Miten vaaditaan lääkäriä ottamaan joitain kokeita ja muuten tutkimaan? Itkupotkuraivarit?
Aina sanotaan, että terveyskeskuksessa pitää VAATIA lääkäriä tutkimaan ja määräämään kokeita. No, mites tämä sitten käytännössä onnistuu? Eivät kai ne määrää, jos sen pään ovat ottaneet?
Kommentit (19)
Valtio tarjoaa sinulle sellaiset terveydenhoitopalvelut kuin tarjoaa ja jos ei kelpaa niin menet yksityiselle. Tai muutat maasta, tervemenoa
ei terveyskeskus tai sairaala ole mikään marketti, jossa voi itse määritellä mitä tutkitaan. Mene yksityiselle ja maksa itse.
Olenko sanonut, että itse tapaisin näin toimia? Ihmettelin vain, että miten tällainen vaatiminen käytännössä tapahtuu. Aamen.
Ap
mitä kokeita pitäisi ottaa?
Mitäpä jos ihan vaan ensiksi kertoisit oireet. Voithan sitten vaikka sanoa, että olet vähän alkanut miettiä jos oireet sopisivat vaikka xxx.
Jos itkupotkuraivareita siellä saat, voit saada kyllä lähetteen, mutta psykiatriseen sairalaan...
Mene sinne ikäistesi palsalle, hyvä ihminen, äläkä täällä meuhkaa.
Lääkäri päättää oireittesi ja löydöstesi perusteella, tarvitaanko jotain tutkimuksia ja jos tarvitaan, niin mitä.
Itkupotkuraivarit eivät ainakaan auta asiaa.
Vastaa asiallisesti ja rehellisesti kysymyksiin, niin pääset kyllä tarvittaessa tutkimuksiin. Kuitenkin varsin moni asia selviää ilman ainoatakaan laboratoriokoetta tai kuvantamistutkimusta.
T. terveyskeskuslääkäri
Siis mä luulen että nää "vaatimiset" on vain puhetta. Harvalla on pokkaa ruveta huutamaan lääkärille että minusta tai lapsestani on välittömästi otettava kokovartalomagneetti, täydellinen verenkuva ja röntgenkuvat edestä ja takaa. Monet kokeet ja tutkimukset on suht kalliitakin, ei lääkärit ole sillä tavalla pompoteltavissa. Jonkun CRP:n voi varmaan joltain hysteeriseltä ottaakin varmuuden vuoksi jos sillä pääsee potilaasta eroon.
Todellakin, sarkasmia. Ilmeisesti aika vaikea laji tämän palstan puupäille.
Ap
pystyy terveyskeskuksessa "vaatimaan" ja kuuluukin. Jos koet että joku olisi tärkeä vielä katsoa/tutkia ja koet että sinua ei tutkita kuten pitäisi. Ei siitä tarvi tappelemaan alkaa, mutta voi sitä ainakin kysyä, että "voisiko sitä tai tätä..?" Kyllä itse olen tehnyt tarpeen vaatiessa niin tai ainakin kysynyt, että "Pitäisikö se ottaa?" Ei pelkkä raha saa olla se minkä takia hyvin tutkitaan ja hoidetaan. En kuitenkaan kannata että keksimällä keksii kaikkea mitä nyt vaan huvikseen voisi katsoa.
Lääkäri päättää oireittesi ja löydöstesi perusteella, tarvitaanko jotain tutkimuksia ja jos tarvitaan, niin mitä.
Itkupotkuraivarit eivät ainakaan auta asiaa.
Vastaa asiallisesti ja rehellisesti kysymyksiin, niin pääset kyllä tarvittaessa tutkimuksiin. Kuitenkin varsin moni asia selviää ilman ainoatakaan laboratoriokoetta tai kuvantamistutkimusta.
T. terveyskeskuslääkäri
Kummitytölläni oli juuri ennen kesää kestänyt kuume vähän yli viikon. Muuten vointi suht ok, mutta väsyneempi ja hiukan kuivaa yskää ja hengitys raksaampaa. Lääkäri EI olisi määrännyt keuhkokuvaa, mutta hänen äitinsä sanoi, että eikö se kannattaisi ottaa? Kuuntelemalla ei selviä. Ja kas, tytöllä keuhkokuume. Olisikohan taas laitettu kotiin.. vai mitä?? Ajateltiin tietysti taas että hengitysoireet johtuivat vaan korkeasta kuumeesta. KYLLÄ PITÄÄ JOSKUS VAATIA
"ulla on tätä ja tätä ja haluaisin verikokeeseen, onnistuuko se?"
Tai
"Voinko päästä siihen ja siihen kokeeseen, koska sitä ja tätä?"
Nyt on edessä taas että "Siskollani ja äidilläni on se ja se, mulla on ilmennyt tämä joka on yhteydessä siskon ja äidin mainitsemaani. Voidaanko tutkia onko mulla mahdollisesti tuo sama?"
Muistaakseni aina on tehty mitä olen pyytänyt. Paitsi verikokeeseen en ole päässyt suoraan puhumatta lääkärin kanssa :-D . Sitäkin yritin, mutta ensin piti mennä tapaamaan lääkäri ja sitten pääsin.
Tutkimuksia on pitänyt tavallaan vaatia. Esim viimeksi mun lapsni oli jo vuoden valittanut nilkkakipua. Ortopedille saatii lähete ja tämä sitten katseli röntgenkuvia ja väänteli nilkkaa ja oli sitä mieltä, että kivulle ei ole mitään syytä. Hän oli lähettämässä meitä kotiin ilman jatkotoimenpiteitä. Jouduin sanmaanaika painokkaasti, että kipu kuitenkin on ihantodedllista ja olemassaolevaa ja haittaa normaalia elämää, on sen syy kotenkin selvitettävä ja hoittava: ei voi olla, että lapsi ei pysty kunnolla juoksemaan ja se on muka normaalia. Sitten vasta saatiin jatkolhete. Muutaman lisätutkimuksen jälkeen lapsella paljastui reuma.
Toinen tarina on virkeästä eläkeläisestä, jolla alkoi huimata ja ävelyttää päin seiniä. Lääkäri piti sitä verenpaineen heittelynä, vaikkeis e verenpainemittauksessa näkynytkään. Snoi kuukausi toisensa lkeenettä katsellaan. Lopulta potilaan vaimo vaati tarkempaa tutkimusta ja. Pään magneettikuvausta ja sieltä paljaskui kropninen subduraalihematooma, eli aivojen sivuun kovettunut vanha verenpurkauma. Se on helppo hoitaa ja paranee silloin täydellissesti, mutta hoitamattomana se tappaa parissa kuukaudessa.
Mutta ei näissä mitään itkupotkuraivaita tietysti ole esitetty. On vaan oltu tosissaan ja painotettu oireiden vakavuutta uudelleen.
se monen urhoollinen "vaatiminen" josta kerrotaan mielellään vaikka täällä palstalla lienee useimmiten juuri tuota. Ei tarvitse paljon googlettaa että voi maallikkonakin keksiä mitä kokeita tarvitsee ottaa jonkun yksinkertaisen tilan poissulkemiseksi.
Kyllä joskus pitää laittaa kova kovaa vastaan, eli vaatia. Olen saanut seurata sivusta, kuinka ihminen joutuu sanomaan, ettei ota lasta kotiin sairaalasta ennenkuin arvot ovat normaalit tai kuinka eriävää mielipidettään epikriisiin vaadittuaan, lääkäri ja potilas ovat yhtä-äkkiä samaa mieltä hoidosta.
Lääkärit, sairaanhoitajat ja muut terveydenhuollon ammattilaiset osaavat asiansa ja ovat kyllä meidän potilaiden puolella, mutta välillä on hyvä luottaa myös omaan oloonsa.
Aina sanotaan, että terveyskeskuksessa pitää VAATIA lääkäriä tutkimaan ja määräämään kokeita. No, mites tämä sitten käytännössä onnistuu? Eivät kai ne määrää, jos sen pään ovat ottaneet?
Nimittäin itsekin aiemmin terveyskeskuksessa työskennelleenä voin kertoa, että on ihmisiä, jotka tulevat hakemaan lähetettä ties mihin laajoihin tutkimuksiin, sen enemmän edes oireita välttämättä kertomatta.
Tyyliin "nyt pitää se magneettikuvaus tehdä polvesta ja niskasta ja..."
t.lääkäri
Jos vaivansa osaa artikuloida ja asetella oikein, saa lääkärin tekemään mitä testejä tahansa. Ensin täytyy lähteä siitä minkä testin haluaa lääkärin suorittavan itselleen, sitten pitää keksiä ei-ulkoisia oireita joiden perusteella joutuu siihen haluttuun testiin.
Yrittäisin silti rehellisyyttä ja avoimuutta ensin. Valehtelua ja manipulointia sitten. Sitten yksityistä lääkäriä. Sitten lahjontaa, uhkailua jne. Aika hyviä lääkärit kyllä ovat täällä, eli ei ole edes valehtelemaan tarvinnut alkaa, kun osaa selittää vaivansa oikein.
Ikävä kyllä. Kun naapurillakin oli sellaiset oireet, ja sille tehtiin sitä, tätä ja tota, niin nyt mullekkin pitää...
Se harmittaa, että google ja hiekkalaatikkotarinat vesittää 6v lääketieteellisen opinnot + muut jatkokoulutukset. Jos ei saa mitä haluaa, nyt ja heti, niin kannellaan ylilääkäreille, hoitajille, jne. Tietenkin sen jälkeen kun on huoriteltu, haistateltu ja muuten vaan kettuiltu ensin puhelimessa sekä naamatusten. Ette tiedä kuinka törkeää käytöstä potilailla on avoterveydenhuollon puolella. Eihän kukaan mene postiin, kampaajalle tai pankkiin räyhäämään... Tuolla saa vaatia ja meuhkaamalla kuvitellaan saavan tahto periksi. Jokainen "turhakin" tutkimus maksaa...
Itse työskentelen terveyskeskuslääkärinä, ja voin sanoa että kaikkein parhaiten saa toivomansa kun asiallisesti sanoo lääkärille esim., että "Minulla on vaiva X ja olen siitä huolissani. Olen kuullut/lukenut että sitä voi tutkia sellaisilla ja sellaisilla laboratoriokokeilla/kuvantamistutkimuksilla, olisiko mahdollista saada lähetettä sellaisiin?"
Jos potilas minulle heti ovelta huutaa naama punaisena että "MINÄ haluan sitä ja tätä ja tota ja sä oot vaan mitäänosaamaton arvauskeskuslääkäri" niin voi olla sitten ihan 100 % varma etten tasan pistä ainuttakaan ylimääräistä tikkua ristiin sen potilaan eteen, sen verran vain mitä ihan oman selustani turvaamiseksi pitää tutkia. Sen sijaan jos potilas esittää asiansa ystävällisesti, ja käytöksellään ja asenteellaan osoittaa että hän kunnioittaa sitä asiantuntemusta, mitä minulla ammatissani on, niin ihan varmasti minulta saa silloin vastavuoroisen kunnioituksen ja pyrin silloin resurssien mukaan vastaamaan potilaan toivomukseen.
Lääkärit ovat vain ihmisiä ja niin metsä vastaa kuin sinne huutaa, v*ttuilulla harvemmin saa läpi mitään muuta kuin paskamaisen potilaan maineen...
Sen jälkeen sitten pyydät vielä itsellesi kopion siitä lähetteestä.
Tällä keinolla minä onnistuin.