Miten sinä suhtautuisit minuun 18-vuotiaaseen äitiin?

Aina löytyy joku joka älähtää, oli asia mikä hyvänsä. Tärkeintä minusta on, että tulevalla lapsella on onnellinen ja vakaa koti, johon syntyä, vanhempien ikä on sitten täysin toisarvoista.



Onko sulla poikaystävää? Osallistuisiko hän elämäänne? Vanhempien nurkissa ei ole kovin kiva asua vauvan kanssa, eikä se toisaalta ole ruusuilla tanssimista se vauvan kanssa yksin asuminenkaan. Arki on kovaa ja hormonimylläkässä kaikki tuntuu kaatuvan päälle eikä mikään onnistu. Tämä noin yleisesti, ei niinkään ikään liittyen.



Eli ikä ei minusta ratkaise, vaan muu elämä. Neuvolantäditkin ovat vain ihmisiä, omalle kohdalle sattunut ihan kamalia ja aivan ihania. Joku syyllistää sua ja toinen osaa tsempata ihanasti, ei sitä voi etukäteen tietää... Varmasti kukaan ei sua laiminlyö, että olisi vauva tai sä vaarassa, se nyt on varma!

- Halveksisitko vai suhtautuisitko ihan normaalisti?

Noin pääsääntöisesti ajattelisin, että toki normaalisti. Mutta se myönnettävästi riippuisi vähän sinun muusta käytöksestä ja olemuksesta. Halveksunta on kuitenkin liian iso sana tähän: jos käyttäytyisin minun mieleeni turhan teinisti, tuskin meistä tulisi BFF. Rupatella toki voitaisiin puistossa ja lapset leikkiä.



- Antaisitko lapsesi leikkiä minun lapsen kanssa ja käydä kylässä puolin että toisin?

Lapset saisi toki vierailla toistensa luona jos toisistaan pitävät. Ja myös jos kokisin teillä kotona olevan "normaalia". Eli niinkuin kenen tahansa lapsen kaverin luona.



- Uskotko että osaisin olla 18-vuotiaana hyvä äiti ja selviäisin elämässä?

Ei se katso suoraan ikää, mutta kyllä sekin vaikuttaa ihmisen.. no, kypsyyteen kai. Ihan hyvin 18v voi pärjätä äitinä, ja ihan hyvin 30v voi olla pärjäämättä.





omasta kokemuksesta suosittelen kuitenkin odottamaan vielä pari vuotta. Tee se koulu ensin loppuun, jos sitä on vain noin vähän jäljellä. Lapsen tekemisen jälkeen se on paljon paljon vaikeampaa. Ja muutenkin olet niin nuori, että ehdit olla tässä äitiyden oravanpyörässä myöhemminkin, tästä ei nimittäin sitten enää pois pääse.

Lapsesi saisivat olla ja leikkiä omieni kanssa ja saisit käydä meillä kahvilla

Nuoruuden perusteella ei voi sanoa kenestäkään että on huono äiti, eikä sen perusteella että on vanhempi äiti että on ilman muuta hyvä äiti, ei ihan taatusti.

Onnea elämään sulle ja lapsellesi!

korkeintaan harmittelisin sun puolesta, että kuitenkin niin nuorena jo lapsen tekisit.



Oma lapseni saisi leikkiä sun lapsen kanssa, kyläillä yms ihan tavalliseen tapaan, siihen ei sinun ikä vaikuttaisi ollenkaan.



Uskon myös, että asiallista palvelua, hoitoa yms saisit, vaikutat kuitenkin ihan järkevältä. Varmasti joku neuvolan täti voi sanoillaan loukata, mutta siitä ei kyllä pidä välittää. Jos se on jatkuvaa, vaihdat toiselle tädille.



Oman kodin hommaisin sinuna jo raskausaikana, niin itse tekisin, mutta jos sinulle ja perheellesi sopisi tuo, että asut vauvan kanssa siellä, ihan ok.

Mutta tästä seuraavasta ajattelen, että aika suppeasti ajattelet. Joku autokoulu ja ajokortti kustannuksineen ei ole mikään merkittävä asia elämässä, mutta tuossa kuviossa sekin on oleellista vanhempien kustantaa, kuten tietenkin useimmilla 17-vuotiailla.



Kaikki näyttäisi olevan kunnossa, heh. Et näe elämääsi kuin muutaman vuoden eteenpäin, ehkä pakoilet jonkin asian kohtaamista tai yksin kasvamista, kun ajattelet että tuohon väliin sopii hyvin lapsi. Ehkä lapsi vie huomiota pois jostain muusta tai vahvistaa sinun itsetuntoasi tai koet että lapsi täyttäisi jonkin tyhjiön. Olisi kivempi ehkä olla äiti, koska silloin on tärkeä jollekin. Parempi olisi keskittyä tuossa vaiheessa itseensä ja hankkia lapsi vasta sitten, kun kokee että on varma itsestään ja omasta elämästään. Ajatteletko, että tarjoilijana työskennellessä ei ehdi enää saada lapsia?



"käyn amiskassa tarjoilijan koulutusta ja mulla kestää n.3v kun valmistun, eli eka vuosihan on nyt käyty ja jos toisen saisin käytyä raskaana ollessa, sit jäis vielä 1v... eli 18-vuotiaasta 19-vuotiaaseen mä pitäisin kyllä äitiyslomaa ja sitten veisin lapsen päiväkotiin, eli 19v palaisin takaisin koulun penkille ja valmistuisin kun olisin 20v. Ja raskausajan varmaan asuisin vielä porukoilla ja sitten kun vauva on syntynyt ja joku pari viikkoo siinä rauhallisesti elelty niin sit voitas alkaa kaavailee muuttoo vuokralle johonkin kerrostalo kaksioon... Ajokortin ja auton mun vanhemmat kustantaa 18v lahjaksi. Parikymppisenä koittaisin toivon mukaan myöskin työllistyä. Ja alkoholia en käytä hirvein usein muutenkaan ja viihdyn muutenkin paljon kotona !



Noniin joten kaikki ainakin tuolta osalta vaikuttaisi olevan kunnossa."