Jos uusperheen vanhemmalle sattuu jotakin
mitä tapahtuu lapsille?
Mietin tuon yh-äitiketjun jälkeen meidän omaa tilannetta. Meillä on sinun ja minun lapset. Minun lasten huoltajuus on minulla ja lasten isällä, joka siis asuu toisaalla. Isä tapaa lapsia harvakseltaan.
Jos minä kuolisin nyt, menisivätkö lapset silti isälleen? Vietäisiinkö heidät omasta kodistaan, tuttujen ja rakkaiden ihmisten luota, vain siksi että mieheni ei ole lasten huoltaja?
Kommentit (49)
Lapsia ei tarvitse tehdä ihan joka jätkälle. Ei olisi näitä ongelmia niin paljon.
Nykyään on hyviä e-pillereitä yms. Oletko koskaan kuullut sellaisista.
ja kiitokset myös teille muille vastaajille!Tämän pohdinnan jälkeen teen huoltajuustestamentin ja ryhdymme pohtimaan mahdollisuutta oheishuoltajuuteen.
Mutta eikö teistäkin tämä asia pitäisi nostaa esille yhteiskunnallisesti? Eikö esimerkiksi laeissa ja käytännöissä tulisi ottaa huomioon, etteivät kaikki perheet nykyään suinkaan ole perinteisiä ydinperheitä?
Numerolle 39: en tiedä, luopuisiko lasteni biologinen isä huoltajuudestaan. Hän kyllä ajoittain tiedostaa selvästi itsekin, ettei jaksa lapsia hoitaa muutamaa tuntia pidempää aikaa. Siksi tilanne juuri onkin minusta huolestuttava.
Jos jotain sattuisi, biologinen isä voisi pelkän ylpeyden takia ottaa lapset itselleen. Jonkin ajan kuluttua oltaisiin kuitenkin ongelmissa, joissa tarvittaisiin lastensuojelun tukitoimia. Minun on vaikea nähdä, mitä hyvää tästä lapsille koituisi, kun kuitenkin toisessa päässä olisi kaiken aikaa se hyvä koti, jossa ovat kasvaneet.
ap
Huostaanottoa edeltää aina monivuotinen sossun asiakkuus ja tukitoimet. Tuen jälkeenkin todetaan, että lapsen terveys ja turvallisuus on vaarassa kotona.
Jos lapsella on laillinen elossa oleva huoltaja, perusoletus on, että lapsi siirtyy tämän luo asumaan toisen huoltajan kuoltua. Sossut (lastenvalvoja?) tekevät päätöksen, mutta tutkintaa siitä, onko huoltaja kelvollinen tai ei, ei tehdä, eikä tietenkään sossut ole mitenkään tukeneet ja seuranneet biologista vanhempaa.
Jos tämä biologinen vanhempi ja huoltaja haluaa jättää lapsensa asumaan äiti- tai isäpuolen perheeseen, hän voi niin tehdä, jos se sopii myös äiti- tai isäpuolelle. Silti äiti- tai isäpuolesta ei voi tulla biologisen vanhemman kanssa tasaveroista virallista huoltajaa muuten kuin adoption kautta. Oheishuoltajuus on mahdollinen, mutta ei mitenkään automaattinen, vaan sitäkin pitää hakea käräjäoikeudelta. Suomessa katsotaan yleensä, että lapselle riittää yksi huoltaja.
Jos biologinen vanhempi haluaa puoliorvon lapsen luokseen asumaan eikä isä- tai äitipuoli halua häntä antaa, on oikeasti aika vähän tehtävissä. Äiti- tai isäpuoli voi pyrkiä todistamaan, että lapsi olisi vaarassa biologisen vanhemman luona, mutta sitä tuskin on helppoa todistaa oikeudessa kiistattomasti, jos kyse on tavallisesta ihmisestä eikä esim. laitoshoidossa olevasta skitsofreenikosta.
Huoltajuustestamentti voi hieman auttaa asiaa. Se ei ole sossuja sitova, mutta se otetaan huomioon.
näitä lapsia jo on, niin miten ne e-pillerit siihen auttavat? Laitetaanko niitä lasten aamupuuroon?
Lapsia ei tarvitse tehdä ihan joka jätkälle. Ei olisi näitä ongelmia niin paljon.
Nykyään on hyviä e-pillereitä yms. Oletko koskaan kuullut sellaisista.
90% eroperheistä osaa kantaa vastuunsa ja ovat kyvykkäitä huolehtimaan omasta rakkaasta jälkikasvustaan, ilman yhteiskuntaakin.
Tosin lasten huolosta annetussa laissa nämä asiat on JO otettu huomioon. Ja tämän lain ensisijaisena tavoitteena on aina lapsen edun kannalta paras yksilöratkaisu kunkin tapauksen olosuhteissa.
Joten älä lähde suotta ajamaan uutta laki aloitettaa, olet pahasti myöhässä.
Mutta jos mietin tilannetta, missä minulla olisi nämä 2 lasta ja miehellä edellisestä liitostaan 2 lasta. Lisäksi miehen luona asuisi 2 lasta, jotka ovat hänen kuolleen vaimonsa, mutta eivät miehelle siis mitään sukua, vaatisin, että ne lapset menevät isälleen.
Siinä olisi 2 lasta elätettävänä, jotka ei olisi minulle, eikä miehelle sukua. Jos haluaisimme miehen kanssa yhteisiä lapsia, olisi lapsia jo liikaa elätettäväksi.
Kyllä ne lapset kuuluisi isälleen, eikä isäpuolelle ja isäpuolen uudelle vaimolle.
ja se päätösvaltahan olisikin sinulla?? TÄYSIN ulkopuolisena ihmisenä tulisit valmiiseen perheeseen ja alkaisit järjestämään sitä uusiksi SINUN mielesi mukaan??
90% eroperheistä osaa kantaa vastuunsa ja ovat kyvykkäitä huolehtimaan omasta rakkaasta jälkikasvustaan, ilman yhteiskuntaakin. Tosin lasten huolosta annetussa laissa nämä asiat on JO otettu huomioon. Ja tämän lain ensisijaisena tavoitteena on aina lapsen edun kannalta paras yksilöratkaisu kunkin tapauksen olosuhteissa. Joten älä lähde suotta ajamaan uutta laki aloitettaa, olet pahasti myöhässä.
Nykyää odotetaan yhteiskunnalta ihan liikoja, oma vastuu unohtuu liiankin helposti.
Ja pienellä vaivan näöllä, olisi vastaukset hänenkin kysymyksiinä löytynyt.
Yksi sukulaisnainen meni naimisiin lesken kanssa, jolla oli lapsia. Yhteinenkin lapsi tuli. Miehellä oli jonkinverran alkoholiongelmaa ja reissutyö. Kun ero tuli jäivät myös edellisen liiton lapset tälle minun sukulaiselleni.
Ja onhan niitä sijaisvanhempiakin ja perheitä, jotka päätyvät adoptoimaan lapsen. Ei se verisukulaisuus oikeasti kaikille ole tärkeää.
Eikö esimerkiksi laeissa ja käytännöissä tulisi ottaa huomioon, etteivät kaikki perheet nykyään suinkaan ole perinteisiä ydinperheitä?
Nykyään?! Yksihuoltajaperheitä, uusperheitä jne. on ollut kautta aikojen.
Esim. perheverotusmallista luovuttiin jo 70-luvulla siirryttiin puolisoiden erillis- verottamiseen toisistaan erillisinä. Ja esim. tuota oheishuoltajuutta ollaan suositeltu jo vuosia heille, jotka solmivat uuden avioliiton, jo edellisestä liitosta on lapsia.
Eikö esimerkiksi laeissa ja käytännöissä tulisi ottaa huomioon, etteivät kaikki perheet nykyään suinkaan ole perinteisiä ydinperheitä?