Te, joiden lapset ovat tapelleet pienenä rajusti keskenään
minkä ikäisenä pahin vaihe on mennyt ohi? Vai jatkuuko toisesta ärsyyntyminen/ärsyttäminen/kateus läpi elämän?
Kommentit (20)
mä haluan kans kuulla.
Terv. taukoamatta tappelevien 3- ja 7-vuotiaiden tyttöjen äiti
mutta saman asian kanssa painin.... Meillä 3v ja 7v lapset ja jotenkin aina ajattelin että sisaruus on jotain muuta kun jatkuvaa tappelua,kinaamista ja vääntämistä mutta väärin kai meni. Hetkittäin leikkivät kyllä hetken sovussakin mutta aina se sopuisastikin alkanut leikki päättyy riitaan. En kyllä omasta lapsuudestani muista ihan tällaista veljeni kanssa olleen...
Olen tosiaan miettinyt että inhoavatko kohta sitten toisiaan lopun elämäänsä. Ja oisko tässä jotain mitä en itse ole tajunnut tehdä tai olen tehnyt väärin..? Vai loppuuko jossain vaiheessa itsestään?
Minkä ikäisiä ap sinun lapset ovat?
itse tappelin 1,5 vuotiaan siskoni kanssa pienenä ja vähän ispmpanakin ja aika rajusti. edelleen hän osaa ärsyttää, mutta hänestä parempaa kaveria ei voisi nykyään löytyä. Sama isosiskoni kanssa, ollaan kuin paita ja peppu. Itselläni nyt 3 ja 6 vuotiaat ja sillä voimalla menen, mitä itse tässä elämässä olen läpi siskojen kanssa käynyt. !! Haluan että ovat yhtä läheisiä myöhemmin!
siskolla ikäero 1,7v ja ollaaan oltu TOSI kovia tappeleen, jopa aika väkivaltaisia. Äiti sanoi, että luuli ettei meistä koskaan tule sopuisia. Nyt aikuiseksi tultuamme olemme oikeasti parhaimmat kaverit ja vietämme lomat ym. yhdessä, vaikka toinen on perheellinen ja toinen "uranainen". En tiedä auttaako mitään...
työkaverini sanoi että on läheisempi veljensä kanssa jonka kanssa jatkuvasti tappeli =)
ja välillä tuntuu, että taisto vaan pahenee koko ajan, tai ainakin otteet kovenevat.
heistä saattaa tulla läheiset, jolloin ei enää riitoja tarvita, tai sitten ne huonot välit jatkuu lopunikää.
otteet kovenevat kyllä, murrosikää kohti. Mekin toisiamme leipäveitsen kanssa jahdattiin, sahattiin sillä toistemme hiuksia, huoriteltiin yms.. ihan hirveetä!
tuollaista onneksi ollut! Kun minä (esikoinen) tulin murkkuikään riidat väheni ja muutoinkin oltiin hetken vähemmän tekemisissä.
t. se joilla 1,7v ikäeroa
otteet kovenevat kyllä, murrosikää kohti. Mekin toisiamme leipäveitsen kanssa jahdattiin, sahattiin sillä toistemme hiuksia, huoriteltiin yms.. ihan hirveetä!
Ja molemmille omat kaverit ja omat harrastukset. Pidätte lapsi liikaa keskenään. Ei lapsia tehdä toisten lasten seuraksi. Minusta se on vastuun sysäämistä pois vanhemmilta isommalle sisarukselle.
3v ja 7v ovat varmasti nyt kesällä liikaa yhdessä ja siksi tilanne koettelee hermoja entistä enemmän... Molemmilla on kyllä omat huoneet, mutta kun jostain kumman syystä sitten aina kuitenkin hakeutuvat toistensa seuraan... Kavereiden seuraa on tarjolla vähän heikonlaisesti (sekin varmasti turhauttaa etenkin isompaa) ja valitettavasti jäävät nuo harrastuksetkin aina kesätauolle.
Mutta kyllä loma-ajan ulkopuolellakin ottavat yhteen ihan yhtä railakkaasti, silloin vain aikaa on illat ja viikonloput (josta niistäkin pois harrastus ja kaveriajat), joten ei ihan niin pahalta tunnu tilanne kuin nyt.
Miten te vanhempina puututte tilanteeseen? Tai miten kuuluisi puuttua? Kun puhe ei siis auta... Tai toisinpäin, kuinka pitkälle tilannetta tulisi sietää?
niin silti hakeutuvat aina toistensa seuraan.
Kavereistakin kinastelevat :(
ja tappelevat IHAN KOKO AJAN!!!
Tappelu alkoi tosissaan vasta kun isompi aloitti koulun ja tuntuu että oikein repesi kun nuorempikin aloitti koulun!
Itseasiassa kun nyt tarkemmin mietin niin meilläkin tilanne paheni kun vanhempi aloitti koulun... Eli saas nähdä mitä sitten seuraa kun nuorempikin sinne menee...
Kateellisena kyllä seuraan niitä joilla lapset vaan aina leikkii sovussa keskenään...
tappelin siskoni kanssa suunnilleen kuuden vanhasta lähtien sillain väkivaltaisesti. Ala-asteella ollessani meno oli aika hurjaa, jos riitelimme vanhempien poissa ollessa koulun jälkeen. mä raavin siskon ihon verille ja se veti puoli tukkaa irti.. Tappelut harventu mitä enemmän ikää tuli, viimeinen väkivaltainen yhteenotto minun ollessani seiskaluokalla. Kaikesta huolimatta ylimmät ystävykset nykyään ollaan.:)
Niin ja jos vanhemmat olivat kotona, tilanteeseen puututtiin käskemällä meidät kumpikin omiin huoneisiimme, silloin emme kyllä ikinä "pahoinpidelleet" toisiamme niinkuin silloin kun kaksin kotona olimme, mutta niihin ei vanhemmat voineet puuttua, koska isosisko aina kiristi mut jollain asialla hiljaiseksi. tämmöstä:D
Ihan kamalia riitoja, olen jahdannut pikkuveljeä jopa leipäveitsen kanssa! :D Ikäeroa on tosiaan 3v.
Nyt kun olen 23 ja veli 20, on välit rauhoittuneet ja joskus se jopa halaakin. Minun veli
Ihan kamalia riitoja, olen jahdannut pikkuveljeä jopa leipäveitsen kanssa! :D Ikäeroa on tosiaan 3v. Nyt kun olen 23 ja veli 20, on välit rauhoittuneet ja joskus se jopa halaakin. Minun veli
miksi tämä ei näytä sydämiä?? Piti tulla että minun veli
t. jatkuvaan sotaan väsynyt ap