Seksistä ja sen puutteesta, kysymyksiä?

menee miehen halun harrastaa seksiä sen vuoksi, että omaa kroppaansa saa kuunnella ja päättää, jos ei tee mieli, ei viitsi raiskata omaa itseään toisen vuoksi.



Miksi oletat, että itselleen joutuu selittämään tätä tilannetta, ettei halua seksiä? Tuskin kukaan mitään itselleen selittelee, ei ole tarvis.



Puolisolle sen sijaan joutuu selittämään, ja hyvällä tuurilla hän ymmärtää.



Ja kyllä silti voi uskoa, ettei puoliso käy vieraissa, vaikka todennäköistähän se voi olla, riippuu puolisosta ja muustakin tilanteesta.

miksi teen miehen loppuelämästä aika helvetillistä (olettaen, että yhdessä pysytään). Peruslobidolla varustetun miehen on TODELLA vaikea olla vuosia ilman seksiä. Se vain on fakta. Jos seksiä ei ole ollut vuosiin, miksi sitä olisi sen jälkeenkään/miksi uskoisi sitä koskaan olevan. Omasta kropastaan saa toki päättää, mutta parisuhteeseen mennessä kai molemmilla oletusarvona on, että seksiä on. Sehän parisuhteesta tekee juuri parisuhteen. Kyllähän sitä kämppiksinäkin voi asua ja vaikka yhteisestä sopimuksesta perheenkin perustaa, mutta mielestäni tämä täytyisi lukea sopimusehdoissa. Jos mieheni lopettaisi seksin loppuelämäksemme ihan vaan "kun ei huvita", niin aika paska fiilis tulisi. Seksi kun ei ole vain seksiä (=fyysisen tarpeen tyydyttämistä) vaan niin paljon muutakin. Tuntisin itseni todella petetyksi.

ap

jos ei huvita, ei huvita. UGH! :)

parisuhteessa aletaan mennä pieleen kun tarvii miettiä, mitä "tarvii" ja mulla on "oikeus". Rakastavat puolisot HALUAA miellyttää toisiaan.

Meillä minä olin aina se aloitteen tekijä... joskus yritin itse kestää niin pitkään ilman, että mies tekisi aloitetta, mutta en pystynyt.

Siihen päälle sitten huonosti nukkuva taapero, niin johan alkoi itselläkin olla muuta ajateltavaa.



Mutta asiaan: vaikka tämä tällainen seksielämä välillä pännii, ja parempaan (siis useammin) olen ns. tottunut, niin ei se seksi sitten kuitenkaan ole minullekaan niin tärkeätä että pettämään lähtisin, en edes luvan kanssa. Kolmatta pyörää tämä suhde ei kai kuitenkaan kestäisi, enkä minä halua luopua muuten mukavasta elämästä enkä särkeä lapsen kotia sen vuoksi, että joskus olisi kiva kun mies ottaisi mut keittiön pöydällä.



Sama toisinpäin: niissä tuttujesi liitoissa on jokin muu koossapitävä liima kuin se seksi.

parisuhteessa aletaan mennä pieleen kun tarvii miettiä, mitä "tarvii" ja mulla on "oikeus". Rakastavat puolisot HALUAA miellyttää toisiaan.

Olen siis mies, yli 15 vuotta kestänyt suhde, vaimo monesti todennut ettei koe mitään miellyttämisen halua tai tarvetta. Minulla vastaavasti yleensä ei ole miellyttämisen halua koskien ammatillisia tai työasioita vaan sanon miten asiat ovat jotta ne voi fiksata. Mutta kyllä minä haluan miellyttää puolisoani, aina ja niin paljon kuin mahdollista varsinkin jos kyse seksistä. Mutta hänelle koko ajatus on vieras, nirppanokka. Seksiä ei ole ollut useampaan vuoteen kertaakaan.

Viimeisen vuoden aikana käynyt mielessä miksi eläisin pysyvästi henkilön kanssa joka ei missään asiassa halua miellyttää minua, tai ainakin sanoo niin.

En kyllä kykenisi käymään vieraissa, kyllä ottaisin avioeron ensin jos siihen päätyisin. Tai ainakin pitäisi löytää aivan taivaallisen täydellinen kumppani vahingossa ja sitten kummallisesti tilanteen riistäytyä käsistä. Toisaalta se olisi sitten väistämättä välitön ero myös, en minä sellaista voisi tai haluaisi salata vaimoltani.

Vaimolle on ehdotonta ollut että en petä, kuulemma kerrasta ovesta ulos. En ole asiaa joutunut miettimään, koska ei tulisi mieleenikään pettää vaikka seksiä ei ole ollut joten ei sikäli ole kohtuuton vaatimus minun kohdallani.

Meillä kierre on looginen ja itseään ruokkiva, mutta ei vaimo halua sille mitään tehdä. Minun on vaikea saada asialle mitään tehtyä kun asiat liittyvät hänen omiin toimiinsa.

Olen yksi näistä haluttomista naisista, nykyään sinkku. Elin pitkässä (yli 5v) parisuhteessa jossa alussa oli parin vuoden ajan paljon seksiä (se paljon puhuttu rakastumisvaihe), mutta sen jälkeen minulla halut hiipui pikkuhiljaa, kunnes viimeisinä vuosina en halunnut koskaan.



Meilläkin oli muutoin erittäin hyvä parisuhde ja kaikki kohdallaan. Rakastimme toisiamme. Ainoat riitamme johtuivat seksin puutteessa kun mies olisi halunnut ja minä en. Riitojen jälkeen minulla oli aina paha olo kun en osannut itselleni tai miehelle selittää miksi en halua, miksi seksi ei kiinnosta. Kaikenlaista yritettiin ja kävin omasta aloitteestani seksuaaliterapeutilla koska tosiaan halusin yrittää korjata asian kun mieheni kärsi. Mutta ei sekään auttanut. Siis, tiesin että mieheni kärsii ja sen vuoksi minäkin kärsin ja todella yritin miettiä mitä voisin/voisimme asian eteen tehdä ja jotain kokeilimmekin vaan mikään ei auttanut. Riitojen välissä taas ajattelin asiaa harvemmin kun ei se seksi koskaan "normaalisti" käynyt ajatuksissa. Se vaan ei kuulunut elämääni, vaikea tätä sen paremmin on selittää. Ei tarvitse, ei halua, ei ajattele.



Asian ajattelu taas teki vain tuskaisemmaksi kun ei ratkaisua löytynyt! Miehelle ainoa mitä osasin sanoa oli että "ei vaan haluta". Kun mieheni kysyi syitä niin ihan rehellisesti kerroin etten todellakaan tiedä! Miehen mielestä en rakastanut häntä enää, vaikka tämä ei ollut tottu. Yritin selittää että ainakaan naiselle rakkaus ja seksi eivät ole sama asia, miehelleni taas ne tuntuivat olevan. Eli jos rakastan häntä niin haluan hänen kanssaan myös seksiä. Se tuntui niin pahalta kuulla.



Kuten joku kuitenkin tuolla ylhäällä toi ilmi, oma ruumis on melko pyhä paikka. Pari kertaa väkisin pakotin itseni miehelle antamaan, velvollisuudesta ja rakkaudesta, ja jälkeenpäin istuin monta tuntia suihkussa itkemässä. Tuntui kuin minut olisi raiskattu (ei toki koskaan ole onneksi raiskattu, se olisi varmaan paljon pahempi). Mieheni oli sen jälkeen paremmalla tuulella, minä pakkaamassa kamojani, niin kauheaa se oli. Rakkaudesta tein miehen eteen paljon, mitä muuta tahansa olisinkin voinut tehdä jos hän olisi sen korvauksena seksin puutteesta voinut ottaa, mutta kun ei miehelle mikään korvike käynyt.



Kyse ei siis ole siitä ettei miestä rakastaisi tai haluaisi miellyttää, kyse on siitä ettei vain henkisesti pysty seksiin. Jos olisin miehelleni jatkanut väkisin antamista niin siitä ei mielestäni olisi kovin pitkä matka prostituutioon, miksenpä tekisi sitäkin? Eihän sekään varmaan erityisen miellyttävää ole, mutta hyvä tapa ansaita rahaa jos pääsee yli henkisestä vastustuksesta ja siitä, että luopuu oman ruumiinsa määräysoikeudesta...



Eli kyseessä on kaksi osapuolta, toinen ei voi ymmärtää miksi toinen osapuoli haluaa seksiä, ja toinen osapuoli ei voi ymmärtää miksei toinen koskaan halua. Jos olisin edes joskus halunnut niin kenties olisimme voineet tehdä kompromissin jossa mieheni suostuu vähempiin seksikertoihin kuin haluaisi ja minä suostuisin useammin kuin haluaisin. Mutta se ei ole sama asia koska minua ei haluttanut koskaan! Itsetyydytyskin melko paljon väheni, vaikka sitä kuitenkin aina silloin tällöin harrastin.



Loppuaikoina suhteessamme välttelin jopa tavallista kosketusta koska tuntui että mieheni otti sen rohkaisuna seksiin. Ennen sentään tykkäsin istua sylissä ja kävellä käsi kädessä ja silitellä toista. Mutta kun yritin tehdä sitä mieheni käsitti sen rohkaisuksi, ja tietenkin se päätyi lopuksi riitaan ja itkuun...



Nyt monta vuotta ja onnellisena seksittömänä sinkkuna elelellessäni olen miettinyt miksi näin kävi. Varsinkin kun joka tuutistia nykyään tulee, seksi, seksi, seksi!



Vaikka silloin nuorempana en osannut miehelleni mitään selkeää vastausta antamaan niin nyt vanhempana ja viisaampana kykenisin. Kyse on yksinkertaisesti orgasmin puutteesta. Itse en koskaan yhdenkään miehen kanssa ole saanut seksissä/suuseksissä orgasmia. Rakastumisvaiheessa parisuhteen alussa aina ajauduin teeskentelemään, vaikka tiesin sen vahingoittavan itseäni. Kun rakastuneena haluaa niin kovasti toista miellyttää ja mies ei suostu lopettamaan ennen kuin tuo minullekin nautinnon.



Olen melko varma, että yksikään nainen joka useimmiten seksissä saa orgasmin, ei koe pitkäaikaista haluttomuutta kumppaniaan kohtaan ellei parisuhteessa muuten ole jokin vialla. Kyllästyminen tulee jokaiseen pitkään parisuhteeseen ennemmin tai myöhemmin, mutta jos nainen saa helposti seksissä orgasmin niin kyllä hän seksiä kaipaa (ainoastaan jos orgasmi on harvinainen niin jossain vaiheessa on vaan helpompi alkaa teeskentelemään toiselle ja tyydyttää itse itsensä, ja lopulta jättää se teeskentelykin ja vain kieltäytyä).



Miehen on ehkä vaikea ymmärtää asiaa koska ainakaan itse en ole koskaan kuullut/lukenut yhdestäkään miehestä, joka harrastaisi puolisonsa kanssa seksiä monta vuotta saamatta koskaan orgasmia! Kun se on useimmiten miehille niin helppoa. On tietysti tapauksia joissa miehellä on erektiovaikeuksia ja vaikeuksia saada orgasmin, mutta käytännössä kaikki tällaiset tapaukset johtaa lopulta siihen että mies saa asia esim. lääkärin avulla korjattua, miehestä tulee suhteessa haluton, tai ainakaan hän ei puolisonsa kanssa enää usein seksiin suostu. Miksi suostuisikaan kun monien vuosien jälkeen siitä jää käteen pelkästään se, että puoliso nauttii? Se ei jaksa seksiä koko loppuelämää kantaa.



Olen tätä joskus keskutelupalstoilla yrittänyt selittää, mutta useimmat miehet ovat vakuuttuneita ettei tästä voi olla kysymys koska a) ei heidän puoliskonsa valehtelisi orgasmista, b) he kyllä huomaisivat jos valehtelisi, c) ei kukaan ainakaan vuosi jaksa valehdella! Väärin. Niin väärin. Naisten seksuaalisuus on lopulta niin erilaista, ja naisten parisuhteen ja turvan kaipuu ja halu miellyttää... Kaikki nivoutuu niin vääristyneellä tavalla yhteen. Eikä kovinkaan moni nainen suostu asiaa miehelle myöntämään. En minäkään koskaan entiselleni kertonut, joskus riitojen aikana teki mieli loukata ja sanoa että miksi haluaisin kun en koskaan saa! Mutta en pystynyt kun pelkäsin että tämä satuttaisi miestä niin paljon ja tuhoaisi hänen itsetuntonsa, ja olihan se myös oma vikana kun en asiasta ollut aiemmin kertonut jotta olisimme voineet yhdessä opetella. Mutta ei sitä todellakaan monen vuoden yhdessäolon jälkeen halua satuttaa ihmistä jota rakastaa.



Uskomatonta että minulla meni niin monta vuotta ymmärtää, että naisen orgasmi on seksissä tärkeä ja keskeinen asia, ja jos se puuttuu ei voi pelkällä rakkaudella pitää seksiä yllä! Orgasmin ja seksuaalisen nautinnon puutteen voi niin helposti korvata muilla kiinnostuksen kohteilla. Eikö tästä ole tutkimuksiakin että keskimäärin naiset eivät koe seksiä yhtä tärkeäksi kuin miehet?

Sehän on ihan totta, että kenenkään ei ole pakko harrastaa seksiä toisen kanssa. Eli on sen oman kehon määräämisoikeus.



Siitä tosin puhutaan vähemmän, että ketään ei voi myöskään pakottaa selibaattiin. Yleensähän parisuhteessa ei ole lupaa käydä vieraissa. Siitä seuraa tietenkin se, että on ainoa ihminen jonka kanssa puoliso voi harrastaa seksiä. Siitä syystä on velvollinen ottamaan puolison seksuaaliset tarpeet huomioon!



Toisin sanoen jossakin vaiheessa puolisolla on oikeus seksiin, vaikka toista osapuolta ei edelleenkään haluttaisi. Vaihtoehdot ovat joko sen salliminen, että puoliso tyydyttää halunsa toisen kanssa tai seksin harrastaminen puolison kanssa vaikka se ei olekaan "kivaa". Jos kumpaankaan ei suostu on ero perusteltua.

Edellä oleva pitkä tarina orgasmin vaikeuksista ja sen johtamisesta eroon on surullinen.



Minulla on nainen, jolle orgasmin saaminen on vaikeaa. Olen erittäin iloinen siitä, että hän ei ole teeskennellyt orgasmejaan minua miellyttääkseni. Olen opetellut hänelle orgasmeja tuottamaan, mutta aika runsaasti työtä se vaatii oikeallakin "tekniikalla". Suhteen alussa se vaati opettelua, kesti aikansa ennen kuin ensimmäinen tuli. Minulla oli kyllä motivaatiota sitä opetella. Harmittaisi kyllä suuresti, jos hyvä suhde olisi teeskentelyn vuoksi loppunut kuten edellä kirjoittavalla.

kiinnosta minua enää missään muodossa. Mieheni fyysinen olemus inhottaa minua. Mies on lihonut ja hänellä on huono hygienia. Niin moraaliton en kuitenkaan ole että ryhtyisin liiton ulkopuoliseen suhteeseen, vaan tulen yksinkertaisesti toimeen ilman seksiä eikä ole edes vaikeaa. Itse asiassa en edes muista kaivata seksiä. :=D

nyt on edelllisestä kerrasta 10kk. On tämä minulle vaikeaa. Mitään muuta syytä mies ei anna, kuin että ei haluta. Hän ilmeisesti ei vain tarvitse/halua seksiä lainkaan tai juuri lainkaan. Tämän lisäksi meillä on loppunut myös kaikki muu läheisyys (mies ei tarvitse). Ei tässä suhteessa ole mielestäni enää mitään mikä tekisi tästä parisuhteen. Edelleen mietin lasten parasta. Jos olisimme kahdestaan, olisin eronnut jo ajat sitten. Mies ei hyväksy että tapaisin muita. Aika pattitilanne.

Vai ei normaali mies pysty elämään ilman seksiä? Entäs ne tuhannet miehet, joilla on erektiohäiriö, mutta ovat liian estyneitä hakemaan siihen apua? Minulla on yksi heistä aviomiehenä. Tänä vuonna olen saanut jonkinlaista seksiä KOLME kertaa.

Vai ei normaali mies pysty elämään ilman seksiä? Entäs ne tuhannet miehet, joilla on erektiohäiriö, mutta ovat liian estyneitä hakemaan siihen apua? Minulla on yksi heistä aviomiehenä. Tänä vuonna olen saanut jonkinlaista seksiä KOLME kertaa.

Ei se tarkoita että mies ei halua seksiä. Onko sinulla mitään käsitystä miten iso asia miehelle on se että ei seiso? Ei ole mitään pahempaa asiaa miehelle. Miehet pitävät häntä luuserina ja kukaan nainen ei halua häntä. Penis on miehen itsetunnolle kaikista tärkein elin. Hän ei voi edes yrittää seksiä koska se on liian iso asia. Sitä paitsi joka kerta kun hän epäonnistuu erektiossa tulee ongelma vain pahemmaksi. Mitä enemmän vaadit häntä yhdyntään sitä pahemmaksi se tulee. Miehesi todennäköisesti olisi valmis luopumaan kaikesta omaisuudestaan, kaikista lähimmäisistään ja vaikka elinvuosistaan saadakseen erektion. Naisen on helppo huudella kun nainen voi aina harrastaa seksiä. Naisella on myös muita seksuaallisia kohteita, mutta miehellä ei ole. KAIKKI on kiinni peniksestä. Miehesi voi kuitenkin masturboida itsekseen. Voi myös olla että hän on henkisesti niin raunioina erektio-ongelmasta että hänen ei edes tee mieli. Koska joka kerta kun hänellä tekee mieli palaa mieleen se tosiasia että hänellä ei seiso. Miten sinä seksissä reagoit? Oletko valmis seksiin ilman yhdyntää? Oletko valmis täyttämään miehesi toiveita sängyssä ( seisoo paremmin)? Oletko valmis todella tekemään työtä sängyssä? Monilla miehillä on heikentynyt erektio siitä syystä että nainen ei tee sängyssä mitään. Mennään selälleen ja odotetaan että mies nussii. Joskus voidaan kääntyä tai nostaa perse pystyyn. Kun miehenkin pitäisi huomata että nainen haluaa häntä ja haluaa tehdä hänen hyväkseen asioita sängyssä, niin erektio paranee. Naisen kun pitäisi tehdä yhtä paljon sängyssä kuin miehen.

itse ihmettelen miksei mies joskus halua vaikka hänellä seisoo?

itse ihmettelen miksei mies joskus halua vaikka hänellä seisoo?

Yleisimpiä syitä ovat väsymys, stressi ja masennus. Sellaisissa tiloissa on tärkeämpi saada lepoa kuin seksiä. Seksi on aina jonkinlainen suoritus, jonka onnistumisesta mies tuntee vastuuta. Mikäli itsetunto on maassa esim. taloudellisten vaikeuksien takia, ei mies edes koe olevansa seksin arvoinen. Halu seksiin eli lasten siittämiseen on luonnostaan korkea silloin, kun elämä muutenkin sujuu hyvin.

Vaimolle on ehdotonta ollut että en petä, kuulemma kerrasta ovesta ulos.

Minun on mahdoton ymmärtää tuollaisen ihmisen ajatusmaailmaa, joka kieltäytyy vuosia seksistä mutta vaatii silti ehdotonta uskollisuutta. Se itsekkyys on jotain ihan uskomatonta. Ehkä hän toivoo sinun pettävän, jotta voi ottaa eron "syyttömänä uhrina". Tai ehkä hän katsoo, että sinun tehtäväsi on olla hänen käytettävissään perheen elättäjänä.

Myötätunnon puutteesta voi päätellä, että eron jälkeen kosto olisi raaka, eikä siinä petturi-isää tai lapsia paljon säälittäisi. Kannattaa silti erota ennen kuin löydät uuden rakkaan. Silloin koko vikaa erosta on vaikeampi vierittää sinun harteillesi. Vaikka sairas mieli kyllä pystyy siihenkin.

..ellei hän ole sen takia valmis tekemään niin yksinkertaista asiaa kuin menemään lääkäriin.



Seksi on hieman hankalaa, kun mies vain kierähtää selälleen ja odottaa, että minä nussin. Ja sitten hänellä ei seiso, vaikka mitä tekisi. Muutaman kymmenen epäonnistumisen jälkeen ei kauheasti innosta edes yrittää. Itse hän ei tee aloitteita, eikä edes pyynnöstä huolimatta esitä toiveita tai kerro, mikä häntä innostaisi. Itse olen kertonut ja näyttänyt seikkaperäisesti, mitä toivon, mutta hän lienee niin estoinen, ettei pysty toteuttamaan toiveitani. Ne ovat aivan yksinkertaisia, esim. että hän riisuisi minut. (Olen normaalipainoinen ja hyvävartaloinen.)



Olen omassa päässäni päätellyt, että haluaisimme molemmat olla seksissä enimmäkseen kohde, emmekä kiihotu siitä, että vain teemme toiselle emmekä itse saa kosketusstimulaatiota.



Täydellinen yhteensopimattomuus siis. Ja lisäksi tuo erektiohäiriö.