Alle kuukauden ikäinen hoitoon isovanhemmille?
Miehelleni ja minulle on tullut riitaa vauvan hoitoon laittamisesta. Ensimmäinen lapsemme on nyt kolmiviikkoinen ja on ollut kaksi kertaa isovanhemmilla hoidossa (noin 6 tuntia molemmilla kerroilla). Mieheni mielestä lapsen voisi jättää kerran viikossa tuoksi ajaksi isovanhemmilleni hoitoon, jotta saisimme "omaa" aikaa. Hän ei näe asiassa mitään ongelmaa, koska vauva on pulloruokinnassa. Minulla taas sydän meinaa särkyä, kun mietin että vauva pitää jättää, vaikka isovanhemmat luotettavia ovatkin. Tästä mies sitten suuttuu ja on ruvennut mököttämään, koska tunteiluni on kuulemma järjetöntä.
Nuo kaksi kertaa, kun vauva on ollut hoidossa, niin mieheni olisi pitänyt olla vauvan kanssa kahdestaan, mutta veikin vauvan sitten isovanhemmille hoitoon.
Miten ihmeessä JÄRJELLISESTI perustelen tämän miehelleni, kun pelkkään tunteeseen vetoaminen ei riitä??? Annatteko te muut tämän ikäistä vauvaa isovanhemmille hoitoon??
Kommentit (24)
Onko mustasukkainen vauvalle? Miksi jätit lapsen niin moneksi tunniksi miehelle, osaako se edes hoitaa sitä kunnolla. Eli miks se vei sen vanhemmillesi?
Mies osaa kyllä hoitaa vauvaa ja tekee sen ihan varmaotteisesti. En tuosta mustasukkaisuudesta tiedä, hoitaa vauvaa suurin piirtein saman verran kuin minä, syötöt hoidetaan puoliksi jne.
No, mun mielestä sitä omaa aikaa ei tarttiskaan mihinkään vielä kun vauva nukkuukin niin hyvin niin aika rentoa tää on ollut. Mies vaan jankuttaa et tarvitaan omaa aikaa meille mut ei sit tarkemmin määrittele.
Suutuin varmaan siitä vähän liikaakin miehelle ku ei oltu yhessä asiasta sovittu. Sano vaan et mummo pyys lasta hoitoo ja hän oli sit et miksipäs ei. Oli kyl noi ajat sit käyttäny hyödyksi, siivonnu kotona ja käyny kaupassa jne.
Mies ei vaan tajua, miksi musta vauvan hoitoon jättäminen tuntuu niin pahalta kun kuulemma "ihan hyvin kaikki on menny".
Meillä lapsi oli 4kk kun äitini hoiti säännöllisesti kaksi tuntia vkossa lääkärikäyntieni ajan. Muuten hoidettiin miehen kanssa kimpassa ja vuorotellen kotona.
Odottaisin muutaman kuukauden vielä. Kyllä ne isovanhemmat kerkeää auttamaan vielä ja onhan se hyvä tietää että apua on saatavilla. Mut jos lapsen kanssa muuten sujuu hyvin ja jaksamisenne on kunnossa niin odottakaa vielä hetki.
ei tulisi mieleenkään laittaa noin pientä vielä hoitoon. kerkeettehän te sitten myöhemminkin hoitamaan parisuhdettanne. tärkeintä on nyt luoda suhdetta uuteen tulokkaaseen!
nukkuu suurimman osan ajasta, kun se on hoidossa.
Taas tätä hysteriaa. Äiti tuntee niin kuin se tuntee ihan luonnollisista syistä, mutta vauvalla ei oo mitään hätää. Ihan oikeesti.
jo tuossa iässä pitää aloittaa rauhaton elämä niin en yhtäään ihmette jos tulee uni- ja muita ongelmia.
Hassua, että mies perustelee tunteella omaa tarvettaan mutta tunneperustelu sinun puolelta ei kelpaa. Eihän miehelläkään ole mitään järkiperustetta sille omalle/yhteiselle ajalle kuin tunne siitä, että hän haluaa sitä...
Sano, että vaikka mies haluaa yhteistä aikaa, vauva haluaa perheaikaa. Sano, että vauvan hoitoon viemisen aika on joskus myöhemmin, nyt pitää olla kärsivällinen ja luottaa siihen, että sekin aika tulee. Tehän voitte vaikka sopia, milloin lapsi viedään hoitoon ja suunnitella yhdessä, mitä sitten teette.
Mies on nyt vain huomannut, että kun vauva kerran pärjää mummon hoteissa niin sitä asiaa voi käyttää hyväksi ja leikkiä vielä vähän lapsetonta paria. Hän ei ole vielä hyväksynyt täysin uutta perhetilannetta.
Ehkä sitten olen huono äiti, mutta en kokenut mitään kamalaa oloa. Lapsi on12 ja normaali ja rakastaa isoäitiään (ja vanhempiaan..)
Meillä on 5 lasta ja kaikki ovat olleet mummun tai kumminsa hoidossa (riippuen kummista), myös yökylässä muutaman kuukauden ikäisestä.
Meillä lapsilla on ollut siis tämän takia mahdottoman ihana suhde mummoon. Toisen kanssa ei niinkään joka on ottanut lapsia silloin tällöin muutamaksi tunniksi hoitoon.
Meillä kaikki lapset on olleet rintaruokinnalla ja syöneet myös pullosta äidinmaitoa, osa pullosta korviketta rinnan lisäksi.
Minulle on tärkeää parisuhteen hoitaminen. On ihan erilaista lähteä miehen kanssa kahdestaan harrastamaan tai vaan kuhertelemaan jonnekin kuin päivästä toiseen suunnitella kumpi voi lähteä (pahimmillaan että äiti ei poistu lapsen luota koskaan) ja mitä tehdään vauvan kanssa.
Väitän, että valtaosa eroista lapsiperheistä tulee kun äiti on kotona lapsen ekat 3 vuotta ja mökkihöperöityy.
Ei ole parisuhdetta vaan yhteinen koti jossa kytätään mitä siellä siivotaan/vietetään aikaa kun toinen tulee kotiin töistä.
Tottakai se tuntuu oudolle alussa lähteä. Se on myös tavallaan biologiaa vastaan että emo jättää poikasensa toisen naisen hoidettavaksi mutta siellä jossain vietetty aika piristää kummasti.
Ja kun lapsi kasvaa niin pitää mummoa turvallisena hoitajana ja heille kehittyy ihana suhde keskenään.
Minusta tämä on ihana asia jota toivon itse mummona joskus saavani saavuttaa.
ettei vauvaa veisi hoitoon mummolaan nyt kun lapsi ei vielä aristele mummoa. Annas kun lapselle iskee vierastus ja silloin pitäisi laittaa hoitoon? MIKSI?
Eihän tuossa ajatella lapsen parasta mitenkään. Kyllä ne yökyläilyt ja muut pidemmät vahtimiset sitten jää kokonaan tekemättä kun vierastusvaihe tulee. Miten jollain voisi olla sydäntä jättää lasta hoitoon kun tämä kiljuu mummon sylissä?
13
Nythän on käynyt niin, ettei kiintymyssuhde ole vielä vanhemman ja lapsen välille syntynyt. Ja tuolla menolla ei synnykkään.
jolle jonkun panisi hoitoon tai yökylään :-/ .
Nythän on käynyt niin, ettei kiintymyssuhde ole vielä vanhemman ja lapsen välille syntynyt. Ja tuolla menolla ei synnykkään.
Miten niin ei synny?
Yksi yö ei tee haittaa.
Nythän on käynyt niin, ettei kiintymyssuhde ole vielä vanhemman ja lapsen välille syntynyt. Ja tuolla menolla ei synnykkään.
Jos nyt lasketaan, että viikossa on 72x24 tuntia = 168 tuntia ja niistä lapsi olisi 6 tuntia isovanhemman hoidossa, jäisi vielä 162 tuntia olla ihan omien vanhempien hoidossa.
Jotain rajaa sentään näihin pelotteluihinkin...
En jaksa alkaa etsiä sulle netistä luettavaa, mutta löydät sitä itse jo haluat. Siis sillä mielellä että jos ei miehelle tunneperustelut kelpaa niin sitten ihan tutkittua faktaakin on tarjolla. Tosta kiintymyssuhdeteoriastahan vois vaikka aloittaa jos sillä löytys jotain.
Ja joku sanoi että vauvahan nukkuu hoidossa lähes koko ajan, joo, mutta niinhän se nukkuu kotonakin! YKSI pieni vauva joka nukkuu hyvin, eiköhän sitä parisuhdeaikaa järjesty ihan siellä kotonakin ensi hätään jos niin halutaan.
Toisekseen on myös tutkittu juttu että miksi pieni vauva usein hoidossa nukkuu paremmin kuin kotona. Siis esim. vanhemmat ovat loppu vauvan univaikeuksien takia ja laittavat vauvan yökylään ja siellä vauva nukkuukin hyvin. Syyksi on todettu se että vauva "pakenee" stressaaavaa tilannetta uneen.
Mutta toisaalta totta tuokin että ihan tervejärkisiä kuukauden iässä yökyläilleitä ihmisiäkin on olemassa. Kuka sitten haluaa omalla jälkikasvullaan testata ja mitä...
On kai kuitenkin eri asia olla vauvansa kanssa kotina 3 viikkoa kuin 3 vuotta?
Oma vauvani on nyt 4 kk emmekä ole vielä jättäneet muille hoitoon. Kyllä sekin tapahtuu aikanaan, mutta ei vielä. Emme ole mitään "omaa aikaa" ehtineet vielä edes kaivata koska vauva on helppo. Nautiskelemme nuoren perheen arjesta.
kuusikin tuntia erossa vauvastasi? Varmaan samalla syyllä miehesi mielestäkin voitte olla ja antaa vauvan hoitoon.