Lue keskustelun säännöt.
Jos uusperheen vanhemmalle sattuu jotakin
27.07.2012 |
mitä tapahtuu lapsille?
Mietin tuon yh-äitiketjun jälkeen meidän omaa tilannetta. Meillä on sinun ja minun lapset. Minun lasten huoltajuus on minulla ja lasten isällä, joka siis asuu toisaalla. Isä tapaa lapsia harvakseltaan.
Jos minä kuolisin nyt, menisivätkö lapset silti isälleen? Vietäisiinkö heidät omasta kodistaan, tuttujen ja rakkaiden ihmisten luota, vain siksi että mieheni ei ole lasten huoltaja?
Kommentit (49)
Ei ole mitään kaavaa, että asiat menee automaattisesti niin tai näin. Meinaatko, että lapset revitään juuriltaan ja esim. otetaan huostaan siksia aikaa, että heille löytyy se ideaali ratkaisu. Nämä ovat tapauskohtaisia asioita, joilla haetaan lapsille se paras ratkaisu, sosiaalitoimen avustuksella. Nyt, kun sinä elät ja pohdit tätä asiaa, pohdi sitä yhdessä läheistesi kanssa, miten toivoisit aisioiden menevän.
niin ei sossu mitenkään ryhdy miettimään parasta ratkaisua vaan isä saa ihan itse päättää! Tietty uusperheen isä voi yrittää väittää, että biologinen isä on sopimaton isäksi, rikollinen tms., mutta normaalitapauksessa niin ei ole. Eli toimitaan ihan niin kuin ydinperheessä, elossaoleva huoltaja saa päättää, miten siitä jatketaan. Vai oikeastiko kuvittelet, että biologinen isä ryhtyy maksamaan exänsä leskelle elatusapuja?
Lastaanhan se elättää eikä ex:n leskeä. Halvemmaksi sekin tulee kuin elättää lapsi kokonaan itse ottamalla se luokseen asumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset menevät omalle isälleen. Jos nyksäsi on adoptoinut lapsesi, ne jäävät. Aika simppeliä.
Ei tarvita adoptiota, oheishuoltajuus riittää, paljon simppelimpää.
Jos perheen isä siis olisi jäänyt leskeksi ja haluaisi huolehtia kaikista lapsista kuten siihenkin asti..
Niin pysyisi noin kylmät akat vaan kaukana!
Valinta se on, parempi varmaan ihan lapseton mies etsiä itselleen jos on tuota mieltä!
Luuletko, että miehesi uusi nainen suostuu maksamaan sinun lastesi kulut? Jokainen euro sinun lapsiisi kun on pois siltä seuraavalta perheeltä.
ikinä lisääny tai saati ota itsellesi miestä jolla lapsia! Ettei tarvitse lasten kärsiä tuollaisia naikkosia!Haluaisit heittää lapset ulos, hyi helvetti, todellakin olet kamala nainen!!!!
Olen varmaan kamala nainen
Mutta jos mietin tilannetta, missä minulla olisi nämä 2 lasta ja miehellä edellisestä liitostaan 2 lasta. Lisäksi miehen luona asuisi 2 lasta, jotka ovat hänen kuolleen vaimonsa, mutta eivät miehelle siis mitään sukua, vaatisin, että ne lapset menevät isälleen.
Siinä olisi 2 lasta elätettävänä, jotka ei olisi minulle, eikä miehelle sukua. Jos haluaisimme miehen kanssa yhteisiä lapsia, olisi lapsia jo liikaa elätettäväksi.
Kyllä ne lapset kuuluisi isälleen, eikä isäpuolelle ja isäpuolen uudelle vaimolle.
ja jäädä yksinäiseksi ihmiseksi sen jälkeen.
Oikeassa elämässä mies alkaa miettiä, että voisiko kuolleen vaimon lapset palauttaa isälleen jos niistä lapsista on kiinni uusi ihmissuhde. Tuskin alkaa vieraiden lasten takia elämään loppuelämäänsä yksin.
Ja oikeassa elämässä aika harva nainen alkaa elättämään vieraan naisen lapsia, jos niillä on isäkin olemassa.
Saduissa nämä asiat menevät toisin.
Jos perheen isä siis olisi jäänyt leskeksi ja haluaisi huolehtia kaikista lapsista kuten siihenkin asti..
Niin pysyisi noin kylmät akat vaan kaukana!
Valinta se on, parempi varmaan ihan lapseton mies etsiä itselleen jos on tuota mieltä!Luuletko, että miehesi uusi nainen suostuu maksamaan sinun lastesi kulut? Jokainen euro sinun lapsiisi kun on pois siltä seuraavalta perheeltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta jos mietin tilannetta, missä minulla olisi nämä 2 lasta ja miehellä edellisestä liitostaan 2 lasta. Lisäksi miehen luona asuisi 2 lasta, jotka ovat hänen kuolleen vaimonsa, mutta eivät miehelle siis mitään sukua, vaatisin, että ne lapset menevät isälleen.
Siinä olisi 2 lasta elätettävänä, jotka ei olisi minulle, eikä miehelle sukua. Jos haluaisimme miehen kanssa yhteisiä lapsia, olisi lapsia jo liikaa elätettäväksi.
Kyllä ne lapset kuuluisi isälleen, eikä isäpuolelle ja isäpuolen uudelle vaimolle.
On harvinaisen raskasta huolehtia lapsista, jotka eivät ole mitään sukua edes miehen kautta. Minun miehelläni on yksi (ja sentään vain yksi!) tällainen lapsi, eli kyseinen lapsi on siis miehen exän lapsi, joka käy meillä säännöllisesti. Meillä on muutenkin rahasta tiukkaa, ja ihan oikeasti välillä nyppii, että pitää elättää jotain miehen eksän mukulaa. Mitään vastinetta eksältä ei tietenkään tälle systeemille saada, ja minä olen edelleen huora ja miestä ei kiinnosta "omat" kakaransa... Joo-o.
että lasten paikka olisi biologisella isällään. Samoin ajattelee varmaan suurin osa miehistä myös. Harva mies haluaa elättää vieraan miehen lapsia jos lapsien isä on elossa ja lasten huoltaja.
En ainakaan itse tiedä yhtään tapausta, missä lapset olisivat jääneet isäpuolelleen tai äitipuolelleen.
Kuka nainen ottaisi miehen ex-lapset itselleen ja kasvattaisi ne jos lasten äiti on elossa?
Hah, mites nyt suu pannaan. Eikö samalla tavalla naiset ole kylmiä tässä tilanteessa vai onko tämä nyt eri asia jos lapset nakataankin tässä biologiselle äidilleen.
ikinä lisääny tai saati ota itsellesi miestä jolla lapsia! Ettei tarvitse lasten kärsiä tuollaisia naikkosia!Haluaisit heittää lapset ulos, hyi helvetti, todellakin olet kamala nainen!!!!
Olen varmaan kamala nainen
Mutta jos mietin tilannetta, missä minulla olisi nämä 2 lasta ja miehellä edellisestä liitostaan 2 lasta. Lisäksi miehen luona asuisi 2 lasta, jotka ovat hänen kuolleen vaimonsa, mutta eivät miehelle siis mitään sukua, vaatisin, että ne lapset menevät isälleen.Siinä olisi 2 lasta elätettävänä, jotka ei olisi minulle, eikä miehelle sukua. Jos haluaisimme miehen kanssa yhteisiä lapsia, olisi lapsia jo liikaa elätettäväksi.
Kyllä ne lapset kuuluisi isälleen, eikä isäpuolelle ja isäpuolen uudelle vaimolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole mitään kaavaa, että asiat menee automaattisesti niin tai näin. Meinaatko, että lapset revitään juuriltaan ja esim. otetaan huostaan siksia aikaa, että heille löytyy se ideaali ratkaisu. Nämä ovat tapauskohtaisia asioita, joilla haetaan lapsille se paras ratkaisu, sosiaalitoimen avustuksella. Nyt, kun sinä elät ja pohdit tätä asiaa, pohdi sitä yhdessä läheistesi kanssa, miten toivoisit aisioiden menevän.
niin ei sossu mitenkään ryhdy miettimään parasta ratkaisua vaan isä saa ihan itse päättää! Tietty uusperheen isä voi yrittää väittää, että biologinen isä on sopimaton isäksi, rikollinen tms., mutta normaalitapauksessa niin ei ole. Eli toimitaan ihan niin kuin ydinperheessä, elossaoleva huoltaja saa päättää, miten siitä jatketaan. Vai oikeastiko kuvittelet, että biologinen isä ryhtyy maksamaan exänsä leskelle elatusapuja?
Lastaanhan se elättää eikä ex:n leskeä. Halvemmaksi sekin tulee kuin elättää lapsi kokonaan itse ottamalla se luokseen asumaan.
tehnyt selväksi jotta jos jotain kamalaa miehelleni sattuisi niin huolehtisin hänenkin lapsistaan jos biologinen äiti ei pystyisi/jaksaisi. Turha yleistää, kaikki ihmiset eivät sentään Vielä ole kylmiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tehnyt selväksi jotta jos jotain kamalaa miehelleni sattuisi niin huolehtisin hänenkin lapsistaan jos biologinen äiti ei pystyisi/jaksaisi. Turha yleistää, kaikki ihmiset eivät sentään Vielä ole kylmiä.
oikeasti tietäisi, miten nämä tilanteet menevät? Mietitäänkö lasten etua jossakin vai siirretäänkö lapset automaattisesti? Koska jos ihan tosissaan ajatellaan, niin eihän se voi olla lasten etu, että heiltä ensin menee äiti ja sitten väkisin viedään koti, kaverit, harrastukset, koulut jne. Etenkin, jos suhde siihen toiseen biologiseen vanhempaan on aika ohut ja nykyisessä perheessä on asuttu pienestä asti tai vuosien ajan. ap
Mutta tottakai lapsen etua mietitään, sehän siinä asiassa on etusijalla. Lasta ei viedä väkisin pois kodistaan ja tuttujen ihmisten luota ellei se ole lapsen edun mukaista. En ole työni puolesta näiden asioiden kanssa tekemisissä, mutta väitän silti tietäväni asiasta jotain, koska minut itseni on aikoinaan huostaanotettu. Huostaanottoa edelsi monet palaverit ja neuvottelut miten tilanteen voisi järjestää, ettei huostaanottoa tarvittaisi ja jos pitää ottaa huostaan, sijoitetaan mahdollisimman lähelle tuttuja ihmisiä, ettei täysin revitä pois juuriltaan, koulu säilyy samana ynnä muuta.
tilanteessa tarvita. Lapsi menee huoltajalleen ilman mitään sijoituspäätöksiä tms. Ei ydinperheessäkään ryhdytä toisen vanhemman kuoltua miettimään huostaanottoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tehnyt selväksi jotta jos jotain kamalaa miehelleni sattuisi niin huolehtisin hänenkin lapsistaan jos biologinen äiti ei pystyisi/jaksaisi. Turha yleistää, kaikki ihmiset eivät sentään Vielä ole kylmiä.
Tässä nyt ei ollut kyse mistään "vierailevista tähdistä" vaan lapsista jotka vuosikauden Asuneet isäpuolensa kanssa.
On harvinaisen raskasta huolehtia lapsista, jotka eivät ole mitään sukua edes miehen kautta. Minun miehelläni on yksi (ja sentään vain yksi!) tällainen lapsi, eli kyseinen lapsi on siis miehen exän lapsi, joka käy meillä säännöllisesti. Meillä on muutenkin rahasta tiukkaa, ja ihan oikeasti välillä nyppii, että pitää elättää jotain miehen eksän mukulaa. Mitään vastinetta eksältä ei tietenkään tälle systeemille saada, ja minä olen edelleen huora ja miestä ei kiinnosta "omat" kakaransa... Joo-o.
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos lapsen toinen vanhemmista kuolee lapsi saa eläkettä, ei kenenkään tarvitse elatusmaksuja makselle kenellekkään. Oikeastiko sinä kuvittelet, että äidin kuoltua lapsia heitetään, kuin palloa ja odotetaan, että joku ottaa kopin.
Se leskeneläke kun on elatus vain toisen vanhemman osalta. Mutta olet siis sitä mieltä, että jos lähivanhempi kuolee, päättyy siihen myös etävanhemman elatusvelvollisuus?
Huostaanottoa edeltää aina monivuotinen sossun asiakkuus ja tukitoimet. Tuen jälkeenkin todetaan, että lapsen terveys ja turvallisuus on vaarassa kotona.
Jos lapsella on laillinen elossa oleva huoltaja, perusoletus on, että lapsi siirtyy tämän luo asumaan toisen huoltajan kuoltua. Sossut (lastenvalvoja?) tekevät päätöksen, mutta tutkintaa siitä, onko huoltaja kelvollinen tai ei, ei tehdä, eikä tietenkään sossut ole mitenkään tukeneet ja seuranneet biologista vanhempaa.
Jos tämä biologinen vanhempi ja huoltaja haluaa jättää lapsensa asumaan äiti- tai isäpuolen perheeseen, hän voi niin tehdä, jos se sopii myös äiti- tai isäpuolelle. Silti äiti- tai isäpuolesta ei voi tulla biologisen vanhemman kanssa tasaveroista virallista huoltajaa muuten kuin adoption kautta. Oheishuoltajuus on mahdollinen, mutta ei mitenkään automaattinen, vaan sitäkin pitää hakea käräjäoikeudelta. Suomessa katsotaan yleensä, että lapselle riittää yksi huoltaja.
Jos biologinen vanhempi haluaa puoliorvon lapsen luokseen asumaan eikä isä- tai äitipuoli halua häntä antaa, on oikeasti aika vähän tehtävissä. Äiti- tai isäpuoli voi pyrkiä todistamaan, että lapsi olisi vaarassa biologisen vanhemman luona, mutta sitä tuskin on helppoa todistaa oikeudessa kiistattomasti, jos kyse on tavallisesta ihmisestä eikä esim. laitoshoidossa olevasta skitsofreenikosta.
Huoltajuustestamentti voi hieman auttaa asiaa. Se ei ole sossuja sitova, mutta se otetaan huomioon.
Hahahahhaa, en tietenkään riistä ketään :D Arvasin että tulee sanomista. Hulluja täällä niin paljon.. vaan sanoinkin, että JOS ei äiti pystyisi huolehtimaan. Ensisijaisesti tietenkin hänelle koska on biologinen. Ja toki lastakin mielestäni tulee kuulla jos jo sen ikäinen yms.. ei mikään mustavalkoinen asia. Mutta nytkin lapset asuvat isällään ihan syystä.. Mutta se ei tänne kuulu.
tehnyt selväksi jotta jos jotain kamalaa miehelleni sattuisi niin huolehtisin hänenkin lapsistaan jos biologinen äiti ei pystyisi/jaksaisi. Turha yleistää, kaikki ihmiset eivät sentään Vielä ole kylmiä.
Kyvyttömyydestä asettua toisen asemaan, tunnepuolen köyhyydestä vai ihan vaan yleisessä välinpitämättömyydessä?
Olen aidosti järkyttynyt, että lapsia kohtaan voidaan olla tunnepuolelta niin köyhiä. Lapsi menettää toisen vanhemmistaan ja siinä vaiheessa, joku ihan oikeasti välittää siitä, kenen haarojen välistä lapsi on ulos tullut tai kenen spermasta on kyse.
On henkilökohtainen arvovalinta olla parisuhteessa henkilön kanssa, jolla on lapsia. Tälleiseen suhteen sitoudutaan myös aidosta halusta olla vanhempi lapselle, joka ei ole omaa verta ja lihaa.
ja kiitokset myös teille muille vastaajille!
Tämän pohdinnan jälkeen teen huoltajuustestamentin ja ryhdymme pohtimaan mahdollisuutta oheishuoltajuuteen.
Mutta eikö teistäkin tämä asia pitäisi nostaa esille yhteiskunnallisesti? Eikö esimerkiksi laeissa ja käytännöissä tulisi ottaa huomioon, etteivät kaikki perheet nykyään suinkaan ole perinteisiä ydinperheitä?
Numerolle 39: en tiedä, luopuisiko lasteni biologinen isä huoltajuudestaan. Hän kyllä ajoittain tiedostaa selvästi itsekin, ettei jaksa lapsia hoitaa muutamaa tuntia pidempää aikaa. Siksi tilanne juuri onkin minusta huolestuttava.
Jos jotain sattuisi, biologinen isä voisi pelkän ylpeyden takia ottaa lapset itselleen. Jonkin ajan kuluttua oltaisiin kuitenkin ongelmissa, joissa tarvittaisiin lastensuojelun tukitoimia. Minun on vaikea nähdä, mitä hyvää tästä lapsille koituisi, kun kuitenkin toisessa päässä olisi kaiken aikaa se hyvä koti, jossa ovat kasvaneet.
ap
Huostaanottoa edeltää aina monivuotinen sossun asiakkuus ja tukitoimet. Tuen jälkeenkin todetaan, että lapsen terveys ja turvallisuus on vaarassa kotona.
Jos lapsella on laillinen elossa oleva huoltaja, perusoletus on, että lapsi siirtyy tämän luo asumaan toisen huoltajan kuoltua. Sossut (lastenvalvoja?) tekevät päätöksen, mutta tutkintaa siitä, onko huoltaja kelvollinen tai ei, ei tehdä, eikä tietenkään sossut ole mitenkään tukeneet ja seuranneet biologista vanhempaa.
Jos tämä biologinen vanhempi ja huoltaja haluaa jättää lapsensa asumaan äiti- tai isäpuolen perheeseen, hän voi niin tehdä, jos se sopii myös äiti- tai isäpuolelle. Silti äiti- tai isäpuolesta ei voi tulla biologisen vanhemman kanssa tasaveroista virallista huoltajaa muuten kuin adoption kautta. Oheishuoltajuus on mahdollinen, mutta ei mitenkään automaattinen, vaan sitäkin pitää hakea käräjäoikeudelta. Suomessa katsotaan yleensä, että lapselle riittää yksi huoltaja.
Jos biologinen vanhempi haluaa puoliorvon lapsen luokseen asumaan eikä isä- tai äitipuoli halua häntä antaa, on oikeasti aika vähän tehtävissä. Äiti- tai isäpuoli voi pyrkiä todistamaan, että lapsi olisi vaarassa biologisen vanhemman luona, mutta sitä tuskin on helppoa todistaa oikeudessa kiistattomasti, jos kyse on tavallisesta ihmisestä eikä esim. laitoshoidossa olevasta skitsofreenikosta.
Huoltajuustestamentti voi hieman auttaa asiaa. Se ei ole sossuja sitova, mutta se otetaan huomioon.
joka sijaitsi vajaan kilometrin päässä vanhempieni kodista.