Lue keskustelun säännöt.
Eroanko vai enkö????
26.07.2012 |
Tilanteeni on siis tämä: olen 55 vuotias mies, naimisissa kohta 30 vuotta, lapset aikuisia. naimisiin mentiin käytännön syistä, en rakasta, enkä koskaan ole rakastanut vaimoani, mutta aikoinaan halusin toimia oikein.
Alkuun seksiä oli ihan tyydyttävästi, vaikkakin vaimoni on ollut aina melko estoinen, ei koskaan mitään uutta ole voinut kokeilla. Vaimoni ei ole koskaan tehnyt aloitetta seksin suhteen, mitä nyt muutaman kerran humalassa. Toisia miehiä kyllä huomioi, humalassa ainakin, en tiedä onko antanut muutakin kuin huomiota, enkä todellakaan välitä.
5-6 vuotta sitten tilanne kärjistyi niin, että ilmoitin, etten enää häneltä kerjää, tulee sanomaan sitten kun haluttaa. Eikä ole rouva vielä tullut sanomaan. Joskus kyllä huomaa, että on kiima päällä, mutta kun ei voi aikuinen ihminen tehdä aloitetta, niin siellä kärsikööt, tai hakekoot helpotusta muualta.
Itse nautin seksistä suunnattomasti, varsinkin siitä kun toinen nauttii, haluan tuottaa toiselle suunnattomasti hyvää. Rouvan kanssa hommat menivät kutakuinkin niin, että pikainen pano takaapäin, kassit tyhjäksi ja sillä selvä, ei pussailua, ei hyväilyjä, ei saa tulla hiki yms. Muutoinkaan häneen ei saa koskea eikä hyväillä.
Nyt olen ollut kaksi vuotta suhteessa itseäni nuorempaan naiseen ja minulla on myös tunteita tuota naista kohtaan. Ero vaimosta tuntuu mahdottomalta rahatilanteen vuoksi, mutta viime aikoina olen alkanut miettimään, että jospa kuitenkin jättäisin kaiken paskan ja nauttisen elämästä tämän nuoremman naisen kanssa, joka nauttii seksistä eikä pelkää näyttää sitä.
Kommentit (17)
Palaa poika heti vaimosi luokse ja aloita vaikka masturboiminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä sitäkin on tullut tehtyä ja sanoa täytyy, että paremmalta se tuntuu kuin rouvan säälipillu.
Ja nuorikon kanssa harrastetaan puhelinseksiä aina kun ei päästä fyysisesti toistemme kimppuun
Ymmärrän sinua ihan täysin, itselläni melkein samanlainen tilanne, mutta ei sitä nuorikkoa piristämässä elämääni
En käsitä, miten aikuisen ihmisen pitää kysyä täältä, kannattaako hänen jatkaa avioliittoaan.
Minusta selkeää on se, että kuvittelee elävänsä vielä seuraavat viisi vuotta avioliitossa. Mitä hyviä puolia, mitä huonoja puolia? Haluatko nähdä itsesi viiden vuoden päästä samassa tilanteessa? Voiko tulla parannusta asiaan?
Toisaalta en ymmärrä, että kun olet ottanut jo homman haltuun eli aloittanut sivusuhteen ja pettämisen, niin miksi kummassa yrität vielä roikkua vaimossasi. Miksi et jo alun alkaen ole suoraselkäisesti todennut, että haet seksiä muualta? Jos olet sen kertonut vaimollesi, niin miksi hän haluaa jatkaa liittoanne? Elättääkö vaimosi sinua, kun raha-asiat noin huolettavat?
Eiköhän ole aika toimia rehdisti kaikkia kohtaan ja lopettaa tekosyyt.
tilanne täysin päinvastainen, mutta kun on yhteistä omaisuutta, menisi se erossa luonnollisesti puoliksi ja ja menettäisin käytännössä kaiken, minkä olen omin käsin rakentanut. Ei haluttaisi enää ottaa lisävelkaa, jotta saisin vaimon ulos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voitte tehdä milloin vaan, ja sitten eroa hakemaan. Silloin ei mene omaisuus puoliksi. Älä hyvä ihminen jää tuollaiseen liittoon roikkumaan, eikö toi ole niin nähty jo?
Mietin vaan oletko mun "salarakas"...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että jäi elämä elämättä?
Taloudelliset asiat yms ovat järjestettävissä. Toisaalta, miten pahaksi koet ettette eroaisi vaan antaisit itsellesi luvan uuteen ihmissuhteeseen. Uskotko vaimosi olevan pahoillaan vai helpottunut?
1. Minkä tilanteen korjataksesi/hyvittääksesi menit aikanaan vaimosi kanssa naimisiin? Jos syynä oli hänen raskautensa, niin alkoiko se siksi että molemmat halusitte seksiä tasapuolisesti ja kyseessä oli puhtaasti vahinko, vai oliko tilanteessa epätasapainoa puolin ja/tai toisin?
2. Oletko tehnyt koko liittosi ajan vähintään puolet kaikista kotitöistä ja lastenhoidosta, vai miksi kerroit rakentaneesi omaisuutesi "omin käsin"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kiinnostunut siitä, voiko tuo suhde sen toisen naisen kanssa onnistua? Haluaako se nuorempi nainen nähdä teidät yhdessä, vieläpä jos rahatilanteesi ei ole hyvä? Haluaako hän sitoutua sinuun vai onko hänelle vain sopinut paremmin tuo teidän silloin tällöin kuksiminen?
Selvitä nuo asiat ja tee sitten päätös..
1. Syynä oli raskaus ja se alkoi ehkäisystä huolimatta. Minä en olisi lasta halunnut, mutta rouva piti päänsä. En halunnut jättää lasta vaan tein niinkuin tuohon aikaan, 1970 luvulla, yleisesti tehtiin.
2. En ole välttämättä tehnyt puolta kotihommista enkä lastenhoidosta, mutta osani ihan varmasti olen tehnyt. Talon rakensin yksin työn ohella ja se on maksettu minun tuloilla, koska rouva on vain ollut pätkätöissä.
Vuosi sitten hän olisi saanut pidemmän pestin, mutta se ei häntä kiinnostanut kun sitten olisi pitänyt joka aamu herätä aikaisin, eikä hän sitä halunnut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä toinen ei välitä rahasta, on sitä mieltä, että haluaisi olla kanssani kaikesta huolimatta, mutta korostaa, että ymmärtää jos en eroakaan. Hän on sitoutunut minuun, mutta ei ole missään vaiheessa painostanut minua tekemään ratkaisua. Häneltä kuulen asioita, joita en ole koskaan vaimoni suusta kuullut. Hänen kanssaan meillä on yhteisiä mielenkiinnonkohteita vaikka kuinka paljon, vaimoa ei kiinnosta mikään.
Sinä olet hirveän katkera eikä vaimosikaan onnelliselta kuulosta.
Ero on teille kummallekin palvelus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hänen kanssaan meillä on yhteisiä mielenkiinnonkohteita vaikka kuinka paljon, vaimoa ei kiinnosta mikään.
Samaa voisin sanoa omasta miehestäni ja varmaan hän minusta. Syy miksi minua ei kiinnosta, on jatkuva mäkätys ja valitus, kiukuttelu joka asiasta ja muutama muukin asia, jotka yleensä vie parisuhteen kriisiin. Vie totaalisesti seksihalut ja muutkin halut. Mistään ei voi eikä kannata keskustella.
Varmasti vaimosi sen vaistoaa, ettet ole häntä koskaan oikeasti halunnut, siksi teillä on umpisolmu. Jos ei koe olevansa rakastettu eikä suhde kasva kuin huonompaan suuntaan, on lopputulos kai aika selvä? Kaksi onnetonta ihmistä.
Merkitseekö rahakaan sitten oikeasti mitään tuossa tilanteessa, jos toisen kanssa haluaisit elää. Kertoo sinustakin jotain, että mukavuussyistä elät kaksoiselämää.
Minä olen 57-vuotias nainen ja minun tilanteeni tuntuu hyvin samanlaiselta avioliiton suhteen kuin Sinunkin.
Olen miettinyt ero-asiaa 6 vuotta. Käynyt asiantuntijan (perheneuvojan) luona, pyytänyt miestäkin. Yrittänyt keskustella miehen kanssa. Hänen mielestään meillä on "normaali avioliitto" ja voin vain hakea vikaa itsestäni.
Sitten muutin eri huoneeseen asumaan. Lähetin eroanomuksen, mutta annoin sen raueta. Muutin erilleni asumaan.
Nykyään olemme samassa paikassa, kun lapset tulevat kotiin käymään. Heidänkin kanssaan olen puhunut tämän asian.
Mietin nyt samaa kuin Sinä (paitsi minulla ei ole kumppania, jonka kanssa voisin aloittaa "uuden elämän"): kannattaako erota.
Viestisi lähettämisestä on aikaa. Mihin ratkaisuun olet päätynyt?
Myös eroa miettivä nainen
Olisiko naisystäväsi halukas elämään kanssasi? Varmaan tuohon ikään päästyäsi tiedät, että seksihommat tuppaa laantumaan ajankanssa, vaikka alkuun olisi mitä huumaa tahansa?! Joka tapauksessa, mielestäni sinulla e ole mitään syytä jäädä vanhaan liittoon. Jos mun mies ei antaisi mulle vuosiin, se olis morjens. En edes odottaisi vuosia! Seksi on minulle todella oleellinen juttu parisuhteessa, se on suurin yhteenkuuluvuuden mittari! Jos seksi e suju, silloin ei jonkun ajan kuluttua suju mikään. Jos taas seksi sujuu, sen avulla voi korjata parisuhteessa mitä vain.
Teillä ei ole pieniä lapsia, joten sekään ei ole syy jäädä. Ei sinun tarvitse velvollisuudentunnosta jäädä huonoon suhteeseen. Lähde jos siltä tuntuu!
ei sulle tule antamaan vastausta tähän kysymykseen. Sun pitää se itse päättää.