Lue keskustelun säännöt.
Teologi paikalla. Haluatko kysyä jotain?
Kommentit (48)
Olen aina uskonut Jumalaa, olen kuitenkin yhdessä vaiheessa elämääni ollut tuuliajolla uskon suunnan suhteen. Onneksi pysyin Jeesuksen viitoittamalla tiellä.
Erityisen puhuttelevaksi koin tuolloin Jesajan kirjan jakeen 30:21
"Ja sinun korvasi kuulevat takaasi tämän sanan, milloin poikkeatte oikealle tai vasemmalle: "Tässä on tie, sitä käykää".
T: Ap
Oletko tullut uskoon vai oletko aina ollut uskossa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirkolla ei ole kantaa tällaiseen tilanteeseen. Raamattukaan ei käske erota ja hajoittaa perhettä siksi, että puolisot uskovat eri tavoin.
Voit aina rukoilla miehesi puolesta, että jumala koskettaisi häntä ja antaisi hänelle uskon lahjan.
T: Ap
Olen naimisissa ateistin kanssa ja menimme siksi naimisiin maistraatissa.
Lapseni on kastettu kuin myös tullaan seuraava kastamaan kristinuskoon.Onko kirkolla tai sinulla tähän kantaa?
Jumala kuitenkin lopulta päättää kuka pelastuu ja kuka ei. Ketään ei voi tuomita kadotukseen, se valta on vain Jumalalla.
T: Ap
seuraat Jeesusta niin pääset taivaaseen jne. Mites kaikkien muiden uskontojen uskovaisille käy? Kristityt taitavat olla vähän syrjivää sakkia kun vain Jeesukseen ja juuri heidän Jumalaan uskovat pelastuvat.
Luota siihen, että avataan. Jumala kuulee sinut ja rukouksesi.
Usko ei ole kiinni tunteista ja hienoista kokemuksista. Vahvin usko on uskoa ilman näitä. Se on syvää luottamusta. Kokemukset eivät tee kenestäkään kelpaavampaa Jumalan silmien edessä. Olemme kaikki samalla viivalla.
Jatka rukoillua, Jumala kyllä kuulee sinua!
T. Ap
Nyt on mentävä nukkumaan :)
Siunatkoon meitä kaikkia kolmiyhteinen Jumala: Isä Poika ja Pyhä Henki.
T: Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
aina saarnaa kuinka jokainen ihminen on arvokas ja blaa blaa blaa. Jotkut ihmiset kuitenkin syyllistyvät järkyttäviin rikoksiin ja aiheuttavat muille suunnatonta kärsimystä. Miksi tällainen ihminen on arvokas?
Jostakin Paavalin aidoista kirjeistä muistan sanat: "Uskova vaimo pyhittää miehensä", tjsp. Nykyään seka-avioliittoja on koko ajan enemmän ja enemmän: minusta on ikävää, että seurakunnan työntekijät menevät jotenkin vaikeiksi, kun kerron, että mieheni on ateisti, ikään kuin eivät hyväksyisi perhettäni. Asia nousi esiin esimerkiksi lapsia kastettaessa. Kastekaava täytyi valita sen mukaan, että mieheni ei joudu lupaamaan sellaista, mitä ei luvata halua.
Kirkolla ei ole kantaa tällaiseen tilanteeseen. Raamattukaan ei käske erota ja hajoittaa perhettä siksi, että puolisot uskovat eri tavoin.
Voit aina rukoilla miehesi puolesta, että jumala koskettaisi häntä ja antaisi hänelle uskon lahjan.
T: Ap
Olen naimisissa ateistin kanssa ja menimme siksi naimisiin maistraatissa.
Lapseni on kastettu kuin myös tullaan seuraava kastamaan kristinuskoon.Onko kirkolla tai sinulla tähän kantaa?
Kummi on perheen tukena, ei taakkana. Kummin tärkein tehtävä on rukoilla lapsen puolesta.
Missään nimessä tämän ei toivoisi toimivan kirkosta erottavana asiana. Toivon, että tulet vielä toisiin ajatuksiin.
Myös kirkon työntekijä voi toimia lapsesi kummina, jos omien tuttavien sekaantuminen on ongelma.
T: Ap