Lue keskustelun säännöt.
Kirjoitatko tällaisia provoja?
23.07.2012 |
Kyseletkö täällä koskaan mielipiteitä tilanteista niin, että vaihdat osia itsesi ja kaverisi välillä, eli olet esim. itse loukannut kaveriasi ja sitten kyselet täällä "loukkaannuinko turhasta"? Tai kauhistelet kaupassa näkemääsi perhettä ja oletkin itse sen perheen äiti?
Kommentit (11)
(Oikea ongelmani tietysti on se, että haen hyväksyntää teoilleni tällaiselta netifoorumilta. Ehkä minun tosiaan pitäisi hankkia elämä.)
En kyllä osaisi hakea hyväksyntää millekään täältä tai muualtakaan. Kyvytön sellaiseen. Tarpeetonta. Sen sijaan täältä saattaa saada myös erittäin osuvia vastauksia jos on tietoa vailla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Provoilen eri alteregoilla.
Esim. riistoköyhänä, tai riistorikkaana. Eniten raivoa saa aikaan se sikarikas kotirouva.
Tai esim. alan puolustelemaan merkkiostoksia, siis todella kalliita merkkiostoksia, niin kuraa sataa niskaan ;)
Samoin jos vähänkin vihjasen isosta, juuri rakennetusta omakotitalosta, miehen menestyvästä yrityksestä, omasta akateemisesta urasta, lahjakkaista lapsista.
Osa näistä pitää oikeasti paikkaansa, osa ei. Mutta hauska välillä vähän kokeilla sitä 20.000 suomalaisen palstailevan tunneilmastoa; mikä ärsyttää ja mikä ei.
Koskaan en ilkeile, vähättele huono-osaisia/köyhiä/kouluttamattomia/yh:tä jne. koska koen empatiaa heitä kohtaan.
Ja huvittavinta on, kun oikeasti "leventelen", eli kerron esim. vain (tietoisesti vähäeleisesti, ei kehuen) totuuden jostakin kivasta ja kalliista jutusta elämässäni, niin se raivo ja mitätöinti sitä asiaa kohtaan huvittaa suunnattomasti!
Tiedän, olen ehkä outo, mutta onnellinen.
ja vaihtaa varmuuden vuoksi lapsen sukupuolen, iän ja minua haukkuessaan kaikki faktat ettei kukaan tunnistaisi. Totesin että tämä liitto oli oikeasti tässä jos kuvittelet pääsi sisällä, että minä toimin noin tai asiat ovat edes suunnilleen kuten esität. Hän totesi siihen vain, että ei kestäisi elää ilman tätä purkautumiskanavaa ja tietää aivan hyvin etteivät asiat ole kuten väittää. En ole aivan vakuuttunut vastauksesta, ja olen yrittänyt katsoa onko lattialla pudonneita muttereita tai hammasrattaita ja kuuluuko hänen ajatellessaan kolinaa. Jossakin lyö välillä tyhjää.
Provoilen eri alteregoilla.
Esim. riistoköyhänä, tai riistorikkaana. Eniten raivoa saa aikaan se sikarikas kotirouva.
Tai esim. alan puolustelemaan merkkiostoksia, siis todella kalliita merkkiostoksia, niin kuraa sataa niskaan ;)
Samoin jos vähänkin vihjasen isosta, juuri rakennetusta omakotitalosta, miehen menestyvästä yrityksestä, omasta akateemisesta urasta, lahjakkaista lapsista.
Osa näistä pitää oikeasti paikkaansa, osa ei. Mutta hauska välillä vähän kokeilla sitä 20.000 suomalaisen palstailevan tunneilmastoa; mikä ärsyttää ja mikä ei.
Koskaan en ilkeile, vähättele huono-osaisia/köyhiä/kouluttamattomia/yh:tä jne. koska koen empatiaa heitä kohtaan.
Ja huvittavinta on, kun oikeasti "leventelen", eli kerron esim. vain (tietoisesti vähäeleisesti, ei kehuen) totuuden jostakin kivasta ja kalliista jutusta elämässäni, niin se raivo ja mitätöinti sitä asiaa kohtaan huvittaa suunnattomasti!
Tiedän, olen ehkä outo, mutta onnellinen.
Ja huvittavinta on, kun oikeasti "leventelen", eli kerron esim. vain (tietoisesti vähäeleisesti, ei kehuen) totuuden jostakin kivasta ja kalliista jutusta elämässäni, niin se raivo ja mitätöinti sitä asiaa kohtaan huvittaa suunnattomasti!
Tiedän, olen ehkä outo, mutta onnellinen.
Ahdistuu kun ei ole kaikkea sitä mitä tarinoissa esiintyy, popsii lisää SSRI-lääkkeitä, mäkättää lisää, popsii lisää herkkuja, lihoo vähän lisää.
Mitenköhän sille saisi elämän? Av-foorumin IP-osoite block listalle reitittimeen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja toisaalta jos haluat jonkun syväanalyysin, niin ehkä se on jotakin sellaista taistelua kateutta ja ns. herravihaa vastaan.
On niin typerää vihata sitä, että joku tykkää sisustaa ja pystyy ostamaan mieleisen omakotitalon, tai sen kuuluisan merkkilaukun. Jos kerran maksaa kiltisti veronsa Suomeen, (varsinkin tässä progressiivisessa mallissa) niin eikös hyvätuloinen ole tehnyt palveluksen yhteiskunnalle maksamalla enemmän veroa josta köyhemmät hyötyvät?
Miksi suomessa kukaan ei saa menestyä? Tai olla onnellinen? Mitä se muita liikuttaa, jos joku ostaa 1500 euroa maksavan laukun? Miksi kukaan ei provosoidu siitä, että joku ostaa kirpparilta euron laukun? Kumpikin kun käyttää omia rahojaan hankintaan.
varsinkaan nimettömillä nettikeskustelupalstoilla!
Täälän kaikki ovat Täydellisiä! Tai Uhreja.
Vilkaiskaa ihmiset ympärillenne, katsokaa kauppakeskusten ihmisiä, uimarannoilla niitä laihoja, timmejä, mutta D-kupin omaavia AV-mammojen vartaloja... Ei pidä uskoa sitä mitä täälä kirjoitetaan, vaan sitä mitä näet ympärilläsi tosielämässä, keskivertoihmisen elämästä!
Typeryys on oma moka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja toisaalta jos haluat jonkun syväanalyysin, niin ehkä se on jotakin sellaista taistelua kateutta ja ns. herravihaa vastaan.
On niin typerää vihata sitä, että joku tykkää sisustaa ja pystyy ostamaan mieleisen omakotitalon, tai sen kuuluisan merkkilaukun. Jos kerran maksaa kiltisti veronsa Suomeen, (varsinkin tässä progressiivisessa mallissa) niin eikös hyvätuloinen ole tehnyt palveluksen yhteiskunnalle maksamalla enemmän veroa josta köyhemmät hyötyvät?
Miksi suomessa kukaan ei saa menestyä? Tai olla onnellinen? Mitä se muita liikuttaa, jos joku ostaa 1500 euroa maksavan laukun? Miksi kukaan ei provosoidu siitä, että joku ostaa kirpparilta euron laukun? Kumpikin kun käyttää omia rahojaan hankintaan.
T. 4
enemmän tai vähemmän näkyvä vittuilu. On 100% sama, mikä on aihe. Voi vaikka kirjoittaa "olen köyhä eikä mulla ole varaa laukkuihin" siitä näkökulmasta, että saa tismalleen yhtä ison kuralastin niskaan kuin joku muka rikas.
Se että miksi joku jaksaa provoja kirjoittaa, ihmetyttää mua todella paljon. Iso elämävaje ainakin on selviö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja väittää olevansa kriittinen ja ymmärtävänsä että monet tarinat ovat tarinoita. Toisaalta hän myös raivostuu minulle joka asiasta jos itseironisesti jostakin (itselleni solvaten) vinoilen. Jos siis jostakin asiasta, josta tiedän hänen ärsyyntyvän hieman itseäni soimaan, hän ei tuohon siis reagoi lainkaan ennalta eli itse asiaan, mutta sitten kun itse heti perään nauran itselleni, hyvä ettei ala itkua vääntämään. Naama on helposti koko loppuillan kuin myrskyn merkki ja mykkäkoulua voi piisata loputtomasti. Merkillisen ihmisen kanssa on merkillistä elää. Omasta "puutteesta" ei saa edes tehdä parodiaa ja nauraa itsellensä.
Mä teen itse usein niin, että jos haluan vahvistusta omalle kannalleni, esitän asian kuin olisin sitä vastaan. Sitten kaikki hyökkäävät minun kimppuuni ja osoittavat minun olleen oikeassa.
Keksitty esimerkki:
"Järkkyä, lapselleni tarjottiin kylässä hampurilaisia - mitä paskaa!!" --> vastaukset ovat tyyliä "Hanki elämä, mitä väliä, jos lapsi tykkäsi."
Jos taas kysyisin, onko hyvä idea tarjota lapselle hampurilaisia, sen teilaisi melkein kaikki vastaajat. Hahaa.
Ap on aina väärässä, mutta jos osaa kysyä oikein, saa mieleisiään vastauksia.
En kuitenkaan itse kirjoittele tänne kovin paljon, ja monesta viestistä on tullut mieleen, että ehkä joku muukin harrastaa vastaavaa. ??
(Oikea ongelmani tietysti on se, että haen hyväksyntää teoilleni tällaiselta netifoorumilta. Ehkä minun tosiaan pitäisi hankkia elämä.)