terapeuttia, käydä vertaisyhteisössä, tavata entisiä jäseniä tai liittyä ryhmään, joka perustuu harrastuksiin tai muihin mielenkiintoihisi. Jossain myöhemmässä vaiheessa haluat ehkä liittyä johonkin uuteen uskonsuuntaan. Tämän vaihe tulee kuitenkin vasta myöhemmin harkinnan kera, jotta et vaihtaisi vain yhtä ahdistavaa uskonlahkoa toiseen vastaavaan.



3. Anna itsellesi aikaa ja etene hitaasti. Ymmärrä, että erotessasi ajattelet kaksijakoisesti lestadiolaisuudesta, sen jäsenistä ja sen opetuksista. Hyväksy itsesi ja ajatuksesi. Olet vapaa kyseenalaistamaan kaiken. Anna itsellesi aikaa kehittää uusi ajattelutapa, ettei olisi suoraan houkutusta johonkin uuteen ulkoa ammennettavaan oppiin.



4. Kohtaa pelkosi ja hyväksy itsesi. Sinä olit aivopesty, jyrkkä vakaumuksellinen ja vie aikaa selvittää erot toden ja fiktion, hyvän ja pahan, rakkauden ja pelon välillä. Luota siihen, että kaikki epäilysi ovat todellisia ja opettavat, eivät tuomitse sinua.



5. Tutki lestadiolaisuuden historiaa. Mitä enemmän tiedät sen menneisyydestä, sitä enemmän näet vain sen sosiologisen yhteisöllisyyden, joka on muuttunut aikojen saatossa aivan kuten mikä tahansa muukin yhteisö.



6. Anna anteeksi niille, jotka tuomitsevat tai karttavat sinua. He tekevät sen pelosta ja siksi etteivät osaa muuta. Älä tunne, että sinun täytyy vastata kysymyksiin tai selittää kaikki itse. Suojaa syntymässä oleva identiteettisi kontrollilta ja pikkuhiljaa opit olemaan mitä olet ja mitä haluat olla.



7. Toimi maltillisesti. Voi olla houkuttelevaa rynnätä aiemmin kiellettyyn toimintaan, joihin liittyy esimerkiksi alkoholi, tanssi, vapaa seksi, urheilukilpailut, musiikkikonsertit tai elokuvat. Toimi harkitsevasti ja älä tee mitään, mitä et haluaisi joskus kertoa omille lapsenlapsillesi.



8. Matkustele laajalti ja tutustu erilaisiin ihmisiin. Mitä enemmän maailma näet, sitä enemmän voit luottaa omaan päätökseesi ja sitä suurempi sosiaalinen verkostosi tulee olemaan.



9. Ole kiitollinen itsellesi. Kun kiusaus olla katkera menneisyydestäsi herää, muista, että se olisi voinut olla paljon huonompikin. Nauti elämästäsi nyt kun se on oma valintasi ja erilainen. Suunnittele tulevaisuutta, älä takerru menneeseen.



10. Ole auttavainen ja tue muita kohtalotovereitasi. Käytä laajentunutta ymmärrystäsi entisestä uskonyhteisöstäsi auttamaan muita sitä tarvitsevia. Et tule koskaan olemaan onnellisempi kuin käyttäessäsi lahjojasi muiden auttamiseen, eikä sinulle jää tällöin aikaa olla katkera.



11. Harkitse ennen radikaaleja muutoksia ulkonäköösi. Vältä muuttamasta itseäsi vain protestiksi, sillä sinulla on oikeus olla oma itsesi ilman että entinen uskonliikkeesi vaikuttaa siihen suuntaan tai toiseen. Nuku useamman yön yli, ennen kuin leikkautat hiuksesi radikaalisti, otat tatuoinnin tai laitat korvakorut.



12. Hyväksy itsellesi se, että tunnet juurettomuutta. Et kuulu enää lestadiolaisiin, mutta et koe kuuluvasi muuallekaan. Tämä tunne voi kestää kuukausia, jopa vuosia. Ota se ainutlaatuisena tilaisuutena tutkia mihin todella uskot ja mihin oikeasti kuulut. Luota siihen, että Jumala rakastaa sinua ja että Hän ei rajoitu mihinkään maalliseen joukkoon. Muista että on muitakin, jotka ovat käyneet läpi samanlaisen prosessin.



Tarvitset:



tukiverkon

kärsivällisyyttä

tutkivan mielen

internet-yhteyden



Varoituksia:



Todennäköisesti menetät entiset ystäväsi ja sosiaaliset tukiverkostosi, ehkä jopa perheesi. Myös perintöösi voidaan vaikuttaa. Omat lapsesi voivat menettää isovanhemmat ja ”laajennetun perheen”. Mieti, onko tämä hyvä aika lähteä vai jäädä. Aikataulun päätät sinä itse.

Pysyminen samassa naapurustossa tai työpaikassa saattaa olla hankalaa, jos ympärilläsi on jatkuvasti entisen uskonyhteisösi jäseniä. Mieti tarvitseeko sinun jopa muuttaa ja vaihtaa työpaikkaa.

Muut uskonsuunnat saattavat aluksi tuntua oudoilta. Haluat ehkä odottaa muutaman vuoden, löytää itsesi ja sulatella erilaisia uskonnollisia kulttuureja ennen liittymistä toiseen yhteisöön.





Syyttely ja karttaminen voivat olla tuhoisia lapsille. Harkitse ammattiapua lapsillesi. Opeta heille, kuinka puolustaa itseään ja tee selväksi omalle vl-perheellesi ja -ystävillesi, ettet siedä lasten tunteiden väärinkäyttöä. Et voi estää tuomioita ja karttamista, mutta voit valita, miten reagoida.

suurperheisiä yli 10 lapsisia on Suomessa? Ei kovin montaa sataa, sillä läheskään kaikki lestadiolaiset eivät ole isoperheisiä. Isot perheet vain herättävät huomiota.

Kuinkahan moni näistä äideistä on ollut "lataamossa" ?

Kuinkahan paljon Suomessa on sinkkuja ? Moniko heistä on ollut "lataamossa"

Etä yksilapsisia, kaksilapsisia jne. Kun sitä voi lapsetonkin ja pieniperheinenkin väsyä, uupua, masentua.

Kysynkin teiltä MIKSI oletatte syyn olevan aina lapsissa, jos esim. masentuu? Onko asiat teistä niin suoraviivaisia ja yksioikoisia?

vaan siinä, että sitä lasten lukumäärää ei saa itse hallita.

Ihan turha selittää, että se ei masentaisi, että on pakko kestää raskauksia, synnytyksiä, imetyksiä yksi toisensa jälkeen, jos ei vaan jaksa. Samoin isompien lasten heitteille jääminen on myös iso asia, joka ihmistä painaa, ainakin pitäisi.

Tuo asia puhuttaa juuri siksi, että se olisi niin helppo hoitaa, kun ei vaan enää ihmiset alistuisi synnytyskoneiksi vastoin tahtoaan.

ne jotka omasta sydämestään ilman mitään tuomionpelkoa haluavat ison perheen, se heille sallittakoon. Mutta siihen pakotetut kärsivät mt-ongelmista, ja se on ihan luonnollista.

Vanhoillislestadiolainen yhteisö

on tehnyt vuoden verran työtä väkivallan

hoitamisen ammattilaisten

kanssa, jotta perheväkivallan luonne

ja keinot selviytyä siitä tulisivat

yhteisössä tutuiksi. Uusi asia ei ole,

sillä liikkeeseen kuuluvat perheet

ovat vuosien mittaan hakeneet yhä

useammin apua varsinkin Oulun

turvakodin avopalveluista. Asiasta on

myös puhuttu herätysliikkeen sisällä,

kuten muuallakin yhteiskunnassa.

Yhteisössä vaikutusvaltaiset lehdet,

muun muassa Päivämies, ovat

ottaneet perheväkivaltaan kielteisen

kannan ja kertoneet, miten tärkeää

ammattiavun hakeminen on. Apua

hakeneet kertovatkin kirjoitusten havahduttaneen

heidät. Työssä apua hakeneiden

kanssa on kuitenkin noussut

esiin uskonnollisen yhteisön,

kulttuurin ja uskon merkitys ihmisten

elämässä. On herännyt tarve selvittää,

miten ne vaikuttavat tilanteessa,

jossa joku perheessä on väkivaltainen.

Ensi- ja turvakotien liiton Miinahankkeessa

yritetään löytää väkivallasta

toipuvien naisten omia voimavaroja

ja verkostoa, jotka tukevat paranemista.

Oulun yhdistyksen Miinatyöntekijät

tekevät yhteistyötä alueen

vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen

kanssa. Ouluun on perustettu

kehittämistiimi, jonka jäsenet ovat

vanhoillislestadiolaisia ja tuntevat

perheväkivaltaa ammatillisesti tai vapaaehtoistoiminnan

kautta.



Miinassa yritetään löytää

toimintatapoja, joita voisi hyödyntää

muissakin

Hassua, että jos joku vl kertoo että ehkäisee jne se ei käy mutta samaan aikaan huudetaan, että miski vl-naiset ei saa ehkäistä..

Sähköpostikirje Tampereen piispa Matti Revolle " Arvoisa piispa, Lempäälän rauhanyhdistyksen (vanhoillislestadiolainen herätysliike) piirissä on tapahtunut vakava ja pitkäaikainen henkinen väkivaltatapaus ja julkinen kunnianloukkaus erästä ison perheen nuorehkoa äitiä kohtaan. Asia lähti liikkeelle n. 1,5 vuotta sitten mitättömästä tapahtumasta, johon tällä rouvalla ei näytä selvittelyjen jälkeen olevan mitään syytä. Kun jotkut henkilöt vaativat johtokunnalta asian korjaamista, johtokunta haki tukea ja voimaa puolelleen Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistykseltä. Asia laajeni julkiseksi käsittelyksi seurakuntapäivillä keväällä 2009. Mukana tuossa tilaisuudessa oli n. 300 henkilöä omasta rauhanyhdistyksestä ja 2 "johtohenkilöä" Suomen Rauhanyhdistyksen Keskusyhdistyksestä. Toinen näistä edustajista on rovasti ja koulutukseltaan teologian tohtori. Koko pitkä ilta käsiteltiin vain tämän yhden rouvan asiaa!! Oulusta tulleet sielunhoitajat eivät missään vaiheessa ole kohdanneet uhria kahden kesken (vrt. roomalainen oikeus), silti he ovat kahdesti olleet "hoitotilanteessa" mukana ja olleet valmiita kannanottoihin ja mielipiteen muodostukseen. Tilanne johti katastrofiin: tämä rouva yritti itsemurhaa, mutta ei Jumalan armosta onnistunut. Tilanne on poliisin, Kaivannon sairaalan, TAYSin psykiatrien ja Lempäälän sosiaalihenkilöstön tiedossa. Meitä pieni ryhmä on tämän 1,5 vuoden aikana yrittänyt saada Lempäälän rauhanyhdistyksen johtokuntaa pyytämään tältä rouvalta anteeksi ja oikaisemaan koko seurakunnalle tähän rouvaan liitetyt väärät ja valheelliset puheet ja siitä seuranneet toimet. Eilen illalla viimeksi meitä oli kahdeksan henkilöä puhuttelemassa kahta johtokunnan jäsentä (toinen puheenjohtaja, toinen kasvatustieteen tohtori; molemmat toimivat maallikkopuhujina) ja kehottamassa johtokuntaa parannukseen ja sitä seuraaviin oikomis- ja korjaustöihin. Istuimme 4,5 tuntia. Mitään merkkejä pehmenemisestä tai parannukseen nöyrtymisestä ei edelleenkään ole näkyvissä. Pyytäisin, herra piispa, saada tulla pieneksi hetkeksi keskustelemaan, miten kirkko voisi meitä auttaa. Tilanne on tälle perheelle täysin kestämätön. Jos lyhyt tapaaminen järjestyy, otan mukaan suljettuna lääkäreiden ja poliisin lausunnot tästä rouvan tilanteesta (en halua itse niitä nähdä). Olen itse xx-vuotias xx henkilöä työllistävän xx-yrityksen toimitusjohtaja. Minulla on xx lasta, iät xx - xx v. Pidän itseäni keskivertoihmisenä, jolla on tunteva sydän, keskipohjalainen oikeustaju ja normaali järjenjuoksu. Kuulun vanhoillislestadiolaisiin, nautin vanhurskautta, iloa ja rauhaa tämän joukon keskellä. Minun täytyy tässä asiassa saada täysi lähdesuoja, muuten tilanne voi muodostua minulle kestämättömäksi. Minulle sopivia päiviä lyhyeen keskusteluun olisivat esim. ma 7.6, ke 9.6 ja pe 11.6 Parhain kevätpäivän terveisin nn "

Rikosilmoitus ehdottomasti huhujen levittäjästä!!

Terv. VL-äiti

Samaan kuin loputtomat pedofilia tapaukset? Myrsky vesilasissa ja jatketaan vanhoilla linjoilla.

Samaan kuin loputtomat pedofilia tapaukset? Myrsky vesilasissa ja jatketaan vanhoilla linjoilla.

ja oikeudelliseen kohteluun. Edelleen ehdottomasti rikosilmoitus. Ei mikään ryhmä/yhteisö ole lain yläpuolella. Juorujen levittäminen on kunnianloukkaus ja varsinkin sen vakavat seuraukset ovat ilmanmuuta syy rikosilmoitukseen.

Omassa alkuperäisessä kotisiionissani puhuttiin parista perheestä kaikenlaista, joiden levittäjät ovat muistissa parinkymmenen vuoden takaa edelleen ja jo silloin ajattelin asioiden olleen rikoskysymyksiä. Uskovaisuus ei takaa moraalisesti oikeinlaista käytöstä, ei tietenkään. Kanssani on varmasti suurin osa vl:stä samaa mieltä.

terv. VL-äiti

Kun SRK-Lestadiolaisuuden valheellisuus on pikkuhiljaa paljastumassa sinulle ja suunnittelet irtaantuvasi ahdistavasta uskonyhteisöstä, niin on tärkeää havainnoida ensin kokonaisuudessaan se prosessi mihin olet ryhtymässä. Varsinkin kun on syntymästään saakka kasvanut SRK-lestadiolaisuuden kaltaiseen uskonyhteisöön, niin siitä irtaantuminen voi olla elämän suurimpia mullistuksia. Joudut kyseenalaistamaan monet asiat, jotka sinulle on opetettu. Huomioi muutamat varoitukset ja käy läpi:

Askeleet irti SRK-Lestadiolaisuudesta

1. Älä kerro että harkitset lähtöä. Parannussaarnat, syyttely ja karttaminen alkavat heti. Jopa liikkeen opetuksien epäilystä pitää tehdä parannus. Odota kunnes sinulla on tukiverkko, ennen kuin kerrot kenellekään, miksi "et pyöri enää piireissä”.

2. Rakenna tukijärjestelmää vl-uskon ulkopuolelle. Haluat ehkä kuulla terapeuttia, käydä vertaisyhteisössä, tavata entisiä jäseniä tai liittyä ryhmään, joka perustuu harrastuksiin tai muihin mielenkiintoihisi. Jossain myöhemmässä vaiheessa haluat ehkä liittyä johonkin uuteen uskonsuuntaan. Tämän vaihe tulee kuitenkin vasta myöhemmin harkinnan kera, jotta et vaihtaisi vain yhtä ahdistavaa uskonlahkoa toiseen vastaavaan.

3. Anna itsellesi aikaa ja etene hitaasti. Ymmärrä, että erotessasi ajattelet kaksijakoisesti lestadiolaisuudesta, sen jäsenistä ja sen opetuksista. Hyväksy itsesi ja ajatuksesi. Olet vapaa kyseenalaistamaan kaiken. Anna itsellesi aikaa kehittää uusi ajattelutapa, ettei olisi suoraan houkutusta johonkin uuteen ulkoa ammennettavaan oppiin.

4. Kohtaa pelkosi ja hyväksy itsesi. Sinä olit aivopesty, jyrkkä vakaumuksellinen ja vie aikaa selvittää erot toden ja fiktion, hyvän ja pahan, rakkauden ja pelon välillä. Luota siihen, että kaikki epäilysi ovat todellisia ja opettavat, eivät tuomitse sinua.

5. Tutki lestadiolaisuuden historiaa. Mitä enemmän tiedät sen menneisyydestä, sitä enemmän näet vain sen sosiologisen yhteisöllisyyden, joka on muuttunut aikojen saatossa aivan kuten mikä tahansa muukin yhteisö.

6. Anna anteeksi niille, jotka tuomitsevat tai karttavat sinua. He tekevät sen pelosta ja siksi etteivät osaa muuta. Älä tunne, että sinun täytyy vastata kysymyksiin tai selittää kaikki itse. Suojaa syntymässä oleva identiteettisi kontrollilta ja pikkuhiljaa opit olemaan mitä olet ja mitä haluat olla.

7. Toimi maltillisesti. Voi olla houkuttelevaa rynnätä aiemmin kiellettyyn toimintaan, joihin liittyy esimerkiksi alkoholi, tanssi, vapaa seksi, urheilukilpailut, musiikkikonsertit tai elokuvat. Toimi harkitsevasti ja älä tee mitään, mitä et haluaisi joskus kertoa omille lapsenlapsillesi.

8. Matkustele laajalti ja tutustu erilaisiin ihmisiin. Mitä enemmän maailma näet, sitä enemmän voit luottaa omaan päätökseesi ja sitä suurempi sosiaalinen verkostosi tulee olemaan.

9. Ole kiitollinen itsellesi. Kun kiusaus olla katkera menneisyydestäsi herää, muista, että se olisi voinut olla paljon huonompikin. Nauti elämästäsi nyt kun se on oma valintasi ja erilainen. Suunnittele tulevaisuutta, älä takerru menneeseen.

10. Ole auttavainen ja tue muita kohtalotovereitasi. Käytä laajentunutta ymmärrystäsi entisestä uskonyhteisöstäsi auttamaan muita sitä tarvitsevia. Et tule koskaan olemaan onnellisempi kuin käyttäessäsi lahjojasi muiden auttamiseen, eikä sinulle jää tällöin aikaa olla katkera.

11. Harkitse ennen radikaaleja muutoksia ulkonäköösi. Vältä muuttamasta itseäsi vain protestiksi, sillä sinulla on oikeus olla oma itsesi ilman että entinen uskonliikkeesi vaikuttaa siihen suuntaan tai toiseen. Nuku useamman yön yli, ennen kuin leikkautat hiuksesi radikaalisti, otat tatuoinnin tai laitat korvakorut.

12. Hyväksy itsellesi se, että tunnet juurettomuutta. Et kuulu enää lestadiolaisiin, mutta et koe kuuluvasi muuallekaan. Tämä tunne voi kestää kuukausia, jopa vuosia. Ota se ainutlaatuisena tilaisuutena tutkia mihin todella uskot ja mihin oikeasti kuulut. Luota siihen, että Jumala rakastaa sinua ja että Hän ei rajoitu mihinkään maalliseen joukkoon. Muista että on muitakin, jotka ovat käyneet läpi samanlaisen prosessin.

Tarvitset:

tukiverkon

kärsivällisyyttä

tutkivan mielen

internet-yhteyden

Varoituksia:

Todennäköisesti menetät entiset ystäväsi ja sosiaaliset tukiverkostosi, ehkä jopa perheesi. Myös perintöösi voidaan vaikuttaa. Omat lapsesi voivat menettää isovanhemmat ja ”laajennetun perheen”. Mieti, onko tämä hyvä aika lähteä vai jäädä. Aikataulun päätät sinä itse.

Pysyminen samassa naapurustossa tai työpaikassa saattaa olla hankalaa, jos ympärilläsi on jatkuvasti entisen uskonyhteisösi jäseniä. Mieti tarvitseeko sinun jopa muuttaa ja vaihtaa työpaikkaa.

Muut uskonsuunnat saattavat aluksi tuntua oudoilta. Haluat ehkä odottaa muutaman vuoden, löytää itsesi ja sulatella erilaisia uskonnollisia kulttuureja ennen liittymistä toiseen yhteisöön.

Syyttely ja karttaminen voivat olla tuhoisia lapsille. Harkitse ammattiapua lapsillesi. Opeta heille, kuinka puolustaa itseään ja tee selväksi omalle vl-perheellesi ja -ystävillesi, ettet siedä lasten tunteiden väärinkäyttöä. Et voi estää tuomioita ja karttamista, mutta voit valita, miten reagoida.

uskomaan hyvään ja jaksamaan tai sitten tekemään itsemurhan ;-)

N. puolet äitini suvusta on lestadiolaisia ja olen lapsesta saakka nähnyt heidän perhe-elämäänsä ja elämäntapaansa.



Erään 12-lapsisen perheen arkea:

Joka makuuhuoneessa asuu 2-3 lasta. Vanhempien huoneessa kolme pienintä.



Isoimmat lapset pyörittävät suurta osaa arjesta. Valmistavat aamupalat muille, ajavat nurmikot, siivoavat huushollin.



Pienemmät lapset pistetään heti töihin. Esim. vanhempi 11-vuotias lapsi ottaa nelivuotiaan "vaatteiden pesu -ryhmään" eli työparikseen ja he kaksi sitten vastaavat isosta osasta pyykinpesu ja kuivaus-rumbaa. Nelivuotias oppii siinä sivussa ja samalla isompi vahtii häntä.



Ala-asteikäiset lapset vahtivat juuri kävelemään oppineita. Kukaan aikuinen ei ehdi katsoa perään.



Mies tekee ylipitkää päivää elättääkseen perheensä.



Äiti hoitaa pienimpiä lapsia, joista yleensä kaksi on vaippaiässä ja toista imetetään.



On erilaisia "siivousryhmiä" joissa lapset toimivat.



Isä on poissaoleva, äiti ei ehdi kuin katsoa kolmen pienimmän lapsen perään. Ja katsoa, että lapset saavat työt tehtyä.



Jos lapset eivät jaksa tehdä töitä, niin isompi lapsi rankaisee kovasti, samoin äiti.



Erityisiin harrastuksiin ei ole varaa.



Lasten elämä on siis koulunkäyntiä ja kotitöiden tekemistä. Äiti ei kykene tekemään muuta kuin hoitamaan niitä kolmea pienintä lasta ja laittamaan ruokaa ja pitämään vähän rotia sen lapsikatraan pyörittämisessä.



Että tämmöistä on arki. Samanlaista muissakin perheissä, joita olen nähnyt. Syliä ei riitä millään jokaiselle, ei huomiota. Ei mitään mahdollisuutta vahtia kaikkien läksyjen lukua, kysellä kuulumisia... Lasten äiti on hyvä ihminen ja ehdottomasti rakastaa lapsiaan, mutta aika ei kerta kaikkiaan vain riitä.

Yhden ihmisen ja hänen perheensä oikeaan ja oikeudelliseen kohteluun. Edelleen ehdottomasti rikosilmoitus.

Ei mikään ryhmä/yhteisö ole lain yläpuolella.

Juorujen levittäminen on kunnianloukkaus ja varsinkin sen vakavat seuraukset ovat ilmanmuuta syy rikosilmoitukseen.

Omassa alkuperäisessä kotisiionissani puhuttiin parista perheestä kaikenlaista, joiden levittäjät ovat muistissa parinkymmenen vuoden takaa edelleen ja jo silloin ajattelin asioiden olleen rikoskysymyksiä.

Uskovaisuus ei takaa moraalisesti oikeinlaista käytöstä, ei tietenkään.

Kanssani on varmasti suurin osa vl:stä samaa mieltä. terv. VL-äiti

Mikä sen tekee että rauhanyhdistyksellä ihmiset alkaa aina ennen pitkää syödä toisiaan?

Niin kävi silloin kun niitä hoitokokouksia pidettiin. Naapurin kävivät toinen toisensa kimppuun ja tekivät ilmiantoja uskonveljestä ja -sisaresta.

Miksi ihmeessä?

N. puolet äitini suvusta on lestadiolaisia ja olen lapsesta saakka nähnyt heidän perhe-elämäänsä ja elämäntapaansa. Erään 12-lapsisen perheen arkea: Joka makuuhuoneessa asuu 2-3 lasta. Vanhempien huoneessa kolme pienintä. Isoimmat lapset pyörittävät suurta osaa arjesta. Valmistavat aamupalat muille, ajavat nurmikot, siivoavat huushollin. Pienemmät lapset pistetään heti töihin. Esim. vanhempi 11-vuotias lapsi ottaa nelivuotiaan "vaatteiden pesu -ryhmään" eli työparikseen ja he kaksi sitten vastaavat isosta osasta pyykinpesu ja kuivaus-rumbaa. Nelivuotias oppii siinä sivussa ja samalla isompi vahtii häntä. Ala-asteikäiset lapset vahtivat juuri kävelemään oppineita. Kukaan aikuinen ei ehdi katsoa perään. Mies tekee ylipitkää päivää elättääkseen perheensä. Äiti hoitaa pienimpiä lapsia, joista yleensä kaksi on vaippaiässä ja toista imetetään. On erilaisia "siivousryhmiä" joissa lapset toimivat. Isä on poissaoleva, äiti ei ehdi kuin katsoa kolmen pienimmän lapsen perään. Ja katsoa, että lapset saavat työt tehtyä. Jos lapset eivät jaksa tehdä töitä, niin isompi lapsi rankaisee kovasti, samoin äiti. Erityisiin harrastuksiin ei ole varaa. Lasten elämä on siis koulunkäyntiä ja kotitöiden tekemistä. Äiti ei kykene tekemään muuta kuin hoitamaan niitä kolmea pienintä lasta ja laittamaan ruokaa ja pitämään vähän rotia sen lapsikatraan pyörittämisessä. Että tämmöistä on arki. Samanlaista muissakin perheissä, joita olen nähnyt. Syliä ei riitä millään jokaiselle, ei huomiota. Ei mitään mahdollisuutta vahtia kaikkien läksyjen lukua, kysellä kuulumisia... Lasten äiti on hyvä ihminen ja ehdottomasti rakastaa lapsiaan, mutta aika ei kerta kaikkiaan vain riitä.

Voisin jotenkin kuvitella, että huudat ja käskytät ihan itse lapsiasi. On kaikenmaailman tehtäviä ja kokonaisuuksia, joita lapset keskenään pyörittävät...

Yhden ihmisen ja hänen perheensä oikeaan ja oikeudelliseen kohteluun. Edelleen ehdottomasti rikosilmoitus. Ei mikään ryhmä/yhteisö ole lain yläpuolella. Juorujen levittäminen on kunnianloukkaus ja varsinkin sen vakavat seuraukset ovat ilmanmuuta syy rikosilmoitukseen. Omassa alkuperäisessä kotisiionissani puhuttiin parista perheestä kaikenlaista, joiden levittäjät ovat muistissa parinkymmenen vuoden takaa edelleen ja jo silloin ajattelin asioiden olleen rikoskysymyksiä. Uskovaisuus ei takaa moraalisesti oikeinlaista käytöstä, ei tietenkään. Kanssani on varmasti suurin osa vl:stä samaa mieltä. terv. VL-äiti

Mikä sen tekee että rauhanyhdistyksellä ihmiset alkaa aina ennen pitkää syödä toisiaan? Niin kävi silloin kun niitä hoitokokouksia pidettiin. Naapurin kävivät toinen toisensa kimppuun ja tekivät ilmiantoja uskonveljestä ja -sisaresta. Miksi ihmeessä?

Ja asioiden väärinymmärrys on ilmeinen historian havinaa kuunnellessa. Eli kun henkilö A sanoo mitä mieltä on, niin henkilöt cdefg.. toimivat halutusti. Eivät kuitenkaan kaikki.

http://freepathways.wordpress.com/2012/08/26/lempaalan-rauhanyhdistys/

pystyi huolehtimaan kaikkien lastensa peruskouluajan läksyt ja kuulusteli ennen kokeita kaikki asiat. Lapset kokevat aikuisena syvää kiitollisuutta äitiä kohtaan.



http://freepathways.wordpress.com/2012/08/16/ei-tilivelvollinen/