Seksiä eka kerran vasta aviovuoteessa.

Puolison kanssa on sitten koko elämä aikaa opetella mistä toinen tykkää. Itse menin naimisiin parikymppisenä ja odotimme hääyöhön. Olemme toistemme ensimmäiset ja ainoat seksikumppanit. 17 v yhdessä ja aina paranee :-)

Oikea päätös! Olette varmasti tulevan aviomiehesi kanssa onnellisia, kun säästätte itseänne avioliittoon. Hyvää kannattaa odottaa.

Hienoa!



Säästyt monilta murheilta jos pidättäydyt seksistä. Näitä seksin perässä juoksijoita on todella paljon ja heillä ei ole mikään muu tavoitteena kuin viedä se kymmenen pistettä neitsyydestä, kuten Mamba aikoinaan lauloi.



http://www.vauva.fi/keskustelut/alue/2/viestiketju/1662128/miksi_naiset…



Upeaa, että on vielä sellaisia jotka odottavat avioliittoon asti!

Tuo on tervejärkistä touhua.

Olen 16 vuotias tyttö ja olen tehnyt päätökseni, että harrastan seksiä eka kerran vasta hääyönä.

En ole uskovainen tai mikään hörhö, mutta mielestäni seksi kuuluu avioliittoon.

En ymmärrä niitä ihmisiä joilla voi olla kymmeniä tai satoja seksikumppaneita ennen avioliittoa. Valinta on toki heidän ja en arvostele, mutta minä haluan itselleni aviomiehen jota ei ole seksillä kyllästetty.

Hyvä 16-vuotias tyttö. Kenties tulet vielä aikuisena huomaamaan, että se kultainen keskitie on yleensä onnellisimmaksi tekevä vaihtoehto. Ei ihmisellä tarvitse olla kymmeniä tai satoja seksikumppaneita, vaikkei hän odottaisikaan avioliittoon asti. On varsin yleistä myös seurustella vakinaisesti ja sen myötä aloittaa yhteinen seksielämä.

On ihmisiä, jotka eivät vain sovi seksuaalisesti toisilleen. On todella ikävää, jos tämä selviää vasta sitten, kun ollaan jo avioliitossa asti. Lisäksi pidättäytyminen johtaa monesti muutenkin harkitsemattoman nopeisiin avioliittoihin, joissa on suuri eroriski. Ellei sitten satu olemaan fundamentalistiuskova, joka pysyy huonossakin liitossa uskonsa voimalla. Ja sitähän sinä et ole.

Ota myös huomioon, että elämän tosiseikka on se, että juuri muunlaista kuin erittäin uskovaista puolisoa et saa, jos haluat ehdottomasti odottaa häiden yli. Koska maltillisemmat uskovatkaan eivät enää hääyötä odottele. Ja nämä erittäin uskovaiset miehet taas vaativat vaimoiltaan samaa elämänkatsomusta kuin heillä itselläänkin on. Itse kerrot, että et sitä jaa.

Naiset jotka harrastavat seksiä vasta avioliitossa? Soittakaa minulle kun olette menneet naimisiin.

Olen 16 vuotias tyttö ja olen tehnyt päätökseni, että harrastan seksiä eka kerran vasta hääyönä.

En ole uskovainen tai mikään hörhö, mutta mielestäni seksi kuuluu avioliittoon.

En ymmärrä niitä ihmisiä joilla voi olla kymmeniä tai satoja seksikumppaneita ennen avioliittoa. Valinta on toki heidän ja en arvostele, mutta minä haluan itselleni aviomiehen jota ei ole seksillä kyllästetty.

Omalle tyttärelleni en tuollaista kohtaloa soisi. Kyllä seksiä pitää kokeilla ja opetella jo seurustellessa, ei se kaikkien kumppanien kanssa yhtä ihanasti suju.

Eikös tästä aiheesta ollut kerram TV:ssä joku ohjelmaa, jossa oli iso joukko tavallisia suomalaisia nuoria, joilla on joku kerho/yhteisö jonka kaikki jäsenet pidättäytyvät seksistä ennen avioliittoa eikä kysymys ollut mistään Lesta tai muusta uskovaisten ryhmästä.

ihan ihailtavaa, mutta joskus ei vaan seksi toimi.

Ja tylsä juttu, jos sitten ollaan jo naimisissa.

Seksuaalinen olentohan hänkin on, joten paineet naimisiinmenoon olivat pidättäytymisen vuoksi huomattavan suuret. Ja silloin tulee helposti valinneeksi huonosti. Mikään huono mies tuo ystäväni mies ei ole, mutta epäilen ettei heillä ole muutaman vuoden kuluttua enää paljonkaan yhteistä.



Nykymaailmassa ihmisen psyykkinen kehittyminen ja aikuistuminen vie kauan! Itse tapasin 24-vuotiaana ensimmäistä kertaa ihmisen, joka olisi näin jälkikäteen arvioiden varmaankin aika hyvin sopinut aviomiehekseni, ja 25-vuotiaana sitten tapasin nykyisen mieheni. Olin kuitenkin seurustellut 18-vuotiaasta saakka, ja seksiäkin harrastanut. En olisi mitenkään jaksanut odottaa 28-vuotiaaksi ensimmäistä yhdyntää - sen ikäisenä nimittäin aloin vihdoin uskoa miesystäväni olevan sellainen, jonka kumppani haluan olla lopun elämäni ajan.



Sellainen liitto, jossa ei ole tarkoituskaan olla toisen kumppani muuten kuin taloudellisessa merkityksessä ja lasten vanhempina, voi toimia vaikka sen solmisi nuorenakin, jos kumpikin on kyenevä sitoutumaan tällaiseen kompromissiratkaisuun koko elämäkseen. Tarkoittaa siis myös sitä, että suhteesta "sen oikean" kanssa kieltäydytään, sitten kun hän osuu omalle kohdalle. Ei sopisi itselleni, mutta uskon että niitäkin on, joille tuollainen elämä sopii.



Toivottavasti tunnet itsesi niin hyvin, että osaat valita oikein.

Aloittaja on nyt 16, joten hän menettää neitsyytensä viimeistään 19-vuotiaana.

Voi hyvä tyttö. Vastuullisuus sinänsä on tosi hieno juttu, mutta vastuullista seksiä voi harrastaa ilman että pitää olla kymmeniä kumppaneita.



Odotatko mieheltä samaa, siis että hänkin harrastaa seksiä vasta hääyönä? Minkä luet seksiksi? Jos ajattelet, että seksi = yhdyntä, et voisi olla enempää väärässä.



t. täti, jonka eka kerta oli 16-vuotiaana ja joka on edelleen saman miehen kanssa naimisissa

Entä jos seksi onkin aivan kamalaa? Ei yhtään sellaista kuin leffoissa kuvataan.. hrrr..



nimim. Karmeitakin seksikumppaneita kokenut, taivas jos naimisiin olisin jonkun kanssa mennyt.. hyh..

hyh, sehän olisi kuin ostaisi sian säkissä.. Entä jos seksi onkin aivan kamalaa? Ei yhtään sellaista kuin leffoissa kuvataan.. hrrr..

nimim. Karmeitakin seksikumppaneita kokenut, taivas jos naimisiin olisin jonkun kanssa mennyt.. hyh..

Itsekin olen joskus kauhistellut, että voi taivas jos olisin avioitunut tietämättä, miten seksi toimii...

Hei, täällä keski-ikäinen eronnut "täti-ihminen", jolla on rakastajana vähän itseäni vanhempi naimisissa oleva mies.



Mies meni aikoinaan naimisiin "neitsyenä", kuten vaimonsakin. Kumpikin siis oli toisilleen ensimmäinen. Avioliiton aikana mies huomasi, että seksi ei ole tyydyttävää. Hän hakeutui seksisuhteeseen toisen naisen kanssa. Tämä suhde oli parempi, mutta mies lopulta kuitenkin tunnusti vaimolleen missä mennään. Vaimo tietysti järkyttyi pahan kerran, eikä se seksi heillä siitä ainakaan parantunut, vaikka mies jätti sen toisen ja teki kaikkensa liiton korjaamiseksi.



Kului vuosia, ja sitten tapasimme me. Aika nopeasti kävi ilmi, että sekä fyysinen että henkinen vetovoima on välillämme luja. Asia kävi toteen myös konkreettisesti, eli ystävyyssuhteemme syveni seksisuhteeksi.



Nyt on hyvä näin. Avioliitto kehnolla seksillä jatkuu ainakin toistaiseksi (vaimo ei parempaa tunnu kaipaavan) ja meillä on hyvää seksiä ja hyvä ystävyys. Vaimo ei minusta tiedä. En missään nimessä haluaisi itse avioon uudelleen enkä jakaa elämääni tämän(kään) miehen kanssa, mutta rakkaussuhteemme on kukoistava.



Mies, joka nuorena piti neitsyyttä(än) arvona, on nyt tullut toisiin ajatuksiin. Omilta lapsiltaan hän toivoo sitä, etteivät menisi suin päin avioon vaan seurustelusuhteissa harrastettaisiin myös seksiä. Se on aika karua, kun menee naimisiin ja saa lapsia ja tyydyttämätön seksi alkaa kaivaa pohjaa liiton alta.

Minä olen jo vanha ja useampi seksisuhde ollut. ja suoraan sanottuna yli 90% ovat surkeita. Eli ihanteellista seksikumppania saa tosiaan etsiä, ei osu tosta vaan kohdalle. Mutta jos ei välitä seksistä ja seksin laadusta niin kai se sit riittää.

Mä en tiedä, onko mulle sitten kertalaakista vain osunut kohdalle niin hyvä mies, mutta en ole pitänyt tarpeellisena testailla tai vertailla vaihtoehtoja, kun kerran tämä yksi pystyy tyydyttämään - ja enemmänkin.



Seksi on kahden kauppa. Mun mielestäni sen pitäisi olla osa seurustelusuhdetta, mutta sen ei tarvitse tarkoittaa sitä, että suinpäin rynnätään sänkyyn ja yhdyntään. Ei se eka kerta puhtaasti fyysisen nautinnon kannalta ajateltuna ollut kovin kummoinen - tämä voi hääyönä tulla hienoisena yllätyksenä. Mutta silti se tuntui ihanalta juuri oman, tutun miehen kanssa, koska pystyin luottamaan siihen, että mies haluaa mulle pelkkää hyvää. Olimme tyydyttäneet toisiamme tavalla jos toisella ennen ekaa kertaa ja tajusimme, että tässähän on vielä paljon kivaa opeteltavaa edessä :)

Hyvä avioliitto ja hyvä parisuhde on 90% kaikkea muuta kuin seksiä. Jos valitsee kumppaninsa pelkän seksin tai seksitaitojen vuoksi, niin pettymys tulee olemaan suuri ja mieli katkera.

Kyllä jokainen normaali-ihminen voi kehittää seksitaitojaan ja mikä parempaa kuin harjoitella sitä saman rakkaan ihmisen kanssa koko elämä.

tehdä jotain pahaa ja kiellettyä? Parhaimmillaanhan seksi on kivaa: ihanaa, mukavaa ja hellää kanssakäymistä toisen ihmisen kanssa.



Neuvoisin 16 v. huolehtimaan omasta arvostaan, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Harrastamaan vain seksiä sellaisten kanssa, joita oikeasti haluaa ja omilla ehdoillaan. Ei niitä kumppaneita tarvitse montaa olla ja joskus se eka on se loppuelämän kestävä.



Mutta en kyllä panttaisi sinne hääyöhön, ihan kamala ajatus. Ei seksillä voi ketään kyllästää!

Hyvä avioliitto ja hyvä parisuhde on 90% kaikkea muuta kuin seksiä. Jos valitsee kumppaninsa pelkän seksin tai seksitaitojen vuoksi, niin pettymys tulee olemaan suuri ja mieli katkera.

Kyllä jokainen normaali-ihminen voi kehittää seksitaitojaan ja mikä parempaa kuin harjoitella sitä saman rakkaan ihmisen kanssa koko elämä.

Seksitaitoja voi oppia ja harjoitella, kyllä, koko ikänsäkin, mutta kyllä se aika erilaista on, jos kemiat toimivat tai eivät toimi lähtökohtaisesti.

Minusta HYVÄ parisuhde on paljon suuremmalta osin myös seksiä, se on fifty-fifty.

Miksi olla parisuhteessa, jos se on lähinnä kämppis-sisaruus-asuntolainanmaksusuhde?

Kyllä se seksi on hyvän parisuhteen liima, se on se, mikä puolisoita vetää yhteen uudelleen ja uudelleen.

t. se nelikymppinen täti-ihminen